Viestintäviraston svop-edellytys

Jos näin on, niin viestintävirasto on astunut heikoille jäille. Tuskin vastuunsa tunteva virkamies tällaisia ehdottelee?
Keski-Suomen Valokuituverkkojen osakaskuntien päättäjät ovat saattaneet tiedostaa vastuunsa miinuksella ajelehtivasta yhtiöstä ja elättelevät toiveita pelastusrenkaasta.
Kysymys saattaa ollakin kuntapäättäjien toiveajattelusta.

Jos ja kun lukemani kunnan esittelytekstissä sanotaan, että pääomalainassa on liikaa julkista tukea, niin mitenkä svopissa on sitä vähemmän kun ne ko. pääomalainat siirretään sinne?

Piti kattoa mikä se svoppi on:
2 Vapaan oman pääoman rahasto osakeyhtiölaissa
2.1 Vapaan oman pääoman rahastoon merkittävät varat

Osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:n mukaan yhtiön oma pääoma jakautuu vapaaseen ja sidottuun omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto. Sidottua pääomaa ovat myös vanhan osakeyhtiölain aikana muodostuneet vara- ja ylikurssirahastot. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa.

Osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kuuluu yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiön vapaaseen omaan pääomaan voi sisältyä myös muita yhtiöjärjestyksen määräykseen perustuvia tai yhtiökokouksen päätöksellä perustettuja rahastoja.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan merkitä varoja useista eri lähteistä. Rahastoon merkitään OYL 8 luvun 2 §:n mukaan se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota perustamissopimuksen tai osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan. Rahastoon merkitään OYL 10 luvun 3 §:n 3 momentin olettamasäännöksen mukaan myös optio- tai muun osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitetun erityisen oikeuden merkintähinta.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään OYL 8 luvun 2 §:n mukaan se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen. Lisäksi rahastoon voidaan merkitä varoja, kun vanhan osakeyhtiölain mukaista vara- tai ylikurssirahastoa alennetaan.

Osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n mukaan rahastoon merkitään myös sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Tällainen vastikkeeton sijoitus perustuu sopimukseen yhtiön ja sijoituksen tekijän välillä. Sijoituksen vastikkeettomuus tarkoittaa sitä, että sijoittaja ei saa sijoittamiensa varojen vastikkeeksi osakkeita tai muutakaan vastiketta.

Sijoitus rahastoon on mahdollista tehdä useilla eri tavoilla. Sijoitus voidaan tehdä rahana tai muuna omaisuutena. Pääomalainasaatava tai muu saatava voidaan myös muuntaa oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi, joka merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakeyhtiölaki ei aseta rajoituksia sijoituksen tekijälle. Sijoituksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voi siten tehdä yhtiön osakkeenomistajan lisäksi muukin taho.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan rahastosiirroin siirtää varoja paitsi sidotusta omasta pääomasta myös vapaan oman pääoman eristä. Lähteenä voi tällöin olla voittovarat tai muu vapaan oman pääoman rahasto. Vastaavasti tällaiseen muuhun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan siirtää varoja esimerkiksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tai voittovaroista.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan merkitä varoja myös yritysjärjestelyjen yhteydessä. Esimerkiksi sulautumisessa sulautuvan yhtiön sidotun ja vapaan oman pääoman erät voidaan vastaanottavassa yhtiössä merkitä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tai osakepääomaan. Varojen luonne voi tällöin muuttua siten, että esimerkiksi sulautuvassa yhtiössä ollut vapaan oman pääoman erä muuttuu vastaanottavassa yhtiössä sidotun oman pääoman eräksi tai sidotun oman pääoman erä vapaan oman pääoman eräksi. Vastaavantyyppisiä oman pääoman erien muutoksia voi tapahtua myös jakautumisen yhteydessä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan merkitä varoja myös esimerkiksi osakevaihdon ja liiketoimintasiirron yhteydessä sekä muutettaessa yritysmuoto toiminimestä osakeyhtiöksi.

Revipä siitä!

Kuntien myöntämiä pääomalainoja on annettu maailman sivu mitä kummallisimpiin hankkeisiin ja "yrityksiin".

Kaikki tietävät sen, ettei niitä koskaan saada takaisin. Jopa sovitut korot jäävät maksamatta, joskus vain suullisin sopimuksin.

Näin on helppo menetellä silloin kun pelataan yhteisillä varoilla.

Maksumies löytyy aina takuulla, nimittäin veronmaksaja.

Tällaisesta yrittämisestä puuttuu yksi oleellinen tekijä eli yritysriski.

Kunnilla on verotusoikeus ja tarvittaessa veroja korotetaan, jos on tullut tehtyä isompi kupru.

Kunnan taseeseen voidaan pääomalainat merkitä kuitenkin saataviksi, jolloin lopputulos näyttää kauniimmalta.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa kunnat aikovat suostua muuttamaan takaamansa Verkkoholding-yhtiön Kuntarahoitukselta lainaamat miljoonat sijoituksiksi KSSV Oy:n omaan vapaaseen pääomaan. Toisin sanoen lainasaatavat muutetaan investoinneiksi.

Kuntien olisi tullut budjetoida ko. miljoonat hyväksyttyyn talousarvioonsa.

Pahaa pelkään, että näin ei ole tehty.

Valtuustojen olisi tullut hyväksyä varat lisäbudjettiinsa ja muuttaa kirjanpitonsa vastaamaan todellisuutta.

Pikkukunnat ovat toisin sanoen perustaneet 100 prosenttisesti omistamansa holdingyhtiön ja taanneet omavelkaisella takauksella sen nostamat lainat (n.30 me) ja antaneet valtuudet verkkoholdinyhtiölle antaa koko lainasumma KSSV:lle pääomalainana. Välissä on pyörinyt jonkinlainen korko, jolla lainat on hoidettu Kuntarahoituksen suuntaan.

Nyt pääomalainat muutetaan sijoituksiksi KSSV:lle, jolloin ei saada edes korkoja.

Kaikki nämä manööverit aiotaan toteuttaa lain vastaisesti vain kuntien hallitusten päätöksin.

Hallitukset valtuuttavat yhden ihmisen allekirjoittamaan näin suuret muutokset ohi valtuustojen.

Vastuussa ovat esittelevät ja valmistelevat virkamiehet ja hallitusten jäsenet, jotka antavat moisen tapahtua.

Esimerkiksi Pihtiputaalla kyse on 5,7 miljoonasta ja Karstulassa noin 4 miljoonasta eurosta. Kyseisten kuntien kantokyky ei tule kestämään moista touhua.

että silleen...

:

Joopa. Ei löydy svop-määritelmästä sitä, että svop rahastoon sijoittaminen muuttaa julkisen rahan yksityiseksi rahaksi.

Ei taida Kittilän lakikaan toimia Keski-Suomessa. Vastuuseen taitavat ennen pitkää kysellä miljoonia upottaneita päättäjiä. Näytti ylessä olleen iso joukko Keski-Suomen kuntia jo nyt vaarassa. Väki hupenee ja talous kuralla.

Niinpä näytää olevan. SK:n listauksessa on aika monta holding vedätykseen osallistunutta kuntaa. Liekö niin, etteivät ko. kunnat enää itsekään usko tulevaisuuteensa.

Kannonkoski ainakin on investoinut kuin viimeistä päivää. On rakennettu pariin kertaan uusi kunnantalo ja Piispalaan uppoaa joka vuosi kasvava potti veroeuroista. Uusi koulukin söi veroeuroja.

Laajakaistaa varmaan kipeästi tarvitaan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.

Montakohan liittyjää siihen sijoitetuilla miljoonilla kunta on saanut?

Kuinka monta uutta yritystä laajakaistan vuoksi on perustettu?

Mikä kunta haluaa ottaa Kannonkosken velat hoitaakseen vääjäämättä odotettavassa kuntaliitoksessa?

Mitä käyttöä uusille tiloille keksitään?

Onko asukasluku kääntynyt nousuun ja työttömyys laskuun?

Kysymyksiä on varmasti enemmän kuin vastauksia.

Ehkä uusi upseerikoulutettu kunnanjohtaja keksii ongelmiin ratkaisun.

Toivotaan hänelle menestystä uudessa tehtävässään.

Kannattaisi kuitenkin ehkä paneutua syvällisesti laajakaistapäätöksiin, ettei uusi ura tyssää alkuunsa edeltäjien töpeksintään.

Mitkäs ne muut Valokuituverkkojen kunnat ovat Kannonkosken lisäksi? Karstula taitaa olla, Kyyjärvi, Kivijärvi, Multia, Petäjävesi. Kuhmoinen?
Jyväskylä ainakin on kuivilla.

Katsoppa! joukossa on kaatuvia kuntia: Kivijärvi, Kyyjärvi, Kannonkoski, Multia ja Luhanka. Ei ole yhtään kasvukuntaa muutenkaan.

