Psyykenlääkkeet eivät hoida, vaan ne ainoastaan huumaavat. Kummallista, kun ihminen voidaan huumata esimerkiksi neurolepteillä vaikka koko elämän ajaksi yhteiskunnan toimesta.Kuitenkin kauhistellaan kaduilla pyöriviä narkomaaneja, jotka ovat huumeissa.
Psyykenlääkkeillä hoitamisesta
778
10210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Psyykelääkkeillä pyritään samaan tilaan kuin meditoinnilla. Ihmisen pitää pyrkiä puhtaaseen tietoisuuden tilaan, jossa se luopuu aivoja kuormittavasta ja vääriä hermokytkentöjä muodostavasta ajattelusta. Kun ihminen pääsee puhtaan tietoisuuden tilaan, niin sen aivot alkavat parantua ja ihminen luopuu haitallisista ajatusmalleista. Zombie-olemus, joka psyykelääkkeillä saavutetaan ei vastaa meditoinnin etuja.
Miksi se ei ole hyväksyttävää, jos, kun ihmiset itse, oma-aloitteisesti pyrkivät tähän aivoja kuormittamattomaan tilaan, vaan siitä jopa rangaistaan.
Vain ns. asiantuntijan määräämät vääriä kuormituksia ja hermokytkentöjä poistavat aineet ovat hyviä?
Tosiaan yhtä hyvin huumediilerit voisivat mainostaa tuotteitaan lääkkeinä, jotka auttavat "vahvasti periytyviin" häiriöihin -tai sairauksiin. Teoriansa todisteeksi he voisivat tehdä muutaman MRI-tutkimuksen todistaakseen, että huumeriippuvaisten aivoissa oli jo alun perin vikaa ja että tietyt järjestelmät, jotka vastaavat stressinsietokyvystä, impulssikontrollista ja läheisyyden, motivaation yhteyden kokemisesta (liittyen dopamiiniin ja endorfiineihin) ovat keskimäärin hekommin kehittyneitä ja siksi lääkkeet, jotka poistavat stressin ja ahdistuksen, pystyvät tehokkaasti hoitamaan näitä lohduttomia ihmisiä.
Sairauden periytyvyyttäkin huumediilerit voisivat todistella sillä, että tietyt häiriöt kulkevat suvussa ja siirtyvät täten geenien kautta. Joka toinen vuosi sitten julkaistaisiin "mullistava" uutinen, miten erinäisten mielisairauksien eli sopeutumisongelmien taustalla on löydetty jokin geneettinen poikkeama, joka ei todellisuudessa selitä kuin murto-osan koko ilmiöstä. Todellisuudessahan moni tai ehkä suurin osa huumeriippuvuudestakin kärsivät ovat riippuvaisia juuri siksi, että heillä on mielenterveydelliseksi häiriöksi luokiteltuja ongelmia. Monet ovat eläneet hyvin epätäydellisen lapsuuden, jolloin aivojen välittäjäainejärjestelmät ovat kehittyneet heikommin kuin suojatun lapsuuden eläneet ihmiset. Ihmisaivot on hyvin sosiaalinen ja pitkään kehittyvä elin, joka tarvitsee tietynlaiset sosiaaliset ja emotionaaliset olosuhteet toimiakseen ja kehittyäkseen normaalisti. Silti biopsykiatrinen näkökulma mielenterveyden ongelmiin on ylikorostuneen reduktionistinen ja ohittaa täysin kontekstin, missä ihminen elää ja on kasvanut. Se myös sivuuttaa sen, että monet aivojen järjestelmistä ovat mukautuvaisia eli plastisia ja niitä voi muuttaa ihan vain olosuhteiden muuttamisen , vuorovaikutuksen ja harjoittelun kautta. Se että mielenterveyden ongelmia hoidetaan ensisijaisesti lääkeriippuvuuden avulla on itsessään suhteellisen mielisairasta ja kertoo kyllä jotain tästä perverssistä kulttuurista, jossa me elämme.
