IB-lukiot

Itse olen IB-lukion käynyt ja täytyy sanoa että rankkaa oli. Mutta se mikä ei tapa, vahvistaa. Myöhemmin kyseisestä lukiosta on ollut hyötyä (vaikka humanisti olenkin), mutta työtä se vaati.

Jos yläasteella läksyjen tekoon kuluu tolkuttomasti aikaa, kannattaa IB:tä vielä harkita. Opittavaa on paljon, ja kaikkea ei ehdi millään tekemään viimeisen päälle (minä en ainakaan ehtinyt).

Muutin lukiota varten about 200 km:n päähän kotoa. Luokkahenki muotoutui tiiviimmäksi kuin muilla "normaalipuolen" oppilailla, koska luokka pysyi suht samana kaikilla tunneilla. Ystäviä sain melko nopeasti(tosin lähinnä koulun parista), vaikken kaupunkia aiemmin tuntenutkaan.

Kieli tuotti ongelmia: olin hyvä englannissa yläastetasolla, mutta aineiden erikoissanasto ei avautunut. Vaihto-oppilasvuosi paikkaili aukkoja ja ilman sitä olisin tuskin kirjoittanut. Toisaalta luokka vaihtui ja sain todeta että uusi luokka olikin huomattavasti suorituskeskeisempi ja kilpailuhenkisempi yhteisö kuin entinen.

IB:lle tulevat ovat yleensä KAIKKI ollet huipputasoa koulussa yläasteella. Joten on ihan kasvattavaa huomata, ettei olekaan niin nero kuin on joskus luullut. Toisaalta lukion alettua saattaa tipahtaa korkealta ja kovaa, mutta huomattavasti mukavampana ihmisenä =)

Koulu on rankkaa ja esseitä, raportteja yms. väsäämistä on paljon. Meillä muistaakseni laskettiin että tokavuodesta alkaen palautettavia töitä oli liki joka kolmas päivä. Munkin luokalla oli tietysti niitä, jotka tuntuivat hoitavan homman kuin homman aina ajoissa ja hymyssä suin. Itse stressasin ja vietin myös unettomia öitä - ja palauttelin töitä viime tipassa.

Luonnontieteilijöille lukio on erinomainen: labratyöt valmistavat hyvin opiskeluun yliopistossa, ja olen kuullut että niillä (ja varsinkin jos EE on tehty kyseisestä aiheesta) voi saada yo:ssa muutamia ovareitakin.

Koska kirjoitukset alkavat vasta toukokuussa, ei yliopiston pääsykokeisiin ole pahimmillaan aikaa viimeisestä aineesta kuin päivä tai kaksi. Ja toisaalta taas munkin luokalta lähti väkeä ensi yrittämältä lääkikseen.

Luonnontieteissä ymmärtääkseni IB:stä saa ihan hyvin pisteitä sisäänpääsyssä (siis jos on lukenut HL maten, fyssan tms.), mutta muuten ei ehkä niinkään. Mielestäni kuitenkin kutonen IB:ltä on huomattavasti vaikeampi arvosana saada kuin e suomalaisista ylioppilaskirjoituksista, vaikka nämä rinnastetaankin yleensä toisiinsa hakiessa yliopistoon.

Toisaalta IB:stä voi vaihtaa prepparivuoden jälkeen normaalipuolelle lukioon, jos koulu tuntuu ylivoimaiselta. Tiedonhaluinen ihminen haalii opin ja sivistyy taatusti yhtä paljon myös normaalilukion penkillä.

minä kirjoitti:

Itse olen IB-lukion käynyt ja täytyy sanoa että rankkaa oli. Mutta se mikä ei tapa, vahvistaa. Myöhemmin kyseisestä lukiosta on ollut hyötyä (vaikka humanisti olenkin), mutta työtä se vaati.

