Tietokone ymmärtää vain kaksi(2) asiaa, eli 0 ja 1 tai on ja eiole, mutta mitään muuta se ei tajua. Mitään älyä ei ole, eikä voikaan olla, kun kaikki perustuu ON tai OFF oletukseen.
Miten se voi toimia?
olentäysinero
28325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei ole älyä mutta nollalla ja ykkösellä voi laskea tosi tehokkaasti.
Ei edes ymmärrä niitä nollia eikä ykkösiä. Ei voi olla hehkulamppua viisaampi, joka on joko päällä tai pois päältä.
0=off
1=on
00 =ei todellakaan
01=ehkä...jne
rajattomasti vaihtoehtoja
Kyllä minun tietokone ymmärtää paljon asioita ja muistaa ne kanssa. Mutta tämä onkin Linux kone. Windows kone ei osaa edes laskea, siitä kerrottiin uutisissakin.
Kannattaa olla tarkkana minkä koneen ostaa.
Niinhän se toimii:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Binäärijärjestelmä
Suomi24 sen sijaan ei toimi linkittämisessä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Binäärijärjestelmä
maalaa linkki ja avaa se
Kaiken voi muuttaa binaarimuotoon (eli 1=sähkö päällä,0=pois) sen voi ihan käsinkin tehdä paperille, tosin työlästä. Eli se ei ole ongelma. Binaarimuodosta käytetään nimitystä 2-kantaluku. Opettelee eri kantalukujen muutokset niin kaikki on helppoa. Esim. Morsetuksessa käytettiin aikanaan binaaria ja näin ilmoitettiin kaikki kirjaimet.
Niin eli digitaaliseen muotoon.
Digitaalinen tieto vain on aina tarkkuudeltaan rajallista, ja riippuu bittien määrästä miten tarkkaa se on. :)
Kun analoginen signaali muutetaan digitaaliseksi, niin aina joudutaan pyöristämään lähimpään kvantisointitasoon.
Tietokoneen rauta/prosessori ne laskut tekee. Käyttöjärjestelmänä on aika merkityksetön kun laskutehoista puhutaan.toki Linux on kevyempi eikä rasita konetta niin paljon. Mutta supertietokoneissa tuolla ei ole mitään merkitystä. Onko Linuxille tehokkaita laskuohjelmia kuten Windowsilla matlab?
Itseasiasiasa ei ole. Suuremmissa laskutehoissa laitetaan useampi node yhteen ja sen pitää kyetä jakamaan tehokkaasti kuormia. Sattuneesta syystä lähes poikkeuksetta tehokkaimmissa tietokoneissa on Linux.
Tästä syystä parhaat työkalut ja ohjelmat laskentaan ja raskaaseen tiedonkäsittelyyn löytyy myös järjestelmille joista löytyy Linux.
Linuxillakin toimii Matlab.
Ohjelmistolla toki on sikäli paljonkin merkitystä, että ohjelmiston pitäisi osata fiksusti hyödyntää sen saatavilla olevaa rautaa.
Itseasiassa tulevaisuuden supertietokoneissa, (eli kvanttikoneissa) ei ole kuin yksi asia enemmän, on joko 0, 1, tai niiden välimuoto eli superpositio, joka tarkoittaa, että kummallekkin vaihtoehdolle on oma todennäköisyys.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttitietokone
Kvanttitietokoneita ei koskaan tulla näkemään tavallisten kuluttajien hyppysissä taikka pöydillä, ts. käytössä.
Tuskin ainakaan lähitulevaisuudessa.
Niitä saattaa silti olla jo jossain täydessä toiminnassa (prototyyppejä). Kaipa niitä sotilaallisiin tarkoituksiin ensin käytetään, kuten on ennenkin kehittyneempää teknologiaa hyödynnetty (esim. GPS teknologia 1970-luvulla).
En sanonutkaan, että kvanttikone tulisi lähiaikoina kotikäyttäjille. Mutta koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan", koska jo nyt sellainen on rakennettu (ainakin melkein) Kanadassa, ja jopa Suomessakin sitä on kehitelty.
https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/170053-kvanttitietokone-otti-jattiharppauksen-suomessa-otaniemessa-tapahtui-1
Kvanttilaskentaa voidaan hyödyntää esim. kemianteollisuudessa , sotilastarkoituksissa. (tekoälyrobotit jne.. ), Ja miksei myös tietokonepeleissä, joissa tarvitaan monimutkaista laskentaa.