Uutisista kuului, että Nokia lähtee muutamien operaattoreiden kanssa rakentamaan 5G verkkoja Kiinaan. Mitenkähän mahtaa pelata kun siellä on enempi ihmisiä kuin Keski-Suomen rikkaissa holding -kunnissa?

Joko Kannonkosken uusi nokkamies on aloittanut svoppi opiskelun?

Nämä kunnanjohtajat pitäisi laittaa uudelleen 7 veljeksen kanssa lukkarin koulutettavaksi. Siellä oppii väkisinkin.

Pihtiputaan ja Karstulan kunnanhallitukset antoivat kyseiseen svop-päätökseen oikaisumahdollisuuden. Nyt kun on tehty ainakin näissä kunnissa oikaisupyynnöt, niin ilmoitetaan että oikaisumahdollisuudet on vahingossa annettu. Tämä peli alkaa todellakin mennä jo aika likaiseksi. Käyttäkää valtaanne hallituksenjäsenet, ja ottakaa esityksestä huolimatta oikaisut käsittelyyn. Nyt on jo oikeusturvan kannaltanne näin tehtävä. Kuntajohtajaklaanin typeryydet on pysäytettävä. Ottakaa johtajaltanne tai tilintarkastajalta kirjallinen selvitys mitä johdannaiset tarkoittavat ja mihin päätökset johtavat ja onko EU:sta kysytty, sisältääkö tämä julkistatukea. Se on kuntien itse tehtävä. Herätkää jo ruususen unesta viimeinkin.

Onko kunnan päättäminen jotain leikkiä, missä lelut viedään piiloon jos tulos ei miellytä? Kai kuntienkin pitää lakia noudattaa!
Kai sitä jokaisesta asiasta saa valittaa jos on rahaa maksaa valituskulut?
Mitä peliä se semmonen on että väärin päätettyä ei voi oikaista tai siitä valittaa?

Jos laki väärä on se oikaistakoon totesi jo saimaan Kaunis Veerakin

Laajakaistatukilain muutoksen varaan ei kannata laskea mitään, on se niin huteralla pohjalla.

Nyt pitäisi muuttaa montaa muutakin lakia, jotta tämä aloittajan juttu onnistuisi.

Jokohan svopit on tehty?

Tänään Pekkarinen kirjoittaa keskisuomalaisessa Jyväskylän laajakaistasta. Mies mainostaa, ja kehuu edelleen Kuuskaistaa, joka on hakeutunut velkasaneeraukseen ja K-S Valokuituverkot on erittäin huonossa taloustilanteessa. Syy kyseisiin taloustilanteisiin on yksinkertaisesti se, että liittyjiä on aivan liian vähän. Edellä mainittujen operaattoreiden huonot taloustilanteet pitäisi jo kertoa kansanedustajallekin tosiasiat. Ihmettelen kovasti, että Jyväskylän pitäisi lähteä edelleen kyseisten operaattoreiden kanssa kuituverkon rakentamiseen. Pekkarisen prosenttilaskuissa on paljon puutteita, kun ei osaa laskea, että kunnat rahoittivat kuituverkon lainoillaan 100%. Ja nyt ollaan vielä lainoja muuttamassa svop-sijoituksiksi. Johdannaissopimukset ovat tiettävästi Kepulaisella Pekkarisella tuoreessa muistissa Bernerin lentokenttäsotkuista? Ei tullut tukea Keski-Suomen laajakaistaan operaattorelle valtiolta tai Eu:lta kuin muruja, koska tukiasiat ovat edelleen jumissa. Pekkarisen kannattaa lukea uudestaan, mitä sanotaan lakipykälissä julkisen tuen myöntämisestä. Onneksi Jyväskylässä on laskutaitoisia päättäjiä enemmän kuin täällä peräkylällä.

Onko ne svopit Pekkarisen idea? Svopkunnat on varmaan juonineet niin että valitukset eivät onnistu. Tietääpikö joku tilanteen?

Jotain varmaankin tapahtuu kun se Pakkarinen kirjoitti pari päivää sitten siitä laajakaistasta. Onko jonkun rahat menossa kankkulan kaivoon?

Ei Pekkarinen varmaankaan tiedä viimeisiä kommervenkkeja, mitä on laajakaistassa tapahtunut maakunnassa. Tuskimpa tietää svop -sijoituksista. Jos hän tietäisi svop -sijoituksista, niin ei hän luultavasti enää kirjoittaisi 33% kaupungin osuudesta, koska nythän se on ainakin päätöksissä lähes 100% ja sijoituksena -ei pääomalainana.

Pekkarinen hämää ja tuo esiin vain myönteset näkökulmat. Mitä sitä poliitikoista sanotaan: puhuu vaihioehtoista totuutta, tuo esiin vaihtoehtoisia faktoja?

Kannonkoskella eppäillään Valokuituverkkojen talloutta kun sen toimari on pyyvetty puhumaan assiasta 13.2.

Kunnat eivät ole laajakaistahankkeessa lainoittaneet valokuidun rakentamista, vaan antaneet takaukset. Kaikkien kuntien ja kuntalaisten etu on , että Ksvv:n rakentama verkko toimii ja että yhtiön tuotoilla pystytään maksamaan Kuntarahoitukselta otettu laina takaisin sovitun aikataulun mukaan. Asiakkaita on riittävästi. Ainoa osapuoli, joka ei ole pitänyt velvoitteistaan kiinni, on valtio eli tässä tapauksessa viestintävirasto. Valtion taholta kerrotaan, että hankkeeseen jo sidottua rahaa on käyttämättä, mutta viestintävirasto ei maksa edes myönteisen päätöksen takana olevia rahoja Ksvv:lle ja muille pienille operaattoreille. Eikö ministerin olisi aika puuttua virastonsa toimintaan? Mihin viestintävirasto sekoilullaan pyrkii?

Kerroppa mitä tapahtuu kun takaukset lankeavat! Eipä taija velasta paljon erota.
Kerroppa mitä tarkoitat että asiakkaita on riittävästi eli paljonko?
Maksettu viraston raha edellyttää että tukiasiat on kunnossa. Onko?
Kerroppa mikä on Valokuituverkkojen rahatilanne!

Hallinto-oikeus torppasi Pihtiputaalla kunnanhallituksen päätöksen. On tosiaan innokkaita puttaalaiset mättämään rahojaan kaivoon...

Merkin metsästyksestä näyttäisi kysymys olevan.

Nyt sitten pitää kiireesti KSVV Oy viime vuoden 2016 tilinpäätöksestä siirtää takaisin kuntien lainaamat rahat SVOPista vieras pääoma sarakkeeseen. Siirto perustui laittomaan operaatioon.
Ja samalla rupukuntien KSVV on ylittänyt reippaasti konkurssirajan.
Onko yhtiö ilmoittanut kaupparekisteriin, että se on menettänyt yli puolet osakepääomasta, käytännössä kaiken.?
Mitähän tilintarkastaja lausuu asiasta? Todennäköisesti että "tilinpäätös antaa riittävän hyvän kuvan yhtiön tilasta"


torstai 6. huhtikuuta 2017
Johdannaissopimuspäätöksestä Hallinto-oikeudelta täytäntöönpanokielto.


On erittäin mielenkiintoista, ovatko Verkkohoulding-kunnat laittaneet valtuustopäätökset kyseisessä asiassa täytäntöön. Julkisuuteen ei tästä asiasta ole paljoa ainakaan tullut, vaikka kyseessä on iso päätös. Onko mahdollista, että tulee kunnille takainperintä, jos Hallinto-oikeus toteaa lopullisessa päätöksessään kyseisen asian laittomaksi? On luojan lykky ettei Viitasaari lähtenyt kyseiseen hankkeeseen millään muotoa mukaan. Keskisuomalaisen juttu viime viikolla kertoi paljon, että missä kunnossa on tällä hetkellä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy: talous. On mahdollista ettei uusi lakikaan tule pelastamaan kyseistä yhtiötä.


Hallinto-oikeus antoi välipäätöksessään täytäntöönpanokiellon!


Keski-Suomen Valokuituverkoissa olevien kuntien svop- käsittelyiden aikoihin oli myös samojen kuntien kunnanvaltuustoissa asia, jossa käsiteltiin omavelkaisen takauksen antamista Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat Kuntarahoituksen kanssa tehtävistä johdannaisyleissopimuksesta. Johdannaissopimus ja svop- asia liittyvät tiiviisti toisiinsa muodostaen kyseisessä asiassa yhden yhteisen kokonaisuuden.