Jos yläasteella läksyjen tekoon kuluu tolkuttomasti aikaa, kannattaa IB:tä vielä harkita. Opittavaa on paljon, ja kaikkea ei ehdi millään tekemään viimeisen päälle (minä en ainakaan ehtinyt).

Muutin lukiota varten about 200 km:n päähän kotoa. Luokkahenki muotoutui tiiviimmäksi kuin muilla "normaalipuolen" oppilailla, koska luokka pysyi suht samana kaikilla tunneilla. Ystäviä sain melko nopeasti(tosin lähinnä koulun parista), vaikken kaupunkia aiemmin tuntenutkaan.

Kieli tuotti ongelmia: olin hyvä englannissa yläastetasolla, mutta aineiden erikoissanasto ei avautunut. Vaihto-oppilasvuosi paikkaili aukkoja ja ilman sitä olisin tuskin kirjoittanut. Toisaalta luokka vaihtui ja sain todeta että uusi luokka olikin huomattavasti suorituskeskeisempi ja kilpailuhenkisempi yhteisö kuin entinen.

IB:lle tulevat ovat yleensä KAIKKI ollet huipputasoa koulussa yläasteella. Joten on ihan kasvattavaa huomata, ettei olekaan niin nero kuin on joskus luullut. Toisaalta lukion alettua saattaa tipahtaa korkealta ja kovaa, mutta huomattavasti mukavampana ihmisenä =)

Koulu on rankkaa ja esseitä, raportteja yms. väsäämistä on paljon. Meillä muistaakseni laskettiin että tokavuodesta alkaen palautettavia töitä oli liki joka kolmas päivä. Munkin luokalla oli tietysti niitä, jotka tuntuivat hoitavan homman kuin homman aina ajoissa ja hymyssä suin. Itse stressasin ja vietin myös unettomia öitä - ja palauttelin töitä viime tipassa.

Luonnontieteilijöille lukio on erinomainen: labratyöt valmistavat hyvin opiskeluun yliopistossa, ja olen kuullut että niillä (ja varsinkin jos EE on tehty kyseisestä aiheesta) voi saada yo:ssa muutamia ovareitakin.

Koska kirjoitukset alkavat vasta toukokuussa, ei yliopiston pääsykokeisiin ole pahimmillaan aikaa viimeisestä aineesta kuin päivä tai kaksi. Ja toisaalta taas munkin luokalta lähti väkeä ensi yrittämältä lääkikseen.

Luonnontieteissä ymmärtääkseni IB:stä saa ihan hyvin pisteitä sisäänpääsyssä (siis jos on lukenut HL maten, fyssan tms.), mutta muuten ei ehkä niinkään. Mielestäni kuitenkin kutonen IB:ltä on huomattavasti vaikeampi arvosana saada kuin e suomalaisista ylioppilaskirjoituksista, vaikka nämä rinnastetaankin yleensä toisiinsa hakiessa yliopistoon.

Toisaalta IB:stä voi vaihtaa prepparivuoden jälkeen normaalipuolelle lukioon, jos koulu tuntuu ylivoimaiselta. Tiedonhaluinen ihminen haalii opin ja sivistyy taatusti yhtä paljon myös normaalilukion penkillä.

Lue lisää

no tarkotuksena olis mennä IB-lukion jälkeen lukemaan englantia (yllättävää...) ja isot hakijamäärät hirvittää. Miltä tuntu muutta yksin asumaan ja huolehtia vielä koulusta sen lisäksi? oliko mahdotonta?

uskallanko? kirjoitti:

no tarkotuksena olis mennä IB-lukion jälkeen lukemaan englantia (yllättävää...) ja isot hakijamäärät hirvittää. Miltä tuntu muutta yksin asumaan ja huolehtia vielä koulusta sen lisäksi? oliko mahdotonta?

Lue lisää

Jos olet epävarma, älä lähde.