Kvanttikone on jopa nykyistä pc:tä hitaampi tavallisessa matematiikassa, jossa ei tarvita todennäköisyyslaskentaa. Pelkkä grafiikka, ja yhtälöiden pyörittely sujuu nopeammin nollien ja ykkösten avulla.
"Kvanttitietokoneita ei koskaan tulla näkemään tavallisten kuluttajien hyppysissä taikka pöydillä, ts. käytössä. "
Noin sanottiin aikoinaan myös näistä "tavallisista" (ykkösiä ja nollia ymmärtävistä) tietokoneista.
Onhan näitä tietokoneita nykyään Suomessakin muutama, vaikkei sellaisia uskottu täällä koskaan tarvittavan muutamaa enempää.
Minä yritin tehdä MonaLisa taulun tuolla 0-1 menetelmällä, eli määrittelin pikselin värin ja sijainnin kokonaan käsin kirjoittamalla koodia. No, kun olin 3 kuukautta koodannu, niin valmiina oli 2x1mm kokoinen alue oikeasta yläreunasta. Nyt pidän taukoa.
Tuohon työhön on keksitty helpompikin tapa.
Digitaalinen kamera nimittäin.
Tai skanneri.
Kaikki maailman ja universumin asiat voi käsitellä ja sanoa ymmärtävänsä periaatteella 0 ja 1, ei ja kyllä, eli ei ole ja on, epätosi ja tosi. Tietokone on vain meidän kehittämä apuväline siihen hommaan. Oleellista on vain se että sen muistikapasiteetti eroaa meidän eläinten lyhytkestoisesta ja epätarkasta pitkäkestoisesta muistista. Paraskin koodi on todellisuudessa vain ylimääräinen mutka kohti todellisuutta.
"Tietokone on vain meidän kehittämä apuväline siihen hommaan."
Kyllä se on niin et opettajan ohi voi mennä vaan oppilas?
Yksikään ihminen ei tiedoiltaan vastaa edes 5v lasta joka käyttää tietokonetta Googlee (toki joku saattaa omata hyvin pieneltä sektorilta paremmat tiedot) mutta noin yleensä
(koneelta puuttuu enää vain MINÄ mulle mulle mulle...)
Sen kyllä huomaa näistä täälläkin pälpättävistä ( varmaankin 5v)kakaroista sen tiedon määrän.
Ei pidä paikkaansa.
On paljon tietoa mitä internetissä ei ole, ja internetissä on myös paljon huonolaatuista tai väärää tietoa.
Eli vaikka 5 vuotias olisi lukutaitoinen ja osaisi googlata, se ei vielä takaa, että saat laadukasta tietoa jostakin asiasta.
Tietokone on työväline. Se mikä erottaa valistuneen ja kokemattoman käyttäjän on se, että valistunut osaa selvästi paremmin arvioida saamansa tiedon paikkaansa pitävyyttä ja laatua.
Liikennevalojen ohjaus on kätevä toteuttaa logiikkapiireillä. JA-portin lähtö on 1, jos kaikki sen tulot ovat 1. TAI-portin lähtö on taas 1, jos joku tuloista on 1. jne.
Sitten vaan käydään variaatiot läpi jokaisen valon kohdalla milloin ne saavat palaa. Esimerkiksi vihreät saavat palaa vain, jos risteävän suunnan valoissa palaa punainen.
Tehdään totuustaulu ja optimoidaan Karnaughin kartalla. Sitten vaan kauppaan ostamaan komponentit ja tinaamaan kytkentä kasaan. Ei siis mitään rakettitiedettä.
Eikö intel alunperin markkinoinut x86 prossuja nimenomaan liikennevalojen ohjaukseen?
Sitten joku keksi niille vähän jotakin muutakin käyttöä . . .
On niitä viisaampiakin tietokoneita, esim. Setun-70. Se osaa käyttää kolmea eri tilaa.
No se vaan joko toimii tai ei toimi.
Sähkö on sitten viisaampi kuin tietokone.