Multialta tehtiin keväällä svop- käsittelyn ohella myös johdannaissopimuskäsittelystä hallinto-oikeuteen seuraavanlainen valitus:

Multian kunnanvaltuuston päätös 19.12.2016 § 108. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että Multian kunta myöntää omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat Kuntarahoituksen kanssa tehtävästä johdannaisyleissopimuksesta ja niistä koronvaihto-, korkokatto- ja korkolattiasopimuksista tai valuutanvaihtosopimuksista, joihin johdannaisyleissopimusta sovelletaan.
Valituksessa vaaditaan kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Valituksessa myös todetaan, että valtuuston päätöksessä on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisestä. Johdannaissopimuksilla katetaan myös sellaisia kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet laajakaistaverkon rakentamisesta tukikelvottomalle kaupalliselle alueelle. Myönnetty takaus ei ole markkinaehtoinen toimenpide. Taloudellisissa vaikeuksissa oleva Keski-Suomen Valokuituverkot Oy hyötyy takauksesta välillisesti kuntien omistaman emoyhtiön kautta. Takausvastuun suuruus ei ole ollut myöskään valtuuston tiedossa.

Hallinto-oikeus antoi pikaisella käsittelyllä asiasta välipäätöksen. Hallinto-oikeus kieltää kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää.
Perusteluissa Kuntalain (365/1995) 98§:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Takaussitoumuksen allekirjoittaminen perustaa oikeussuhteen sitoumuksen antajan ja velkojan välille, minkä vuoksi takauspäätöksen täytäntöönpanosta seuraavan oikeustoimen peruuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta.

Onko kunnat laittanut rahansa näihin svoppeihin?

Ei tullut enemmäismäärää tukea svopin myötä, vaikka niin annettiin ymmärtää.

Ainaski Karstulan, Multian ja Pihtiputaan rahojen haaskuulle on laitettu toppi.

Svopista ei ollut pyykkäriksi vaikka kauniilta näytti

Viestintävirasto hylkäsi KSVV:n oikaisuvaatimuksen eikä hyväksynyt yhtiön väitteitä.

Mitä se tarkoittaa KSVV:lle ja sen omistajakunnille?
KSVV yrittää myydä liittymiä "alihintaan" joillakin paikkakunnilla. Onko vain kuolinkorinaa? Meneekö ostajien rahat konkurssiin?

Oliko pötypuhetta päättäjille, että viestintävirasto edellyttää svop -sijoitusta täysimääräisen tuen saamiseksi, koska nyt on kahteen kertaan todettavissa, ettei osaksi juuri Svopin takia tukea tule yhtiölle.

Viime vuoden tappiot kasvoivat tällä tiedoilla jo 1,7 miljoonaan euroon. Koska tilinpäätöksessä oli merkitty Multian tuesta oikaisupyyntö Viestintäministeriölle. Tuki oli merkitty saataviin, ja tämä on ilmeisesti hylätty? Ale kampanjallako meinataan kuitata. Ei onnistu mitenkään, kun tulossa on lisää samanlaisia hylkäyksiä muistakin kunnista.

Mitä tilintarkastaja tumii?
Konkurssi häämöttää ja kunnat ...sessa!

Syrjäseudulle vedetty laajakaista kiinnostaa harvoja - hinta satoja miljoonia

Kahdeksan vuotta sitten käynnistetyn Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteena oli saavuttaa tilanne, jossa 99 prosentilla suomalaisista on mahdollisuus nopeaan nettiyhteyteen.

Tavoitteeseen ei päästy määräajassa, eivätkä valmiiksi saadut verkot ole houkuttaneet syrjäseutujen asukkaita liittymään niihin.
26.5.2016

Niko Rönkkö / Yle
Teemu Hallamaa

Syrjäseuduille kovaan hintaan vedetyt nopeat laajakaistayhteydet ovat jääneet suurilta osin hyödyntämättä. Vuonna 2008 käynnistettyä Laajakaista kaikille -hanketta tarkastelevasta raportista ilmenee, että viime vuoteen mennessä vain 27 000 kotitaloutta on liitetty rakennettuun laajakaistaverkkoon, kun potentiaalisia asiakkaita on 70 000.

Keskustan Matti Vanhasen johtaman hallituksen aloittaman hankeen tavoitteena oli saattaa koko Suomi nopean laajakaistayhteyden äärelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoitti 100 megabitin laajakaistayhteyden rakentamista vajaan 130 000 kotitalouden ulottuville. Tavoitteesta on nyt saavutettu 70 prosenttia.
Hankkeelle on myönnetty lisäaikaa vuoden 2019 loppuun asti.

Valtiontalouden tarkastusviraston julkistaman raportin mukaan hankkeen myötä vajaat 90 000 kotitaloutta ollaan saamassa nopean laajakaistan äärelle. Tämä vaatii yli 23 200 kilometriä maahan kaivettua kaapelia. Operaattorit arvioita kaapelimetrin maksavan 10,50 euroa, eli nopean laajakaistayhteyden tuominen vajaan 90 000 kotitalouden ulottuville maksaa arviolta yli 240 miljoonaa euroa.

Se, että nopea laajakaista on rakennettu kotitalouden ulottuville tarkoittaa, että laajakaistakaapeli kulkee enintään kahden kilometrin päästä talosta. Tilintarkastusneuvos Matti Mattila muistuttaa, että hallituksen tavoitteena ei ole ollut itse laajakaistaliittymien määrä, vaan tarjota mahdollisuus liittyä runkoverkkoon. Määrällisiä tavoitteita todellisten liittymien suhteen ei asiakirjoista löydy.

– Siellä puhutaan vain mahdollisuudesta tarjota näille 130 000 kotitaloudelle mahdollisuus liittyä runkoverkkoon, joka on enintään kahden kilometrin päässä kotitaloudesta, Mattila sanoo.

Viestintäviraston arvion mukaan viimeiset kaksi kilometriä maksaa keskimäärin 20 000 euroa.

Laajakaista kaikille -hanketta on rahoitettu valtion, Euroopan unionin ja kuntien varoista yhteensä noin 132 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtio on tukenut syrjäseutujen laajakaista-asiakkaista kotitalousvähennysten kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.

Kun hanke käynnistettiin, sen arvioitiin maksavan yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 rahoitussuunnitelma kasvoi vajaalla 30 miljoonalla eurolla ja viime vuonna lisärahaa tuli reilut viisi miljoonaa euroa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut viedä hankkeen loppuun.

https://yle.fi/uutiset/3-8908619

Siinä Sipilälle purtavaa, jos aikoo lakien mukaan homman viedä loppuun. Lakeja pitää muuttaa niin että EU ne hyväksyy, mikä on jo vaieampi juttu. Rahaa tietenkin yritetään uittaa muuta kautta (maaseuturahasto jne) kuten kuvioon kuuluu?

Mikähän näitten hankkeiden perimmäinen tarkoitus loppujen lopuksi on? Todella ihmetyttää!

Tuen enimmäismäärää koskevan ehdon valvominen ei kuulu sijoituksen
tekevän kunnan tehtäviin, vaan ehdon täyttyminen varmistetaan valtion
tukea myönnettäessä (Viestintävirasto).

Kunnat siis tietää tämän. Ja esittävät että Viestintävirasto jotenkin edellyttää svop sijoitusta, jotta tuki saadaan täysimääräisenä.

"Viestintäviraston edellyttämällä tavalla täysimääräisen tuen saamiseksi."

Kun kunnanhallitus saa tämmöisen tekstin eteensä, niin onko tämä esittelytekstin ehto sellainen että se voi pitää paikkansa tai ei. Ts. ehdon eli svopsijoituksen tekeminen ei tarvitse olla totta, koska se varmistetaan vasta valtion tukea myönnettäessä.

Svop sijoituksella on annettu kuitenkin ymmärtää että se on ehtona tuen saamiseksi täysimääräisenä vaikkei sen valvominen kuulu kunnan tehtäviin. Tämänkö voi siis näin ehtona esittää vaikkei se kuulu kunnan tehtäviin, onko se totta?

Jos kunta ei ole päätöksen valmistelussa ja itse päätöksessä ottanut asianmukaisesti huomioon valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltumista järjestelyyn, hallinto-oikeus kumoaa päätöksen sillä perusteella, ettei sen ole mahdollista arvioida kunnan päätöksentekomenettelyn suhdetta valtiontukimääräyksiin ja -säännöksiin ja siten varmistautua siitä, ettei järjestelyyn sisälly säännösten vastaista valtiontukea.

Hallinto-oikeus ei kumoa päätöksiä, jos niistä ei ole valitettu. Jonkun vastuuntuntoisen on tehtävä valitus. Siihen on päätöksestä aina tietty aika.
Niin, ja jonkin verran rahaa aina palaa, jos ei huomaa pyytää hallinto-oikeutta ottanaan siihen kantaa. Kunnilla on veronmaksajien rahaa, millä mällätä ja käydä oikeutta kierojen (ja kalliiden) lakimiesten avulla.

Joo, ei todellakaan kumoa päätöksiä jos ei ole valitettu, mutta tuosta päätöksestä on nyt vuosi kulunut. Mielenkiintoista se, onko päättäjät niin itsepäisiä ja kunnanjohtajat niin itsevarmoja kansalaisten typeryydestä ja arkuudesta että tekevät vielä vastaavia päätöksiä samalla puutteellisella tavalla.

Kunnat ovat ottaneet huomioon valtiontuen siten että pääomalaina on valtiontukea, mutta svopin osalta asianmukainen tarkastelu puuttuu ja toiminta on ristiriidassa viestintäviraston tulkinnan kanssa vaikka kunnat toteavat viestintäviraston edellyttävän Svop -sijoitusta jota virasto ei kuitenkaan ole edellyttänyt tähän hommaan. Kuntien olisi itse pitänyt tehdä asianmukainen arviointi koska ovat valtiontukiviranomaisia.

Kuten edellä on todettu, kunnat eivät itse oikaise vääriä tai laittomia päätöksiään. Kuka sitä virheitään tunnustaa ja jos vielä jotain etua on tulossa. Kuntalaisen tai jonkinlaiset yhteenliittymän (puolueiden edustjat harvoin lähtevät valituksen tielle) on valitettava. Ainoa tie on aktiivisuuden tie. Toivomukset ja suupuheet ovat yhtä tyhjän kanssa.

Tuo asia on nyt kuitenkin oikeudessa puitavana

Jos on, sitten joku on vienyt asian oikeuteen (=valittanut) mikä on hyvä asia!

Joko tuli päätökset svopeista? Ei ollut varmaan hyvä uutinen? Ei hyväksytä tukikelpoisiksi!

Mutta nythän kävikin niin, että Viestintävirasto hylkäsi Konneveden tukihakemukse SVOP-päätöste, lisäosakeantien ja takausten vuoksi.

Kaikki nämä todettiin valtion tueksi, ei markkinaehtoiseksi rahaksi.

KSVV Oy ei saa enää viestintäviraston tukia ja rahassa se meinaa noin 6,5 miljoonan euron menetystä.
Tulipa iso lovi talouteen ja ihan yhtiön ja kuntien ise aiheutettu.

Nyt se on nähty että päättäjiä vedettiin höplästä tuolloin, eikä Viestintävirasto ollut moista järjestelyä edellyttänyt. Tietenkin tuohon svoppiin oli syynsä. Eihän sitä syyttä suotta vastoin totuutta ole ennenkään tehty. Ely ja Viestintävirasto ovat jo todenneet ettei Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ole taloudellisissa vaikeuksissa. Miten lie olisivat todenneet, jos Svop olisi jäänyt tekemättä ja oma pääoma olisi ollut miljoonan miinuksella?

Perustelut svopin tekoon oli sellaisia kuin Simolla jolla on hillonsyönti kesken elikkä ajattelemattomia, tuulesta temmattuja. Tehtiin tuulentupaa, mutta tuuli nyt hyytää. Valtuutettuja on helppo näköjään viedä sinne tänne, kun perustelut on kansanradio tasoisia.

No joo, Svop -sijoituksen tehneet saa vasta viimeisenä ottaa rahansa rahansa konkurssitilassa ja varmaan tässäkin kun kerran rahat on loppu.

Jaha. Huomasin, että Hämeenlinnan Hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnan tekemän päätöksen KSVH/KSVV:n johdannaissopimuksesta laittomana.

Muutkin kunnat tekivät päätöksensä samoilla Kuntaliiton asiantuntijan papereilla, joista "ei saanut sanaakan muuttaa"

KSVV on nyt selkeästi yhtiö, joka on valtaosin perustettu laittomilla, oikeuden hylkäämillä kuntien päätöksillä.

Ajatelkaapa kuka saa 10 kunnanvaltuustoa tekemään samanlaisen lainvastaisen päätöksen. Minä en ainakaan!

Vuonna 2014 kunnanhallitukset teki johdannaissopimukset vaikka valtuuston päätöksissä ei mainittu tulevista johdannaisista mitään eikä ehdoista eikä tyypeistä.

Mitä hienostuneimpia menetelmiä keksitään toimiessa lainvastaisesti kunnissa halutun rahoitustoimenpiteen saavuttamiseksi, niin pidetäänkö sitä jopa sivistyneisyytenä ja tavoiteltuna taitona, kun ne menee läpi monissa kuntaorganisaatioissa? Kysyn vaan, koska näiden lainvastaisiksi todettujen päätösten lisäksi on täytäntöönpanokieltoja tullut koko joukko, jotka kuitenkin on laitettu täytäntöön monissa kunnissa samanlaisten päätösesitysten pohjalta. Missä tässä oikein mennään? Kuka tässä hallinto- oikeuksia oikein työllistää?

Hyvät ihmiset

Kaikki tuo edellä kirjoitettu on esimakua "Maakuntahallinnosta"
kepu ajaa sitä raivokkaasti

Sitten Kepu Suomessa voidaan Kuntien rahat ja valtion tuet pyörittää täysin piilossa KEPUleiden päätöksillä ja "hämäriin liiketoimiin"

Suomi ottaa silloin loikan takaisin 1020 - 30 luvulle.

Älkää hyvät ihmiset hyväksykö Kepun "maakuntahallintoa ja Stubukan "valinnan vapautta"

"Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio on päättänyt, että tukitoimenpide
”Muutokset ohjelmaan, jolla tuetaan nopean laajakaistainfrastruktuurin kehittämistä Suomen haja-asutusalueilla” on SEUT-sopimuksen 107artiklan 3 kohdan c alakohdassa asetettujen vaatimusten mukainen.
Suomen viranomaisia muistutetaan, että niiden on SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan ilmoitettava komissiolle toimenpiteen laajentamista tai muuttamista koskevista suunnitelmista."

Onko kukaan kunnanjohtaja ilmoittanut muuttuneesta tuesta Komissiolle?

Niin että tuota kysymyksessä olevasta yleensä johdannaissopimusta ei ole mainittu hallinto-oikeuden kannanoton perusteella luvallisissa rahoitusinstrumenttien joukossa. Miten se aikaisempi johdannaissopimus sitten on tehty kun sitä ei löydy valtuustojen päätöksistä? Kuka siihen on luvan antanut?

Väität virheellisesti että Viestintävirasto on esittänyt jotain ohjeistusta tukiasiaan. Viestintävirasto ei ole antanut minkäänlaista ohjeistusta. Joten Viestintävirasto on syytön. Virasto on ollut ainoa joka on noudattanut lakipykäliä. Paunonen osoittaa täysin väärää kohdetta. Nämä ohjeistukset on tempaistu tuulesta. Katsokaa peiliin ja kysellä kunnanjohtajiltanne syyllisten perään.

Selvitysryhmän esityksestä ja neuvoista kunnat päätöksiä teki eikä siinä tainnu Viestintäviraston neuvot paljoa painaa eikä laajakaistalakikaan tainnut painaa eikä Valtion avustuslaki. Lähes kaikki kuten väliyhtiömalli mm. oli Selvitysryhmän ja kunnanhallitusten esityksessä valtuustoille, ja samoin oli kuntien hallitusten tekemä esitys maakuntaliittoon tuensaajan muuttamisesta ilman kilpailutusta. Kuka senkään neronleimauksen keksi? Jos Viestintäviraston ohjeita olisi noudatettu, niin ei olisi näitä puheita tänä päivänä julkisuudessa.

Pitäähän virkamiesten kunnissa jotain Valtion avustuslaista ja laajakaistalaista tietää. Eihän sitä ihan tietämätön tarvii olla, vaikka olisi kuinka suuri halu tahansa toteuttaa jotain laajakaistajuttua. Mutta pitää pysyä asiassa eikä syyttää syytöntä vaan kantaa poliittista vastuuta rohkeasti eikä arkajalkana. Onkohan yhtään valtuutettua tai virkamiestä joka uskaltaa olla syyttämättä syyttömiä ?

Mää en kyllä tajua noita! Ihan hävettää. Miten voi olla noin tietämätön ja sokea? Olisi nyt tämäkin ehdokas voinut olla asiallisempi kirjallisessa aikaansaannoksessaan.

Enhän se minä mutta kun ne muut ja viestintävirasto.
Ja Saarijärvellä eivät osanneet tehdä mitään ja ovat nyt takaisin kivikaudessa, ainakin maitotaloudessa.

Se selvitysryhmä selvitti tätä tukiasiaa ja toi tukun ongelmia.: Valtuustoille esitetty ja tehty päätösesitys lainvastainen esim. Viitasaarella todettu oikeudessa; kunnan takaukset julkista tukea vaikka esitti ettei ole julkista tukea; esitti että näin toimien saadaan täysi määrä tukea muttei saatu; esitti että väliyhtiö mahdollistaa tuensaannin julkisesta tuesta huolimatta muttei mahdollistanut; esitti kai myös hallitusten täytäntöönpanoon johdannaista vaikkei valtuustoon sitä tuotukaan päätettäväksi. Onhan tässä vaikka mitä kuten se kuuluisa Svop kunnanjohtajien suusta että Viestintävirasto edellyttää sitä tuen saamiseksi täysimääräisenä vaikkei ole edellyttänyt jne

Jokaisessa kunnassa on tilintarkastaja joka tekee laillisuusarvioinnin, mutta yksikään tilintarkastaja ei ole tainnut arvioida yhtään kuntansa laajakaistaan liittyvää päätöstä lainvastaiseksi, ei vaikka päätöksiä on toteutettu samalla tavalla, jolla Viitasaaren päätös hallinto-oikeudessa kumoutui lainvastaisena. Miten lie koronvaihtosopimukset, kielletty valtiontuki, väliyhtiön käyttö julkisessa tuessa, 100%:n takaukset, Svop -sijoitukset jne

Ne tarkastelijat ovat varmaan Kuntaliiton tilintarkastusyhtiön tarkastajia. Kuntaliiton luototusyhtiö on antanut luotot kunnille. Kuntaliiton konsulttiyhtiön konsultit ovat väkertäneet sanat peräkkäin niihin sopimuksiin jne. Mitä siihen tarkastajat sanoisivat? Omia tuskin moittisivat. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

No mutta, jos olisivat kaiketi reagoineet niin olisiko tilanne ihan toinen kuin nyt on?

Tämän kansanedustajaehdokkaan tulisi tehdä tutkintapyyntö poliisille jos tosissaan haluaa selvittää, miksi tukia ei ole tullut, eikä noin vain syyttää valtiota ja viestintävirastoa. Oman osoittaman syytöksen tueksi on nyt aihetta tehdä tutkintapyyntö, se osoittaisi rohkeutta ja sitä että toimii yleisen edun vuoksi ja että on ainesta kansanedustajaksi. Siinähän samalla selviäisi miksi Ely on myöntänyt tuet.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy on alkanut pitämään ylimääräisiä yhtiökokouksia nyt noin kahden viikon välein. Ja kuntien edustajiksi vaihdetaan kunnanjohtajia, ainakin Multialla.

Ja Hallinto-oikeuksien langettavia tuomioita tippuu edelleen.

Nyt on varmasti tuli hännän alla. Eduskuntavaalithan on jo puolen vuoden kuluttua.

Mitähän noissa Ylimääräisissä salakokouksissa nyt puuhataan?
SVOPko siirretään takaisi KSVHn antamaksi lainaksi KSVVlle ja kunnille alettaisiin maksamaan takausprovisita, jos olis rahaa?

Saattaapi olla, että yhtiötä ollaan hankkimassa velkasaneraukseen tai sitten Valtiota manataan pelastajaksi kuten Karstulassa kansanedustaja ehdokas esittä.

Kolmesta kunnasta on valitettu Svop -sijoituksesta ja näistä valittajistako nyt tulee "pelastajia", koska jos hyvin käy yhtiön kannalta ja valitukset hyväksytään, niin silloin Svop -sijoituksen perumiselle on paraatin tasoinen syy ja silloin voi pitää vaikka paraatin jonkin kunnan keskusväylällä ja ilkamoida oikein kunnolla. Mutta mutta, ei se niin yksinkertaista kuitenkaan ole, sanoo Yrjö Yksinkertainen

Jokohan pian selviää, onko Viestintävirasto edellyttänyt tukien saannin ehdoksi kuntien takaamien Keski-Suomen Valokuituverkot Oy: lle myönnettyjen pääomalainojen muuttamista svop-sijoitukseksi?

Ei taija selvitä. Sipilän kepulihallitukselta yritetään pelastusrengasta ennenkun valta hupenee hyppysistä.

Iltalehti Ville Vähämäen saunajutusta: "– Se on kyseisen kansanedustajan etu ja tavallaan koko meidän parlamentaarisen järjestelmän etu, kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen sanoo tuleviin eduskuntavaaleihin viitaten."

Kuuluukohan meidän parlamentaariseen etuun että holding -yhtiön tekemä Svop -sijoitus selvitetään perinjuurin?

No niin, viestintävirasto ei edellyttänyt tuota Svop-sijoitusta. Hupuloiko kunnat näin tuet?

Hallinto-oikeus Johdannaisten päättämisestä: "Asia valmisteltu ja selvitetty puutteellisesti kunnissa."

Kymmenen laajakaistakuntaa, kaikissa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus selvittämässä samaa asiaa ja kaikki tehneet saman puutteellisen valmistelun ja selvityksen.

Multian kunnan haasteet ja uhat ja jne.2017 -2021. Yksi uhka mainittu:23.3.2018:

Multian Kunnan antamat takaukset Keski-Suomen Valokuituverkko Oy/ Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle noin 1, 9 M€ mahdollisesti noin 1 M€ lisää, asiasta valitus KHO:ssa osakeanti 553 000 euroa, valitus KHO :ssa. Hallinto-oikeuksien ja KHO:n päätöksiä ei ole saatu. Uusi osakeanti on Multian kohdalla 234 000 € huhtikuussa 2018.
----------
Oikeuden päätösten jälkeen elokuun/2018:

:Nyt kunnalla on takauksia vain 1,9 miljoonaa euroa ja osakeanteihin osallistuminen on kumottu molemmissa anneissa.

Multian vastuut on siis maksimissaan 1,9 miljoonaa nyt. Ilman valituksia vastuut olisi yli 3 miljoonaa euroa. Tuokin on liikaa, koska Multian osuuden pitäisi olla vain jotain 150 000€.

"Minulla ei ole sinulle muuta sanottavaa kuin että älä enää koskaan unohda, että totuuden ja luottamuksen kanssa ei ole leikkimistä."

Jokohan KKSNn tilinpäätös on valmis?
Mistä sen voisi hakea?

Ei ole toimitusjohtaja antanut vielä lehtiin lausuntoja hyvinmenosta.

Ei ole Kuntarahoitus kuulema perimässä kunnilta kertalatingilla takauksia. Kunnilla eli osakkailla on mahdollisuus saada ”tuet yhtiölle” pistämällä yhtiö yrityssaneeraukseen ja vaatimalla että velkoja on pienennettävä 95% . Tällöinhän Kuntarahoituksen lainat pienevät 28 miljoonaa, ja niin on Verkkoholding saanut laillista tukea 28 miljoonaa euroa ja se on paljon enemmän kuin 4 miljoonan laajakaistatuet.

aivan normaalia kepulaista kuppausta valtion ja kuntalaisten rahoilla.minähän vuonna näistä omanedun poliitikoista päästään eroon?

Svop -sijoitus sai yhtiön näyttämään kannattavalta ja mahdollisti tukien saamisen Elyltä. Jatkuvasti tappiolllinen yritys ei juuri tukia saa näihin hankkeisiin. Ettäkö ihan vahingossa tehtiin tällainen sijoitus? Ei tehty vahingossa vaan nimenomaan tukien saamiseksi täysimääräisinä.

Yksi esimerkki tuo, miten saadaan vastuu päättäjien päänmenoksi: Perustellaan haluttu päätös erittäin vahvoilla argumenteilla jotka kuitenkin ovat valeita ja syötetään pajunköyttä kunnanhallituksessa ja turvataan asia vielä sillä toteamuksella ettei Svop - asiasta saa tehdä valitusta mikä sekin on valetta.

Mitä nämä kunnat ovat valmiita vielä tekemään mokaamansa yhtiön pelastamiseksi?

Luottamushenkilö voi virkamiehen tavoin joutua vastuuseen eli korvaamaan aiheuttamansa vahingon: vahingonkorvauslaki, rikoslaki...
Kannattaa harkita aina ennen päätöstä, jos ollaan lain rajoilla tai sitä rikkomassa.

Kaikkea tehdään miljoonien toivossa. Korjasivat Svop päätöstään sopivammaksi kaikessa hiljaisuudessa ja muuttivat takaisin lainaksi mutta jättivät osan Valokuituverkot Oy:n omaan pääomaan eikä taaskaan auttanut.

Mitä toi tarkoittaa? Kuka korjasi ja mitä? Milloin? Onko joku päätös?

Onko tilinpäätöksissä nämä näkyvissä? Mitä tilintarkastajat ovat kirjottaneet vai ovatko valokuituverkkojen näpeissä?

Ensin luultiin että saadaan tuet täysimääräisinä kun otetaan lainat pankilta tälle väli- eli holdingyhtiölle joka lainaa ne edelleen Valokuituverkot yhtiölle markkinaehdoillla, mutta sitten tämän Valokuituverkot yhtiön oma pääoma meni miinukselle ja tukien saanti näytti epävarmalta joten muutettiin nämä lainat svopiksi jotta saataisiin yhtiölle omaa pääomaa ja tuet täysimääräisinä. Mutta tämä olikin julkista tukea, niin piti alkaa keksiä uusia juttuja ja kun taas luultiin, että peruuttamalla tuo Svop- ja lainamuutos niin saadaan tuet täysimääräisenä, niin peruttiin se edellinen muuttaminen mutta jätettiin muuttamatta muutama miljoona ettei yhtiö näyttäisi olevan taloudellisissa vaikeuksissa, muttei sekään enää auttanut. Vähän sama kuin väärään paikkaan tehtyä solmua sidotaan ja puretaan ja lopuksi jätetään naru paikalle ilman solmua ja ajatellaan että nyt on kaikki kunnossa.

Joopa joo... Ei kunnat tai sen valokuituyhtiön johto itsekseen ole noita kuvioita osannut juonia. Varmaan joku kallis konsultti tai lainoja antanut kuntaliitto on ollut solmuja solmimassa.

Jo on jollain kalliilla konsultilla ollut pitämistä notta naama pysyy vakavana

... ja käsi vakaana...

Kun on epäonnistuttu niin kaikki keinot käytetään kuten Kyyjärven sivuilta näkyy: Kunnat hamuilee nyt että ottavat yhtiöiden omaisuuden kuten tietenkin verkon itselleen ja tulevat verkon omistajiksi, mutta miten käy sitten saatujen tukien kanssa?

”Tuen saaja ei voi olla eri taho kuin verkon omistaja. Tuen saamiseen liittyvät velvollisuudet koskevat aina tuen avulla rakennetun verkon omistajaa.”

Tämähän tähän laajakaistajuttuunkin:

"Jos laina todella on annettu anteeksi, anteeksi annettu summa kirjataan yhtiön tuloslaskelmaan tuotoksi. Jos lainan järjestely on tehty tilikauden jälkeen, siitäkin todennäköisesti jää maininta tilinpäätökseen.

Lainan anteeksi antaminen ei ole poikkeuksellista, mikäli lainan antaja katsoo, että yhtiöllä ei ole edellytyksiä maksaa sitä takaisin. Tällöin laina on käytännössä arvoton.

– Lainaa voidaan maksaa takaisin tai sille voidaan maksaa korkoa vain siinä tapauksessa, että yhtiön vapaa oma pääoma on positiivinen, Ari Rajala muistuttaa.

Jokerien taseessa vapaa oma pääoma on massiivisten tappioiden jälkeen raskaasti miinuksella, joten lainan ja koron maksulle ei ole sen osalta lainan ehtojen mukaisia perusteita."

Ksvv:n ja KSVH:n oma pääoma on plussalla vaikkakin keinotekoisesti, joten olisi kunnissa jonkinlainen päätös korkojen maksamisesta pitänyt käydä .

Yhtiö saa tuloja siis kunnilta tänä vuonna noin 500000€ ja näköjään pikkuhiljaa koko lainan eli noin 30 000 000€ korkoineen. Yhtiö voi hyvin ja kunnat huonosti.

Mihin tämä Svop vielä johtaakaan? On johtanut jo siihen että laajakaistatuet jäi saamatta! Johtaako todelliseen umpisolmuun?

Onkohan tässä tapauksessa tämän desvoppauksen jälkeen tehty Svop laillisempi kuin Svop ilman dessvoppausta joka oli lainvastainen?

Näissä linkeissä on Karstulan valokuidun historia.

KSVH ja KSVV asia on pikkukunnissa yltymässä myrskyksi vuoden 2019 tilinpäätöksiä ja tilintarkastuksia tehtäessä.

Osakeyhtiölakia tarkennettiin Kuntien yhtiöiden tilinpäätösten, tilitarkastuksen ja konsernitilinpäätösten osalta. Enää ei onnistu ongelma asioiden piilottaminen osakeyhtiöiden sisään yhtiösalaissuuksina. Nyt tilintarkastajien on pakko puuttua niihin ja tehdä asioista julkinen raportti.

Tämän vuoksi nyt on alkanut liikkumaan kuntien tiedotteita ja
esityslistoja KSVH:n ja KSVV:n velkojen ja vastuiden realisoituvista riskeistä kunnille ja loppukädessä veronmaksajille.

On todella merkillepantavaaja mielenkiintoista, että Keski-Suomen kunnissa lainmuutoksen testikohteeksi tulevat KSVH ja KSVV.

KARSTULAN KUNNANHALLITUS
Esityslista 20.01.2020/Asianro 10
Kokousasia PDF-muodossa

https://kokous.karstula.fi/Karsjulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2020434-10

Liitteet
Aiempi_kasittely

https://kokous.karstula.fi/Karsjulk/kokous/2020434-10-1.PDF

Tässä on asia sanottu niin timanttisen selkeästi, että nyt viimeinkin sen ymmärtää jo takarivin Taavikin.

Rupukintien businekset ja valokaista meni "kankkulan kaivoon" että rysähti.

Mutta Keski-Suomen ÄLYt ja ELYT, sekä kuntien POLIITIKOT eivät ymmärrä sitä vieläkään. Niin se se on.


Mielipidekirjoitus 21.01.2020

Kohti kauhuskenaariota

Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen varoitti syksyllä 2010 ”kauhuskenaariosta”: Laajakaista 2015 -hanke voi mönkään mennessään viedä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin. Keski-Suomessa Muukkosta eikä muitakaan varoittajia uskottu. Sen sijaan uskottiin, että 130 miljoonaa euroa vain odotti ottajaansa.

Ongelmana oli kuitenkin tietoisuus siitä, että lain sallima valtion tuki oli jo käytetty vuodesta 1999 alkaen Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy:n (PKSV) verkkoon. Uusien tukien saamiseksi verkko pitikin ”unohtaa”.

Keski-Suomen liitto päätti toimia. Niinpä kesällä 2010 Verkko-osuuskunta Kuuskaista (VOKK) teki hanke-ehdotuksen liitolle. VOKK ”voitti” kilpailun ja lähti toteuttamaan hanketta ilman lain vaatimaa operaattorin 34 prosentin vähimmäispääomaa.

Hanke päättyi VOKK:n yrityssaneeraukseen, missä mukana olleet kunnat ja liittymän ostaneet kärsivät menetyksiä. Kunnat olivat etukäteen (!) maksaneet 6,5 miljoonaa euroa yksityisten 2,5 miljoonan euron tavoin.

Noin 12 miljoonan euron velkojen rasittamalle VOKK:n rauniolle kunnat (10) perustivat keväällä 2014 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) ja sille tytäryhtiöksi Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV), jotta valtion ja EU:n tukiedellytykset täyttyisivät. Lisäksi kunnat kikkailivat ottamalla Kuntarahoitus Oyj:ltä miljoonalainat KSVH:lle, joka lainasi varat edelleen KSVV:lle pyrkien näin saamaan ne näyttämään rakentajaoperaattorin pääomalta.

Kunnat takasivat lainat Kuntarahoitus Oyj:lle ja toimivat tällöin lainvastaisesti. Tämän osoittavat lainvoimaiset Viestintäviraston (Traficom), Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden 18 päätöstä. KSVV ja KSVH ovat vasta nyt ilmoittaneet osakepääomansa menettämisestä. Kuntalaisten rahaa ollaan menettämässä kymmeniä miljoonia euroja.

Keski-Suomeen perustettiin toiveajattelun lujalle pohjalle muitakin valokuituyhtiöitä: Uuraisten Valokuituverkot Oy (UVV) ja Kuhmoisten Laajakaista Oy. VOKK ja Kuuskaistan Palvelut Oy hääräävät alueella. UVV on vaikeuksissa Kuuskaistan jätettyä maksuvelvoitteensa sille.

KSVH/KSVV on ollut Keski-Suomen ely-keskuksen tuella synnyttämässä kyläverkkohankkeita eri puolille Keski-Suomea. Myös KSVV:n toimitusjohtaja on synnytellyt pieniä verkkoyhtiöitä varsinkin Jyväskylän lähialueille.

Kuntien itsehallintoa voidaan monilla syillä perustella. Kuitenkin edellä kuvattu hanke on yksi katastrofaalisista esimerkeistä, joihin osaamattomat ja asioihin perehtymättömät mutta ”poliittisesti valveutuneet” päättäjät on höynäytettävissä.
Esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten tulisikin arvioida kuntien päättäjien ja osakeyhtiöiden toimet edellä kuvatuissa tapauksissa.

Kysymys on niin laajakantoisesta asiasta, että se on mahdollista saattaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja petostorjuntaviraston (OLAF) tietoon.

Hannu Luotola

Vaatiiko sitä nyt Osakeyhtiölaki? Viime vuoden lopulla uusi Svop, mutta onko laillinen. Miksikähän valtiontukisäännöt on yhtä tyhjän kanssa?

Iltasanomissa pakkolunastuksesta maanomistajan sanomana:
– Varsinkin vanhemmilla ihmisillä on vielä se herran pelko, ja he uskovat kunnanjohtajan puheisiin. Älkää ikinä luottako niihin, ottakaa kaikki aina kirjallisena. Pitäkää oikeuksistanne kiinni ja tapelkaa viimeiseen asti. Teillä on oikeus siihen.

Mikähän oli totuus tässä svopissa?