Itse olin jo koko yläasteen tuuminut, että pois tästä ahdistavasta tuppukylästä ja välittömästi -heti kun mahdollista=) Olin pessyt pyykkini itse jo aiemmin ja osasin laittaa ruokaa. Siivoamista inhosin, joten opiskelijakämppää puunasin vasta kun villakoirat alkoivat enemmälti pureskella nilkkoja.

Kaksi-kolme ensimmäistä kuukautta oli ikävä kotiin. (Uskomatonta, mutta totta.=) )Mutta olin päättänyt, että "maitojunan" kyytiin en hyppää, ja mikä on aloitettu se hoidetaan loppuun.

Olen ollut aina itsenäinen, joten kotoa muutto ei sinänsä ollut minulle ongelma (eli osaisin käydä kaupassa, maksaa laskut, hoitaa kelalle laput jne. jne.). Mutta baarissakin tuli kiitettävästi viihdyttyä lukion loppuvuosina, kun ei ollut vanhempia holhoamassa tekemisiäni. (Toisaalta kouluni hoidin.)

Toisaalta taas, jos tunnet olosi epävarmaksi, harkitse kaksi kertaa: 16-vuotias on vielä suhteellisen nuori. Eräs tuttavani, joka muutti tuolloin kotoaan vieraaseen kaupunkiin lukioon, on sanonut ettei ratkaisu ollut oikea hänelle.
(Juoksi baareissa ja koulu jäi hoitamatta. Vaikka kotoa lähtiessään oli ns. kiltti tyttö =) Vastuun kantamista ei ollut kuulemma vielä oppinut - oli liian nuori muuttamaan.)

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen ja asumislisään 18-vuotiaaksi saakka. Parhaimmillaan kelasta ei siis tipu pennin jeniä. Opintotukeen muistaakseni vaikuttavat vanhempien tulot myös siihen saakka, kunnes lapsi on 20-vuotias. (Itse aloin saada asumislisää, kun täytin kahdeksantoista, mutta opintotukea vasta kaksikymppisenä.) Eli jos pappa betalar, homma hoituu. Itse en esimerkiksi olisi IB:n ohella voinut kuvitellakaan ehtiväni käydä töissä. (Tosin kesälomat sitten työskentelin enemmän tai vähemmän täyspäiväisesti.)

minä kirjoitti:

Jos olet epävarma, älä lähde.

Itse olin jo koko yläasteen tuuminut, että pois tästä ahdistavasta tuppukylästä ja välittömästi -heti kun mahdollista=) Olin pessyt pyykkini itse jo aiemmin ja osasin laittaa ruokaa. Siivoamista inhosin, joten opiskelijakämppää puunasin vasta kun villakoirat alkoivat enemmälti pureskella nilkkoja.

Kaksi-kolme ensimmäistä kuukautta oli ikävä kotiin. (Uskomatonta, mutta totta.=) )Mutta olin päättänyt, että "maitojunan" kyytiin en hyppää, ja mikä on aloitettu se hoidetaan loppuun.

Olen ollut aina itsenäinen, joten kotoa muutto ei sinänsä ollut minulle ongelma (eli osaisin käydä kaupassa, maksaa laskut, hoitaa kelalle laput jne. jne.). Mutta baarissakin tuli kiitettävästi viihdyttyä lukion loppuvuosina, kun ei ollut vanhempia holhoamassa tekemisiäni. (Toisaalta kouluni hoidin.)

Toisaalta taas, jos tunnet olosi epävarmaksi, harkitse kaksi kertaa: 16-vuotias on vielä suhteellisen nuori. Eräs tuttavani, joka muutti tuolloin kotoaan vieraaseen kaupunkiin lukioon, on sanonut ettei ratkaisu ollut oikea hänelle.
(Juoksi baareissa ja koulu jäi hoitamatta. Vaikka kotoa lähtiessään oli ns. kiltti tyttö =) Vastuun kantamista ei ollut kuulemma vielä oppinut - oli liian nuori muuttamaan.)

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen ja asumislisään 18-vuotiaaksi saakka. Parhaimmillaan kelasta ei siis tipu pennin jeniä. Opintotukeen muistaakseni vaikuttavat vanhempien tulot myös siihen saakka, kunnes lapsi on 20-vuotias. (Itse aloin saada asumislisää, kun täytin kahdeksantoista, mutta opintotukea vasta kaksikymppisenä.) Eli jos pappa betalar, homma hoituu. Itse en esimerkiksi olisi IB:n ohella voinut kuvitellakaan ehtiväni käydä töissä. (Tosin kesälomat sitten työskentelin enemmän tai vähemmän täyspäiväisesti.)

Lue lisää

Kiitti! En sinänsä ole epävarma mutta kiinnosti vaan että miten ne tiskaukset yms. hoituu koulun ohessa. Itelläkin vähän sama tunne ja kun tänne lukioon jää vielä ne suurimmat kusipäät niin IB-lukioon vaan! Pappa och mamma betalar så det är inte en problem. Kantsii vissiin ottaa ib-lukiossa 6 oppiainetta jos ei itseään hengiltä halua? Monta sulla on? Kiitti kun jaksat vastailla!

Uskallanko? kirjoitti:

Kiitti! En sinänsä ole epävarma mutta kiinnosti vaan että miten ne tiskaukset yms. hoituu koulun ohessa. Itelläkin vähän sama tunne ja kun tänne lukioon jää vielä ne suurimmat kusipäät niin IB-lukioon vaan! Pappa och mamma betalar så det är inte en problem. Kantsii vissiin ottaa ib-lukiossa 6 oppiainetta jos ei itseään hengiltä halua? Monta sulla on? Kiitti kun jaksat vastailla!

Lue lisää

Mulla oli aluksi neljä Higher level -ainetta: enkku, äidnkieli, hissa ja kemma. SL-aineet: bilsa, matte. Matikkaa aloin lukea methodsina, mutta meillä oli aika ikävä opettaja, joka halusi opettaa vain niitä jotka tajusi selittämättä ("Niin ne pitkän matikan opiskelijat tipahtelevat syksyisin kuin omenat puusta ja vaihtavat lyhyeen"), joten vaihdoin tuohon palikkaakin palikampaan studies-matteen. Hissan vaihdoin SL-aineeksi, kun loistava opettajamme jäi äitiyslomalle, ja sijainen ei osannut a)englantia b) opettaa. Kuunneltiin taistolaislauluja tunnit läpeensä =)

Luin ruotsia SL-oppilaiden mukana lukion kakkosen ja kirjoitin sen kakkosen keväällä suomalaisissa yo-kirjoituksissa. Lisäksi luin normaalipuolella saksaa, jonka kirjoitin myöskin muistaakseni kakkosen keväällä (siis suomalaisissa kirjoituksissa).

Ei se 7 ainetta välttämättä mikään mahdoton yhdistelmä ole. Ja ainahan ylimääräisiä voi tiputella pois, vaikkakin yhdistelmät kannattaa miettiä tarkkaan. (Prepparivuoden jälkeen huomaa aika hyvin, millä tunneilla tajuaa jotakin ja millä ei =) Itse tein ainevalinnat paitsi oman kiinnostuksen/tulevaisuuden hyödyn kannalta, myös opettajan pärstävärkin ja pedagogisten taitojen mukaan. Tosin sitä matikkaa olisi kannattanut lukea pitkänä vaikka väkisin.

Mutta pre-IB vuonna noista valinnoista ei tartte huolehtia kun loppukeväästä. Ainakin meillä prepparivuonna osa aineista opetettiin IB-luokan kanssa ja sitten sai valita vapaasti joitakin kursseja normaalipuolelta. Vinkki: ota ihmeessä filosofian kursseja ykkösellä jos voit. Itse en tätä älynnyt ja nyt yliopistossa alkuun tunsinkin itseni ihan pässiksi kun en ollut mistään Hegelistä tms. kuullutkaan (tai siis olin kuullut, mutta teorioista en pätkän vertaa). Tokkiahan IB:llä on, mutta se on lähinnä sitten TIEDONfilosofiaa/teoriaa. Filon kurssit auttaa varmasti myös Tokin esseiden kanssa, jotka on melkoisen hankalat.

