Turvisniekat

Suvakkien mielestä me suomalaiset voisimme oppia pakolaisilta niin paljon. Pitäisi olla kiinnostunut tästä kansainvälistymisestä ja erilaisesta kulttuurista.
En vain millään keksi mitään mikä itseäni kiinnostaisi. Minua kun ei kiinnosta kaduilla riehuminen, perseensä pohjasta huutaminen ja karjuminen, kovaääninen mölyäminen kaikkialla. Ei kiinnosta vuosikausien laiskottelu, päin näköä valehtelu, filmaaminen, oman edun tavoittelu eikä tyhjänpäiväinen satuilu.
Vähiten kiinnostavaa on naisten halveksuminen ja alistaminen jopa käsiksi käyminen ja raiskaaminen. Myös kiinnostus pikkulapsiin "siinä mielessä" on oksettavaa.
En halua tietää heidän kulttuuristaan mitään. Mielestäni kansainvälisyys on muuta kuin luku-ja kirjoitustaidottomat ihmiset, keittiön pöydällä leikatut poikavauvat, sapelilla sivalletut päät ja yllytyshullut pommittajat ja ampujat.
Kansainvälisyys on sivistystä ja taidetta, lääketiedettä ja korkeaa koulutusta.
Jos suvakki saa kiksejä vaikka jostakin Pakistanin kadulla ikänsä asuneista rikollisesta niin onneksi olkoon. Otettava Suomeen välittömästi. Lisänä rikka rokassa.
Erot meidän ja heidän kulttuurinsa välillä ovat liian suuret. Niin suuret, että he eivät ikinä tule sulautumaan meihin. Tämä on meidän maamme ja me mahdollistamme heidän elämänsä täällä, jos suostumme kaikkeen siihen kaaokseen ja pyöritykseen minkä he aiheuttavat. Ei Suomi tarvitse tuontityöttömiä, meillä on omiakin jo liiaksi.

Helpointa olisi jos suvakit menisi itse sinne ulkomaille sotatoimialueelle ihanan kulttuurin luokse? Miksi vaivata rikasta kulttuuria tulemaan suomeen?
Oli ihan mukava herätä omasta lämpimästä sängystä omaan rauhanomaiseen kulttuuriin? Saa ottaa aamupalaa rauhassa ja niinpaljon kuin haluaa! Toisessa suvakkien mielestä ihanassa kulttuurissa herätään, jos herätään pommien ja aseiden paukkeeseen pelossa, jos vaikka joku tappaa! Aamupalasta ei paljon tietoakaan!
Miksi me tarvitsisimme tuota sotakulttuuria suomeen?