Taas kaistamehet Eduskuntaan mouruamaan

OSA 1

Laajakaista kaikille muuttui murheeksi muutamille – Keski-Suomen kansanedustajien enemmistö haluaa lisää valtion rahaa kuntien verkkoihin
Kansanedustajat pitävät nopeita nettiyhteyksiä tärkeinä, mutta näkemykset valtion roolista niiden rahoittajana vaihtelevat.

laajakaista 3.3.2020 https://yle.fi/uutiset/18-15997

Yle Jyväskylä kysyi helmikuussa vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö valtion myöntää merkittävää lisärahoitusta keskisuomalaiskunnille laajakaistarakentamiseen. Kymmenestä edustajasta kuusi kannattaa lisärahoituksen myöntämistä.

Rahoituksen lisäämisen kannalla ovat keskustan Petri Honkonen, Anne Kalmari ja Joonas Könttä, Bella Forsgrén (vihr.), Juho Kautto (vas.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.)

Lisärahoituksen maksamista vastustavat jämsäläisedustajat Jouni Kotiaho (ps.) ja Piritta Rantanen (sd.). Riitta Mäkinen (sd.) ja Toimi Kankaanniemi (ps.) eivät osaa sanoa kantaansa.

Lähde: Ylen kansanedustajakysely 2/2020

KUNTIA ON PÄÄTYMÄSSÄ MAKSAJAN ROOLIIN

Keski-Suomessa laajakaistarakentaminen on aiheuttanut kunnille poikkeuksellisen suuria murheita.

Niiden taustalla on Matti Vanhasen hallituksen yli vuosikymmen sitten aloittama Laajakaista kaikille -hanke (siirryt toiseen palveluun) (Keski-Suomen liitto), joka muuttui matkan varrella Nopea laajakaista -hankkeeksi. Ideana oli, että valtio ja kunnat tukisivat laajakaistarakentamista niillä seuduilla, joille se ei markkinaehtoisesti muuten rakennu.
Suuret operaattorit eivät kuitenkaan innostuneet haja-asutusalueiden kuiturakentamisesta, joten kunnat ovat toteuttaneet harvaan asuttujen alueidensa tietoverkkohankkeita erilaisin järjestelyin.

Keski-Suomessa kymmenen kuntaa päätyi monen mutkan kautta maksumiehiksi, kun laajakaistaverkon rakentajaksi valittu osuuskunta joutui talousvaikeuksiin.
Useat näistä kunnista tuskin selviävät ilman valtion apua.
Kansanedustajilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten valtion pitäisi tulla hätiin. Yli puolet keskisuomalaisedustajista myöntäisi laajakaistarakentamiseen lisärahaa.

KUNTAPÄÄTTÄJÄT VASTUUSEEN?

Jämsäläiset kansanedustajat sälyttävät vastuuta laajakaistarakentamisen virheistä kuntapäättäjille. Piritta Rantanen (sd.) sanoo, ettei valtio voi automaattisesti auttaa aina jos kunta tekee virheellisiä päätöksiä.
– Kunnat tarvitsevat tukea taloudelliseen tilanteeseen, mutta laajakaistahankkeen talousvaikeudet on käsiteltävä erillään. On hankala vetää rajaa, missä pieleen menneissä kuntien hankkeissa valtio voi antaa suoraan rahallista tukea, Rantanen toteaa.

Riitta Mäkisen (sd.) mielestä kuntien tilanne on kohtuuton.
– Kuntatalouden ahdinkoon on puututtava ja samalla löydettävä kestävä ratkaisu ongelmaan. Elinkelvottoman yhtiön rahoittaminen ei ole sellainen, Mäkinen arvioi.

Jouni Kotiaho (ps.) haluaa selvittää, miten pitkälle kuntapäättäjien vastuu asiassa ulottuu.
– Ei voi olla oikein, että keskustan sähläys kaadettaisiin kokonaan noissa kunnissa viattomien veronmaksajien harteille. Olisikin syytä selvittää, millainen mahdollisuus olisi saada kuntien päätöksentekijöitä henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, mikäli hankkeen riskit laukeavat, Kotiaho sanoo.

Toimi Kankaanniemi (ps.) sanoo että merkittävän lisärahoituksen myöntäminen joillekin kunnille olisi ongelmallista, mutta valtion on hoidettava alkuperäiset velvoitteensa.
– Valtio ei ole maksanut kaikille keskisuomalaisille kunnille alkuperäisen lain mukaan määräytyviä valtionavustuksia. Ne tulee maksaa, Kankaanniemi toteaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11227718

OSA 2

KUNNAT PERÄÄVÄT VALTION VASTUUTA

Valokuiturakentamisen velkaannuttamat kunnat katsovat, että valtio ei ole kohdellut kuntia reilusti laajakaistahankkeessa. Jälkiviisaana voisi sanoa, että rakentamista olisi pitänyt harkita tarkemmin, mutta kunnanjohtajan mukaan valtio loi kunnille kovia paineita.
– Aika kovastihan siinä oli valtion ja maakuntaliiton kannustusta, että näitä laajakaista-asioita tulisi viedä eteenpäin, ja kunnat lähtivät silloin tähän kelkkaan mukaan, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen sanoo.

Kinnunen muistuttaa myös siitä, että kuntien edustajat kyselivät liikenne- ja viestintäministeriöstä neuvoja siihen, miten valokuituyhtiö voitaisiin pelastaa. Kunnat perustivat holding-yhtiön ja antoivat lainatakuita sen jälkeen, kun asiaa oli selvitetty ministeriövisiitillä.
– Se perustui valtion ohjeistukseen, jonka mukaan tällä yhtälöllä sitä julkisen tuen maksimia ei ylitettäisi, Kinnunen toteaa.

Tuki jäi sitten kuitenkin saamatta siksi että Traficomin mukaan julkisen tuen raja oli ylittynyt.

Kymmenen epäonnekasta valokuitukuntaa on harkinnut yhtiönsä myyntiä, mutta tuo hanke näyttää kariutuvan. Myyntityöryhmän puheenjohtaja Ari Kinnunen arvioi, että yhtiö päätyy velkasaneeraukseen ja lainat kaatuvat kunnille.

Kinnunen kollegoineen toivoo kuitenkin, että valtio pelastaisi pulaan joutuneet kunnat. Keski-Suomesta on maaliskuussa lähdössä delegaatio kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) puheille.

Kinnunen ei enää usko, että valtio lähtisi pelastamaan pulaan joutuneita laajakaistayhtiöitä.
– Kun sitä vajaata viittä miljoonaa euroa ei löytynyt, niin toivottavasti nyt kohtalainen summa tavalla tai toisella valtion kautta saataisiin, ettei tämä menisi kokonaan kuntien veronmaksajien kukkarosta, Kinnunen sanoo.
Sähköön ja veteen verrattava peruspalvelu

Kansanedustajat muistuttavat, että asiointi on jo laajalti siirtynyt nettiin, mikä korostaa toimivien nettiyhteyksien merkitystä.
– Internet on monilta osin veteen ja sähköön verrattava peruspalvelu ja kaikilla suomalaisilla tulisi olla mahdollisuus kohtuunopeaan internetiin, Joonas Könttä (kesk.) sanoo.
– Tällä on mahdollista hidastaa ja jopa ehkäistä pienten kuntien väestönkatoa kun etätyömahdollisuudet parantuvat, Juho Kautto (vas.) uskoo.

Sinuhe Wallinheimo pohtii kuitenkin, ovatko 2000-luvun alkupuolen laajakaistasuunnitelmat enää toimivia, kun teknologian puolella ollaan siirtymässä 5G-aikaan.

Ari Kinnunen sanoo, että mobiiliyhteys riittää arkipäiväiseen netinkäyttöön, mutta se ei riitä pitämään maaseutua elinvoimaisena.
– Se ei ole omiaan edistämään etätyötä eikä yrittämistä eikä alueella asumistakaan, Kinnunen arvioi.

Ohjelmatoimisto Dex Viihteen pihtiputaalainen yrittäjä Kirsi "Kikka" Myllynen on samaa mieltä.
Liki sataa artistia palveleva Myllynen ei ennättänyt saada kiinteää laajakaistayhteyttä ennen kuin valokuituyhtiö joutui vaikeuksiin. Nyt hän tappelee päivittäin pätkivän mobiilinetin kanssa ja toivoo että saisi vielä jonain päivänä valokuituliittymän.

Honkonen väläyttää mahdollisuutta vahingonkorvauksiin
Keskisuomalaisista kansanedustajista tanakimmin kuntien puhemieheksi ilmoittautuu saarijärveläinen Petri Honkonen (kesk.).
– Valtion tulisi maksaa näille kunnille vastuunsa ja kuntien tulee harkita, onko valtion toiminta aiheuttanut vahingonkorvausvastuun kunnille, kun laajakaistayhtiön takausvastuut realisoituvat, Honkonen sanoo.

