Euro on epäonnistunut, haitat Suomelle hyötyjä suu

Talous
Ekonomistit HS:n laajassa kyselyssä: Euro on epäonnistunut, haitat Suomelle hyötyjä suuremmat.

Euro otettiin Suomessa käyttöön käteisvaluuttana 15 vuotta sitten eli vuoden 2002 alussa. Onko yhteisvaluutasta on ollut Suomelle hyötyä vai haittaa verrattuna omaan vapaasti kelluvaan valuuttaan? Kerro oma näkemyksesi HS:n äänestyksessä.



http://www.hs.fi/talous/art-2000005025886.html?utm_medium=social&utm_content=www.hs.fi&share=44b28dbb3c5a56d84c05b84a860bf1b9&utm_source=facebook&utm_campaign=facebook-share

Valtaosa heistä katsoo, että vapaasti kelluva oma valuutta olisi vauhdittanut Suomen elpymistä vuonna 2012 alkaneesta taantumasta. Vastausten perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että euro on Suomen näkökulmasta epäonnistunut.

TUNNELMA oli toinen vuodenvaihteessa 15 vuotta sitten, jolloin euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana. Vaikka pakkanen oli kireä koko maassa ja lumivaippa peitti maan, monet ­jonottivat pankkiautomaateille nostamaan uusia euroseteleitä.

Markka oli historiaa, ja Suomi oli siirtynyt lähemmäksi Euroopan unionin ydintä kuin koskaan aikaisemmin.

Taloustieteilijät olivat varoit­taneet talous- ja rahaliiton perustavanlaatuisista suunnitteluvirheistä 1990-luvulta saakka. Varoitusten keskeinen ajatus oli se, että yhteinen rahapolitiikka edellyttää yhteistä finanssipolitiikkaa – toisin sanoen yhteistä budjettia.

Yhteiseen finanssipolitiikkaan ei ollut poliittista valmiutta, mutta rahaliitto perustettiin silti. Politiikka sai talouden lain­alaisuuksia suuremman paino­arvon.

Varoitukset eivät himmentäneet euron kannattajien juhlatunnelmaa 15 vuotta sitten. Tuskin kukaan osasi edes arvata, millaiseen kriisiin euro vajoaisi kahdeksan vuotta myöhemmin.

ONGELMAT kärjistyivät keväällä 2010, jolloin eurovaltiot myönsivät Kreikalle ensimmäisen hätärahoituksen.

Sijoittajat epäilivät myös ­monien muiden eurovaltioiden maksukykyä. Kriisivaltiot eivät saaneet markkinoilta lainaa siedettävillä ehdoilla. Vaarana oli niiden maksukyvyttömyys. Se taas olisi voinut pakottaa valtioita eroamaan eurosta, mikä olisi ollut suuri arvovaltatappio euroa kannattaneille poliitikoille.

Siksi perustettiin kaksi eurovaltioiden rahoituslaitosta, Euroopan rahoitusvakausväline ja Euroopan vakausmekanismi, joiden tarkoituksena on antaa hätärahoitusta vaikeuksissa oleville eurovaltioille. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ilmoitti, että markkinoista otettiin niskalenkki.

Poliitikoiden vakuutteluista huolimatta kriisi paheni ja levisi. Keväällä 2012 monet pankit varautuivat jo euron hajoamiseen.

Euron kriisi ei ole vieläkään ohitse. Siksi Euroopan keskuspankki aloitti alkuvuonna 2015 poikkeuksellisen rahapoliittisen elvytyksen, jolla se pyrkii vauhdittamaan inflaatiovauhtia ja euroalueen talouskasvua.
3116
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Uutisten toistoa.

Äänestä

Euro on suomelle fiasko,
sehän on ollu jo vuosia tiedossa,
silti melkein samat hörhöt on edelleen johtopaikoilla politiikassa
jotka sen suomelle aikoinaan otti vastoin kansan tahtoa,

Äänestä

Eurosta voi erota.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


remmat kirjoitti:

Talous
Ekonomistit HS:n laajassa kyselyssä: Euro on epäonnistunut, haitat Suomelle hyötyjä suuremmat.

Euro otettiin Suomessa käyttöön käteisvaluuttana 15 vuotta sitten eli vuoden 2002 alussa. Onko yhteisvaluutasta on ollut Suomelle hyötyä vai haittaa verrattuna omaan vapaasti kelluvaan valuuttaan? Kerro oma näkemyksesi HS:n äänestyksessä.



http://www.hs.fi/talous/art-2000005025886.html?utm_medium=social&utm_content=www.hs.fi&share=44b28dbb3c5a56d84c05b84a860bf1b9&utm_source=facebook&utm_campaign=facebook-share

Valtaosa heistä katsoo, että vapaasti kelluva oma valuutta olisi vauhdittanut Suomen elpymistä vuonna 2012 alkaneesta taantumasta. Vastausten perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että euro on Suomen näkökulmasta epäonnistunut.

TUNNELMA oli toinen vuodenvaihteessa 15 vuotta sitten, jolloin euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana. Vaikka pakkanen oli kireä koko maassa ja lumivaippa peitti maan, monet ­jonottivat pankkiautomaateille nostamaan uusia euroseteleitä.

Markka oli historiaa, ja Suomi oli siirtynyt lähemmäksi Euroopan unionin ydintä kuin koskaan aikaisemmin.

Taloustieteilijät olivat varoit­taneet talous- ja rahaliiton perustavanlaatuisista suunnitteluvirheistä 1990-luvulta saakka. Varoitusten keskeinen ajatus oli se, että yhteinen rahapolitiikka edellyttää yhteistä finanssipolitiikkaa – toisin sanoen yhteistä budjettia.

Yhteiseen finanssipolitiikkaan ei ollut poliittista valmiutta, mutta rahaliitto perustettiin silti. Politiikka sai talouden lain­alaisuuksia suuremman paino­arvon.

Varoitukset eivät himmentäneet euron kannattajien juhlatunnelmaa 15 vuotta sitten. Tuskin kukaan osasi edes arvata, millaiseen kriisiin euro vajoaisi kahdeksan vuotta myöhemmin.

ONGELMAT kärjistyivät keväällä 2010, jolloin eurovaltiot myönsivät Kreikalle ensimmäisen hätärahoituksen.

Sijoittajat epäilivät myös ­monien muiden eurovaltioiden maksukykyä. Kriisivaltiot eivät saaneet markkinoilta lainaa siedettävillä ehdoilla. Vaarana oli niiden maksukyvyttömyys. Se taas olisi voinut pakottaa valtioita eroamaan eurosta, mikä olisi ollut suuri arvovaltatappio euroa kannattaneille poliitikoille.

Siksi perustettiin kaksi eurovaltioiden rahoituslaitosta, Euroopan rahoitusvakausväline ja Euroopan vakausmekanismi, joiden tarkoituksena on antaa hätärahoitusta vaikeuksissa oleville eurovaltioille. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ilmoitti, että markkinoista otettiin niskalenkki.

Poliitikoiden vakuutteluista huolimatta kriisi paheni ja levisi. Keväällä 2012 monet pankit varautuivat jo euron hajoamiseen.

Euron kriisi ei ole vieläkään ohitse. Siksi Euroopan keskuspankki aloitti alkuvuonna 2015 poikkeuksellisen rahapoliittisen elvytyksen, jolla se pyrkii vauhdittamaan inflaatiovauhtia ja euroalueen talouskasvua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu