Ja Odysseuksen harharetket.
Kuuluu vahvasti tunteiden, ikävän ja rakkauden saralle.
Ei siis pelkkää pullistelua kolmekymmentä vuotta plus.
Ovela Odysseus selvisi mahdottomistakin tilanteista oveluudella, viisaudella ja Kaukokatseellaan.
Vaimoaan Penelopea hän ei jättänyt huolimatta Jumalolentojen Kirken ym. houkutuksista huolimatta.
Millaisia näkemyksiä, kokemuksia muilla on tästä seitsämänsataa vuotta eKr. Runoelmista kirjoitetusta tarinasta on?
Kuuluu vahvasti tunteiden, ikävän ja rakkauden saralle.
Ei siis pelkkää pullistelua kolmekymmentä vuotta plus.
Ovela Odysseus selvisi mahdottomistakin tilanteista oveluudella, viisaudella ja Kaukokatseellaan.
Vaimoaan Penelopea hän ei jättänyt huolimatta Jumalolentojen Kirken ym. houkutuksista huolimatta.
Millaisia näkemyksiä, kokemuksia muilla on tästä seitsämänsataa vuotta eKr. Runoelmista kirjoitetusta tarinasta on?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Onko kyseessä selviytymistarina sodasta, houkutuksista, manipuloinnista ja ennen kaikkea oman mielen tilasta, jota täytyy koetella vaikka tekee kipeää?
Siitähän se on kyse. Mikä se tärkein on. Ja miten itse selviää henkisesti erilaisista tilanteista. Pitäisi myös pystyä olemaan rehellinen kaikille tilanteeseen kuuluville. Se helpottaisi jatkoa.
Suoraan: tekstien pahoittelut ja huoli jaksamisesta, lähes manupulatiivinen huoli, vain pahentaa tilannetta. Se on mikä se on.
Jatkuva huoli miten voin, saa minut vain yhä enemmän ajattelemaan miten paskasti oikeastaan kaikki onkin. Ollaan sitten vain hiljaa ja unohdetaan. Ihan hiljaa. Sopiiko se sinulle? Muuten minulla on kaikki hyvin. Ikävä on, mutta sille nyt ei voi mitään. Jatkuva ininä korvan juuressa, itikka...
Aha!!!
Kyllähän Odysseus otti aikansa ennen kuin palasi Penelopensa luo ja särki siinä muutaman sydämen matkallaan kuten prinsessa Nausikaan... Ja Kirken kanssakin humputteli vuoden ennen kuin jatkoi matkaansa.
ja eikö se Kalypsokin sitä lypsänyt aikansa. Meanwhile in Ithaka, Penelopeia väistelee kosijoita ja kutoo!
Totta! Unohdin Kalypson! Piti luonaan 7 vuotta... Että sellainen aviomies ja sitten naitettiin prinsessa Nausikaa O:n pojalle kun isukki oli jo varattu. Kreikkalaiset.
Penelope ei pitänyt hauskaa vaikka ottajia olisi riittänyt.
Olen aina tykännyt enemmän Aeneaan tarinasta vaikka onkin traaginen. Kuten myös Akhilleus ja Briseis.
Kiitos palautteesta. Täytyy itsekin kerrata nuo mainitsemasi.
Oliko kyseessä intiimikin suhde?
Kirken kanssa saivat lapsiakin...
Hirveetä paskaa.
On hämmentävää, kuinka jo tuolloin on osattu kirjoittaa ihmisen kokonaan ymmärtäviä näytelmiä. Mieleeni tulevat aikansa erilaisen sankarin Sokrateen elämästä kertovat teokset, myös Ksenofonin kirjoittamat.
Monella nykykirjailijalla on paljon henkisesti ohuempia teoksia, vaikka mahdollisuudet tietoon ja kirjoitustaitoon ovat aivan käsittämättömiä tuohon aikaan verrattuna.
Ei oikeastaan. Kysehän oli sukupolvia kestäneistä prosesseista, suullisesti siirtyneistä tarinoista, jotka vain alettiin kirjata ylös. Niillä oli aikaa hioutua.