Sitten toinen vinkki: Opettele käyttämään kaupunkisi yliopiston(toivottavasti siellä on myös humanistinen) kirjastoa. Saat varmasti huomattavasti enemmän infoa ja kirjoja esim. ee:tä (Extended essay) varten kuin tavallisesta. (Itse tein ee:n kirjallisuudesta. Ja liian myöhään tajusin käydä vilkuilemassa gradujen aiheita yliopistojen nettisivuilla. Olisi saanut hyviä ideoita, mutta myöhässä kun olin, niin päädyin kuluttamaan aikaani puuduttavan aiheen kanssa (jonka olin jo ohjaajalle ilmoittanut, ja tämä ei antanut enää vaihtaa), vaikka arvosana tulikin ok.) Niin ja sitten: sen ee:n kanssa kannattaa olla ajoissa. Ohjaajasta on näin ollen huomattavasti enemmän hyötyä =) Ettei päädy kirjoittamaan koko esseetä viime tipassa yksin ja ilman neuvoja.

Ja vielä viimeiseksi: hyvät tekstinkäsittelytaidot on plussaa. Itse tein kaiken käsin (=hullu) lukion tokan jouluun asti, jolloin sain vinguttua kotoa tietokoneen mukaani. ATK:ta en ollut lukenut ikinä, joten tallentamaankin oppi hyvin äkkiä, kun koko teksti katosi pariin kertaan=) Jos tekee kaiken alusta asti tietsikalla, niin sitten ia:t,ee ja tokin esseet on helpompi asetella eikä mene sen ulkoasun kanssa tappeluun aikaa. Exceliä tartti studies-maten portofoliossa, ja sitä ei opi edellisenä iltana (nimimerkillä kokemusta on, huonoin arvosana koko lukio aikana ja vaikutti paska vielä lopulliseen numeroonkin). Eli jos vaan mahdollista, hanki tietokone ja opettele/osaa käyttää sitä. Koulullakin meillä tietty töitä sai tehdä, mutta itse tartten kodin ja pöydän, jolle saa levitellä kaiken, ja josta kukaan ei heitä viideltä ulos.

minä kirjoitti:

Mulla oli aluksi neljä Higher level -ainetta: enkku, äidnkieli, hissa ja kemma. SL-aineet: bilsa, matte. Matikkaa aloin lukea methodsina, mutta meillä oli aika ikävä opettaja, joka halusi opettaa vain niitä jotka tajusi selittämättä ("Niin ne pitkän matikan opiskelijat tipahtelevat syksyisin kuin omenat puusta ja vaihtavat lyhyeen"), joten vaihdoin tuohon palikkaakin palikampaan studies-matteen. Hissan vaihdoin SL-aineeksi, kun loistava opettajamme jäi äitiyslomalle, ja sijainen ei osannut a)englantia b) opettaa. Kuunneltiin taistolaislauluja tunnit läpeensä =)

Luin ruotsia SL-oppilaiden mukana lukion kakkosen ja kirjoitin sen kakkosen keväällä suomalaisissa yo-kirjoituksissa. Lisäksi luin normaalipuolella saksaa, jonka kirjoitin myöskin muistaakseni kakkosen keväällä (siis suomalaisissa kirjoituksissa).

Ei se 7 ainetta välttämättä mikään mahdoton yhdistelmä ole. Ja ainahan ylimääräisiä voi tiputella pois, vaikkakin yhdistelmät kannattaa miettiä tarkkaan. (Prepparivuoden jälkeen huomaa aika hyvin, millä tunneilla tajuaa jotakin ja millä ei =) Itse tein ainevalinnat paitsi oman kiinnostuksen/tulevaisuuden hyödyn kannalta, myös opettajan pärstävärkin ja pedagogisten taitojen mukaan. Tosin sitä matikkaa olisi kannattanut lukea pitkänä vaikka väkisin.