Sinänsä on yksilötasolla kai melko samantekevää, haluaako ihminen elää lääkeriippuvaisena koko elämänsä, jos kokee sen aidosti hyödyksi itselleen. Mutta psykiatriseen hoitoon liittyy niin paljon vallankäyttöä, manipulointia tai suoranaista pakottamista, että heidän perverssit aivoja vaurioittavat hoitomenetelmänsä suorastaan loukkaavat ihmisten perusoikeuksia.
Ihmisen tietoisuus ei ole koskaan sairas. Tietoisuudessa ei voi olla mitään periytyviä häiriöitä tai sairauksia. Fyysiset aivot ovat eräänlainen tietoisuudesta erillään oleva lihas, joka kuormittuu ja kipeytyy rankkojen kokemusten ja samojen toistojen (kehään kiertävien ajatusten) voimasta. On annettava fyysisille aivoille lepoa ja siirrtyttävä hoitavaan puhtaan tietoisuuden tilaan, jossa emme anna asioille ja tapahtumille merkityksiä. Tietoisen läsnäolon harjoittelu on tullut psykiatriaan. Huumeiden käyttäjät eivät halua kehittyä ihmisenä, vaan he haluavat nopean helpotuksen pahaan oloonsa.
Kaikki psyykenlääkkeet eivät huumaa. Itse käytän psykoosilääkettä ja teen työtä, joka vaatii hyvää keskittymistä. Jotkut psykoosilääkkeet ovat haitanneet, mutta onneksi on voinut vaihtaa. Itse sairaus on pahempi kuin sopiva lääkitys.
Puhutko vaan omasta puolestasi?
Epäilen että suurin joukko erityisesti isompien antipsykoottiannosten ja monipsyykenlääkinnän käyttäjistä on jossain ihan muualla kuin tuottavampien keskittymistä vaativien, luovuutta ja älykkyyttä vaativien työtehtävien parissa.
Mitä pitempään käyttävät, sen todennäköisimmin ovat pois tällaisista työtehtävistä.
Eri asia on sitten ssri lääkinnän tai jonkun ketipinor 25 mg käyttäjät. Tosin vaikutukset voi niissäkin ilmetä esim luovuuden ja keskittymisen häiriöinä.
"Kaikki psyykenlääkkeet eivät huumaa."
Kylläpäs huumaavat, se on niiden toimintamekanismi. Eivät kuten katuhuumeet aiheuttaen välittömän esim.euforian, mutta kuitenkin vaikuttaen välittäjäaineisiin vähän eri tavoin kuin katuhuumeet tekee. Psykiatria valehtelee että lääkkeet korjaa esimerkiksi jotain kemiallista epätasapainoa tai normalisoi tai korjaa jotain aivoissa. Lääkkeet määrätään kumminkin täysin summittaisesti ilman testejä.
Osalle tämä huumaava vaikutus on negatiivinen, osan mielestä positiivinen. Ne ovat tajunnantasoa lamaavia ja osa lisäksi sedatiivisia eli väsyttäviä lääkkeitä, eritoten antipsykootit. Osa stimuloi kuin huumeet (adhd lääkkeet). Ne vaikuttavat hyvin perustavanlaatuisesti aivokemioihin, ja usein aivot alkavat kapinoida välittäjäainetoimintaan lääkkein puuttumista vastaan esim pyrkimällä lisäämään dopamiinin tuottoa kun antipsykootti häiritsee dopamiinijärjestelmän toimintaa. Välittäjäaineilla on muutakin toiminta kehossa ja kun toimintaan puututaan, esim.dopamiinin, voi se johtaa parkinsonin kaltaisiin oireisiin, pakkoliikkeisiin yms sillä dopamiinilla on tehtäviä motoriikassa. Antipsykootilla voi olla lukuisia negatiivisia vaikutuksia kehon toimintoihin kuten hormoneihin, motoriikkaan, verensokerin säätelyyn. Serotoniinin takaisinoton estämisellä on taas omanlaiset haittansa kehossa ssri lääkkeissä, sillä serotoniinilla on lukuisia tehtäviä kehossa.
