Haluaisin kuulla kokemuksia erilaisten potkureiden toimivuudesta.
Minulla on matkaveneen apumoottorin V-P 18 Hp S-vetolaittessa nyt kaksilapainen kiinteäsiipinen.
Olen pohtinut sen vaihtamista taittuva- tai kääntyvälapaiseen, joko 2- tai 3-siipiseen.
Potkurimainostajat lupaavat purjehdittaessa jopa 1,5 knop verrattuna kiinteään, mutta esim. LYS taulukossa hyvitetään vain noin 0,45 knop - kumpi on kokemusten perusteellä lähempänä ?
Onko merkeistä kokemuksia ? Huonojakin kokemuksia - yleensä kun meillä purjehtijoilla on tapana pelkästään kehua omia valintoja....
Minulla on matkaveneen apumoottorin V-P 18 Hp S-vetolaittessa nyt kaksilapainen kiinteäsiipinen.
Olen pohtinut sen vaihtamista taittuva- tai kääntyvälapaiseen, joko 2- tai 3-siipiseen.
Potkurimainostajat lupaavat purjehdittaessa jopa 1,5 knop verrattuna kiinteään, mutta esim. LYS taulukossa hyvitetään vain noin 0,45 knop - kumpi on kokemusten perusteellä lähempänä ?
Onko merkeistä kokemuksia ? Huonojakin kokemuksia - yleensä kun meillä purjehtijoilla on tapana pelkästään kehua omia valintoja....
Vastaukset 10
Vanhimmat
LYS on oikeassa luovinopeuksilla ja potkurimyyjä isoilla surffeilla.
Eikös lyssissä hyvitetä yksi sadasosa kiinteälapaisesta potkurista. Eli jos puhutaan vaikkapa 5 kn nopeuksista niin hyvitys olisi noin 0,05 kn nopeuserolle.
Huimalta jarrulta kuulostaa ropeli, joka hidastaisi yli solmun vauhtia...
Viki;
Olet oikeassa, että tuo LYS korjaus on vain sadasosa siitä LYS "normista" eli noin 4,5 solmusta =0,045 knop - miten mahtaa Olla IMS-säännössä ??
>>olin mennyt näistä porkurintekijöiden paljon lupaavista mainospuheista hämilleni minäkin...
"Under sail, a fixed propeller slows a yacht much more than most people would imagine. Tests have shown in certain instances that the 2-blade Gori folding propeller reduces the yacht's total drag by 35%. This resulted in one full knot of improvement in speed under sail"
yllä esim. suora lainaus sivulta http://www.yanmar.com.au/gori/2blade.htm
Sivulla
http://www.great-water.com/pdf/QL_Manuals/QL_folding_prop.pdf
Volvo-Pentalle "tutkimuksen" tehnyt konsultti lupaa jopa 1,5 knop
""tutkimuksen tehnyt konsultti"":)))
Verrattaessa kiinteälapaista taittolapaiseen on oleellisen merkityksellistä pidetäänkö kiinteälapaista pyörimässä purjehduksen aikana vai kytketäänkö vaihde päälle. Pyöriessään se ei jarruta juurikaan taittolapaista enempää. Eri asia on sitten, että kuka viitsii kuunnella pyörivän potkurin ääntä purjehtiessaan ja tuskinpa se pyörivä potkuri vetolaitteen ikää ainakaan lisää.
Mun mielestä 3-lapainen taittolapapotkuri on varsinkin peräytysominaisuuksiensa vuoksi 2-lapaista suositeltavampi.
Miten on, MD5 110 s-vetolaite, saako antaa ropelin rulluttaa purjehdittaessa?
Aiemmassa paatissani oli akseliveto ja merikytkimen ohjekirja kielsi tyhjänä pyörimisen, oli kuulemma ulkopään laakeri ilman voitelua, jos moottori ei pyörinyt.
Purjevetolaitteen ohjekirja neuvoo, että moottorin sammuttamisen jälkeen vaihde pakille, eli potkuri ei pyöri mukana.
En tiedä saako antaa pyöriä ja jos saa niin kenen valmistajan vetolaitteissa ja missä malleissa. Volvo on julkaissut jotain taulukoita joissa on ollut eri potkureiden vastuksia paikallaan vaihde pääällä ja vapaalla pyörien. Varmaan kannattaa tarkistaa valmistajalta.
Potkurilla on (ainakin kilpailumielessä) varsin merkittävä vaikutus nopeuteen.
Tyypillisesti vaikutus on paljon suurempi kuin LYSin antama tasoitus (ei potkuria -> taitto 0,01 ja taitto -> kiinteä 0,01). LYSin pienen tasoituksen ideana lienee se, että kukaan ei laittaisi potkuria tai vaihtaisi kiintolapaiseen saadakseen tasoitusetua.
Vaikutus riippuu tietysti myös paljon purjehdustilanteesta ollen suurimmillaan luovilla (kaikilla tuulilla) ja hiljaisessa tuulessa (kaikilla suunnilla). 1,5 solmua on jo hurjasti, mutta 10% ylittyy helposti, joissain oloissa.
Paljon riippuu myös potkurin halkaisijasta ja lapapinta-alasta. Ison kolmilapaisen vastus voi olla moninkertainen vähän pienempään kaksilapaiseen verrattuna.
Mitattuja vastuksia: http://www.irisoft-yacht.com/helices/revue-de-presse/ya-propeller-comparison-1997-02-table-en.pdf
IMSissä potkurin ja vetolaitteen mitat ja niistä aiheutuva lisävastus nopeuden funktiona otetaan huomioon varsin tarkasti. Karkeasti sen voi laskea kaavalla:
F=500*A*V^2,
missä F on voima (N) A on potkurin "otsapinta-ala" (m2) ja V nopeus (m/s). Saatua arvoa voi sitten verrata veneen kokonaisvastukseen, jonka laskeminen onkin sitten "hiukan" vaikeampaa, mutta suuruusluokka on 500 N 5 kn nopeudessa veneissä, joissa tuon kokoista konetta käytetään.
Korjaus edelliseen siltä osin, että IMS ei ota potkurin lapapinta-alaa ja nousua mitenkään huomioon, vaan pelkän halkaisijan ja lapojen lukumäärän. Lapojen lukumäärä vaikuttaa kertoimeen, johon on "leivottu" sekä vastuskerroin, että pinta-alakerroin. Kerroin oli varsin pieni, joten on tarkka vain hyvin kapealapaiselle (tai vapaasti pyörivälle) potkurille.