Mutta pre-IB vuonna noista valinnoista ei tartte huolehtia kun loppukeväästä. Ainakin meillä prepparivuonna osa aineista opetettiin IB-luokan kanssa ja sitten sai valita vapaasti joitakin kursseja normaalipuolelta. Vinkki: ota ihmeessä filosofian kursseja ykkösellä jos voit. Itse en tätä älynnyt ja nyt yliopistossa alkuun tunsinkin itseni ihan pässiksi kun en ollut mistään Hegelistä tms. kuullutkaan (tai siis olin kuullut, mutta teorioista en pätkän vertaa). Tokkiahan IB:llä on, mutta se on lähinnä sitten TIEDONfilosofiaa/teoriaa. Filon kurssit auttaa varmasti myös Tokin esseiden kanssa, jotka on melkoisen hankalat.

Sitten toinen vinkki: Opettele käyttämään kaupunkisi yliopiston(toivottavasti siellä on myös humanistinen) kirjastoa. Saat varmasti huomattavasti enemmän infoa ja kirjoja esim. ee:tä (Extended essay) varten kuin tavallisesta. (Itse tein ee:n kirjallisuudesta. Ja liian myöhään tajusin käydä vilkuilemassa gradujen aiheita yliopistojen nettisivuilla. Olisi saanut hyviä ideoita, mutta myöhässä kun olin, niin päädyin kuluttamaan aikaani puuduttavan aiheen kanssa (jonka olin jo ohjaajalle ilmoittanut, ja tämä ei antanut enää vaihtaa), vaikka arvosana tulikin ok.) Niin ja sitten: sen ee:n kanssa kannattaa olla ajoissa. Ohjaajasta on näin ollen huomattavasti enemmän hyötyä =) Ettei päädy kirjoittamaan koko esseetä viime tipassa yksin ja ilman neuvoja.

Ja vielä viimeiseksi: hyvät tekstinkäsittelytaidot on plussaa. Itse tein kaiken käsin (=hullu) lukion tokan jouluun asti, jolloin sain vinguttua kotoa tietokoneen mukaani. ATK:ta en ollut lukenut ikinä, joten tallentamaankin oppi hyvin äkkiä, kun koko teksti katosi pariin kertaan=) Jos tekee kaiken alusta asti tietsikalla, niin sitten ia:t,ee ja tokin esseet on helpompi asetella eikä mene sen ulkoasun kanssa tappeluun aikaa. Exceliä tartti studies-maten portofoliossa, ja sitä ei opi edellisenä iltana (nimimerkillä kokemusta on, huonoin arvosana koko lukio aikana ja vaikutti paska vielä lopulliseen numeroonkin). Eli jos vaan mahdollista, hanki tietokone ja opettele/osaa käyttää sitä. Koulullakin meillä tietty töitä sai tehdä, mutta itse tartten kodin ja pöydän, jolle saa levitellä kaiken, ja josta kukaan ei heitä viideltä ulos.

Lue lisää

Missä olit IB-lukiossa? No paikkakunnalla jonne todennäköisesti mnen ei todllakaan ole yliopistoa (Sotkamo). Opetus tulee etänä Oulusta joten videoneuvotteluvehkeillä pelaillaan. Itse olen jo osittain aloittanut koneen mankumisen ja on ollut sillä puheella että jos vaikka sinne jouluun asti kuuntelen että tarviinko niin sitten saan. Itteki aattelin että sen tarvii ku on niitä esseitä niin paljon....