Käyttäjä itse ei vain välttämättä tajua mitä lääke hänelle tekee käyttäessään ainetta. Ehkä hän huomaa jotain alentunutta kykyä esimerkiksi tuntea tai kokea asioita kuin ennen tai joskus haittoja kuten unettomuutta. Lääkkeiden vaikutuksella välittäjäaineisiin voi olla negatiivisia vaikutuksia uneen sillä unikin on kemiallinen prosessi, jossa välittäjäaineilla on omat tehtävänsä ja niihin sotkeutumisella voi olla erilaisia arvaamattomia seurauksia. Sekä huumeilla että psyykenlääkkeillä kuten ssri-lääkkeillä on yhteistä, moni supistaa rem-unta. Ne lopettaessa moni kokee vilkkaita unia ja unettomuus on yleinen vieroitusoire. Monessa huumeessa ja "psyykenlääkkeessä" on vieroittautuessa vieroitusoireena sekavuus- ja ahdistustiloja
Usein läheiset näkee paremmin lääkkeen vaikutukset henkilön käytökseen psyykenlääkkeissä, kuin henkilö itse. Henkilö voi omasta mielestään voida paremmin, mutta läheiset voi olla eri mieltä. Henkilö on tunteettomampi, erilainen tai vaikka impulsiivinen. Se voi mennä myös niin että läheiset kokee psyykenlääkkeen vaikutuksen positiivisena, ihminen näyttää voivan paremmin, vaikka kokee olevansa turra.
Joo. Hyvin selitetty.
Niin sanotut psyykenlääkkeet, tai reseptihuumeet, ovat sataprosenttisesti huumausaineita siinä missä kadulla liikkuvat niin sanotut katuhuumeetkin. On olemassa vain erilaisia huumeita. Toiset ovat lisäksi, tässä ajassa, laillisia ja toiset laittomia. Tilanne vaihtelee aikakauden mukaan. Kemiallinen "ryhmä", jolla tarkoitan tässä voimakasta keskushermostovaikutusta, ei muutu. Huumaava aine eli huumausaine eli huume on sitä samaa aikakaudesta ja politiikasta riippumatta.
Joskus ihmiset sekoittavat lakitekstin "kemialliseen ryhmittelyyn". Esimerkiksi monilla on tapana kutsua alkoholia päihteeksi, mutta ei huumeeksi. Päihde on lakitekstiä ja tarkoittaa huumetta, joka on laillinen. Ihmiset kutsuvat vaikkapa kannabista taas huumeeksi. No sitä kannabis toki on, mutta sitä samaa on alkoholikin. Luokitteluero on vain lakiasia ei kemiallinen/tieteellinen. Kannabis on huume sekä lakitekstissä että "kemiallisessa ryhmittelyssä/kategorisoinnissa."
Lakitekstissä huume on laiton huumaava aine eli huumausaine eli huume. Lakitekstissä päihde on laillinen huumaava aine eli huumausaine eli huume.
Niin sanotut SSRI-aineet kuuluvat stimulantin luokan huumausaineisiin eli huumeisiin. Se on puolilaillinen, mikä tarkoittaa, että ainetta on lupa käyttää vain reseptinhaltijalla. Muita tunnettuja stimulanttiluokan huumeita ovat mm. kokaiini, metyylifenidaatti, amfetamiini ja amfetamiinin lukaisat johdannaiset, mm. MDMA (eli "ekstaasi") ja metamfetamiini.
Kohdallani voisin todeta, ilman oman järjen käyttöä mitä tulee psykiatrian määräämiin lääkityksiin ja etenkin annoskokoon, olisin varmasti työkyvyttömänä peiton alla.
Hyvin mielellään tarjotaan sairaslomaa, " hoidettavaksi potilaaksi ".
En sitä vastaan ottanut, vaan palasin välittömästi työelämään.
Ja kyllä aivan mukavasti mennyt, tai toki vielä paljon paremmin ellei olisi ikäviä muistoja ' hoidosta ' .
Meinaan siinä tapauksessa en varmasti näille sivuille olisi ikinä eksynyt.