Honkonen toteaa, että myös valtiontalouden tarkastusvirasto on raportissaan tullut siihen tulokseen, ettei laajakaistarakentaminen ole kaikilta osin mennyt putkeen.

Tarkastusviraston mukaan "Nopea laajakaista -hankkeeseen alun perin annettu tuki ja sijoitukset eivät ole riittäneet turvaamaan verkkoliiketoiminnan jatkuvuutta", ja virasto kertoo jatkavansa laajakaistarakentamisen tukemisen jälkiseurantaa.

Kivijärveläisedustaja Anne Kalmari (kesk.) muistuttaa, että nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että hallitus saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset päätökseen.
– Hallitusohjelmaa on noudatettava. Valtio houkutteli kunnat rakentamaan verkot, mutta ei ole valtiontukisäännösten vuoksi kyennyt hoitamaan omaa osuuttaan vielä, Kalmari toteaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11227718

"VAADIMME MYÖS VEROT VALTION MAKSETTAVIKSI" (Pekka Puupää)

Tämä väärin perusteltu ja lainvastaisesti Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Luhangan, Multian,, Petäjäveden, Pihtiputaan, Toivakan kunnanhallituksissa päätetty Svop on kaiken pahan alku ja juuri. Muutamassa näistä kunnanhallituksista Svop -päätös haluttiin vieläpä tehdä siten ettei siitä voisi valittaa.

Tuon Svopin vuoksi yhtiö menetti tuet eikä valtio millään tavalla kehottanut kunnanjohtajia teetättämään tuota Svoppia mutta siitä huolimatta kunnanjohtajat esittivät kunnanhallituksille että Viestintävirasto edellyttää sitä tukien saamiseksi täysimääräisinä vaikkei Viestintävirasto sitä edellyttänyt. Ja yhtiö menetti tuet tuon Svop - sijoituksen vuoksi. Se svop oli sellainen että 24 miljoonaa pääomalainoja muutettiin sijoitukseksi yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

KSML uutisen 7.3.2020 mukaan
”Verkkoholding Oy (KSVH) on emoyhtiö, jonka tytäryhtiö on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV). Se pyörittää tällä hetkellä noin 1,0 miljoonan euron liikevaihtoa ja sen tilanne on hyvä.
-käyttökate on hyvä, viivan alle jää positiivinen tulos ja kassaan kertyy rahaa. Emoyhtiölle tuloutetaan noin 215 000 euroa vuodessa”, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.

KSVH haetaan yritys saneeraukseen

KSVH omistama tytäryhtiö on jo pitemmän aikaa ”tervehdyttänyt” tytäryhtiönsä taloutta seuraavasti.

1. On jättänyt maksamatta 2019 aikana pankin lähettämät 30 Miljoonan euron lainan lyhennys maksut, korot ja viivästyskorot. Sitten pankki on lähettänyt laskut takaajille, omistajakunnille, jotka ovat maksaneet ne.

2. KSVH:n hallitus päätti muuttaa eli SVOP:ta kuntarahoitukselta lainaamansa velkarahat 25 904 000 euroa ”kaukokatseisesti” KSVV:n omaksi sijoitetuksi pääomaksi 2016. Eli velka muutettiin kynällä KSVV:n omaksi sijoitetuksi rahaksi. KSVV:lla ei ole tuohon rahaan enää takaisinmaksuvelvoitetta KSVH:lle

3. KSVV on alaskirjannut ja poistanut omaisuutensa 2018 kerralla peräti 24 755 023 euroa tappioksi, eli lähes koko omaisuuden jonka se sai ilmaiseksi. Yhtiön tasearvo romahti toimenpiteessä 29 684 056 eurosta vaivaiseen 5 494 966 euroon. Tämä mahdollisesti sen vuoksi, että ”tervehdytetyssä” uuden uljaan KSVV:n ei tarvitse enää tuskailla vuosipoistojen tekemisen kanssa kuten 851 8556 euroa vuonna 2017, joka painoi tuloksen raskaasti tappiolliseksi. Tuokin alaskirjaus tappio siirtyy lopulta kuntien tilinpäätöksiin ja myös alaskirjaus tappioksi.

4. Nyt KSVH haetaan yrityssaneeraukseen. Ainut toimenpide saneerauksessa voisi olla vain siirtää yhtiön 35 vuoden velat 28 292 613 euroa pankilta omistajakuntien maksettavaksi kertarysäyksellä.
Sitten ei KSVV:n enää tarvitse tuskailla lainanlyhennysten ja korkojen maksujen kanssa kuten vuonna 2017 yhteensä 161 226 euroa, jotka veivät poistojen kanssa yhtiön 2017 liikevaihdolla 1 347 999 euroa 934 887 euroa tappiolle.

5. Nyt 2019 KSVH:n tilinpäätös KSVV:n sijasta olisikin noin 0 euron liikevaihdolla tappiolla -874 994 euroa, oma pääoma -24 592 380 euroa ja tasearvo 4 850 115 euroa.

6. Ja kuinka ollakaan näiden ”tervehdyttämistoimenpiteiden” jälkeen KSVV yhtiö tuottaa noin 1 000 000 euron liikevaihdolla noin 215 000 eroa tulosta. Poistoja ja velanhoitokustannuksia ei ole enää rasittamassa tulosta, kun ne siirrettiin omistajakuntien maksettavaksi.

Kunnat sen sijaan ovat maksaneet ja hävinneet koko valokuitu operaatiossa noin 55 000 000 euroa ja saaneet omaisuusarvoltaan yhteensä vaivaisen 4 872 458 euron omaisuuden. On todella raju kuntien kassojen kevennys.

Yhtiöiden 2018 tilinpäätöksien versio 4. päivältä 17.2.2020 mukaisilla luvuilla:

Tuolla 215 000 euron tuloksella kuntien maksamien velkojen 28 292 613 euron takaisinhankinta kestäisi 132 vuotta, eli noin 5 sukupolvea.

Ja tuolla 215 000 euron tuloksella kuntien kokonaistappion 55 000 000 euron takaisinhankinta kestäisi 256 vuotta, eli 10 sukupolvea.

Tuollaisiin businesstuloksiin ei maailmassa pysty kuin Keskisuomalaiset kunnanjohtajat ja heidän business siipiveikkonsa. Tämä tiedetään jo Naurusaarillakin asti

Ompa aikamoista Valokuituverkkoyhtiön "tervehdyttämistä"

Velat pankille 30 miljoonaa euroa kunnan maksettavaksi SVOPaamalla ne Valokuituverkon omaksi pääomaksi.

Kuntien omistamalta yhtiöltä alaskirjattu tappioiksi noin 30 miljoonan euron arvoinen kaapeliverkko omaisuus kuntien tappioksi ja se on nyt piiloomaisuutena valokuituverkkoyhtiöllä vain 4,72 miljoonan euron arvoisena.

Nyt sitten valokuituverkkoyhtiö on myyntikunnossa pikkurahalla, jotta kunnat pääsevät siitä eroon.

Siinähän näkijät missä tekijät

Laajakaistalle vankka kannatus Keski - Suomen KEPUN piirikokouksessa

Laajakaistayhteydet puhuttivat Keski-Suomen piirikokouksessa.

Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi.

12.4.2014


Saara Koskinen Suomenmaa

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b

http://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640

Nythän se on selvääkin selvempää, ettei valtio ole syypää evättyihin tukirahoihin vaan itse kunnat, jotka suostuivat muuttamaan pääomalainat Svop -sijoitukseksi. Multian kunnallakin oli kiire suostua tuohon samaan josta seurasi tukirahojen menetys. Ei valtio sitä tehnyt vaan omat päättäjät.

Kho on todennut sen syyksi. Tämä tapaus on jämpti niin!

15.1.2017 - 13.11.2020 Svop -tarinan synty ja romahdus.

KHO sinetöi Multian laajakaistahankkeen tukiasian: Julkisen tuen laissa säädetty enimmäismäärä tuli täyteen

Harri Mertaniemi
16.11.2020

Tekikö Viestintävirasto oikein, kun se katkaisi tuen maksamisen Multian laajakaistahankkeelle vuonna 2017 ennen kuin myönnetty summa tuli kokonaan maksettua? Teki, koska laissa säädetty julkisen tuen enimmäismäärä tuli täyteen, päätti korkein hallinto-oikeus 13. marraskuuta 2020.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Multian laajakaistahankkeelle myönnetyn julkisen tuen maksamatta jätetystä osasta tehdyn valituksen.

Viestintävirasto, nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto katkaisi vuonna 2017 Multian kunnan valokuituverkon rakentamiseen myönnetyn valtionavun maksamisen, koska katsoi verkon rakentamiseen säädösten mukaan myönnettävissä olevan tuen enimmäismäärän täyttyneeksi.

https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/art-2000007621923.html

Takarivin Taavi: Valtion syy, valtion syy, valtion syy!