Uskallanko? kirjoitti:

Missä olit IB-lukiossa? No paikkakunnalla jonne todennäköisesti mnen ei todllakaan ole yliopistoa (Sotkamo). Opetus tulee etänä Oulusta joten videoneuvotteluvehkeillä pelaillaan. Itse olen jo osittain aloittanut koneen mankumisen ja on ollut sillä puheella että jos vaikka sinne jouluun asti kuuntelen että tarviinko niin sitten saan. Itteki aattelin että sen tarvii ku on niitä esseitä niin paljon....

Lue lisää

...että Sotkamossakin onnistuu IB. Mulla tuolloin hamassa muinaisuudessa oli vaihtoehdot muistaakseni Tampere, Helsinki, Oulu, Kuopio, (Jyväskylään oli kai just tullut enkä halunnut koe-eläimeksi). Itse kävin Kuopiossa.

Kaippa niitä kirjoja saa kaukolainaankin=) Toisaalta hyvä koulun kirjasto on plussaa.

Mites teillä tulee labrat olemaan? Tuleeko niihinkin opetus Oulusta?

Musta tuntuu, että IB-lukioita nousee kuin sieniä sateella. Esim. mun aikana ei Joensuussa ja Jyväskylässäkään vielä ollut. Joku tuossa muutama vuosi sitten mainitsikin, että esim. Helsingissä kun IB-lukioita on useita, on vaikeaa saada oppilaat pysymään siellä vielä prepparivuoden jälkeenkin (haluavat vaihtaa normaalipuolelle, kun koulu niin rankkaa).

Meillä "taisteltiin paikasta auringossa" (= pääsystä piinapenkkiin): hakukokeissa rankattiin porukkaa paremmuusjärjestykseen kymmenesosien mukaan. Hakukokeet oli äikässä, enkussa ja matessa. Lisäksi vaikutti henk. koht haastattelu, joka englanniksi, suomenkielinen ryhmäkeskustelu ja peruskoulun päättötodistus. Niin se maailma muuttuu =)

minä kirjoitti:

...että Sotkamossakin onnistuu IB. Mulla tuolloin hamassa muinaisuudessa oli vaihtoehdot muistaakseni Tampere, Helsinki, Oulu, Kuopio, (Jyväskylään oli kai just tullut enkä halunnut koe-eläimeksi). Itse kävin Kuopiossa.

Kaippa niitä kirjoja saa kaukolainaankin=) Toisaalta hyvä koulun kirjasto on plussaa.

Mites teillä tulee labrat olemaan? Tuleeko niihinkin opetus Oulusta?

Musta tuntuu, että IB-lukioita nousee kuin sieniä sateella. Esim. mun aikana ei Joensuussa ja Jyväskylässäkään vielä ollut. Joku tuossa muutama vuosi sitten mainitsikin, että esim. Helsingissä kun IB-lukioita on useita, on vaikeaa saada oppilaat pysymään siellä vielä prepparivuoden jälkeenkin (haluavat vaihtaa normaalipuolelle, kun koulu niin rankkaa).

Meillä "taisteltiin paikasta auringossa" (= pääsystä piinapenkkiin): hakukokeissa rankattiin porukkaa paremmuusjärjestykseen kymmenesosien mukaan. Hakukokeet oli äikässä, enkussa ja matessa. Lisäksi vaikutti henk. koht haastattelu, joka englanniksi, suomenkielinen ryhmäkeskustelu ja peruskoulun päättötodistus. Niin se maailma muuttuu =)

Lue lisää

Itte pääsen koe-eläimeksi nimittäin opetus alkaa siellä vasta. Vanhemmat ei oikein tuohon Ouluun syttynyt joten lykkäävät minut Sotkamoon. ;)
Toivottavasti IB-ohjelman arvostus ei laske liikaa kun tulee paljon uusia kouluja... Todennäköisesti pääsen Sotkamoon. En noista labrajutuista tiedä... Kai (toivottavasti) nekin jotenkin järjestyy...

Minneköhnn toi marriot muuten hävisi?Olis kiinnostava kuulla lisää... Onhan tuolla tuo yksi uusi viesti anssa...... ettei jää vallan huomaamatta.