Kannan diagnoosia kaksisuuntainen mielialahäiriö. Rupeapa selittämään jollekin tuon taudin kuvaa. Jo pelkkä nimikin kertoo että minulla on jokin häiriö päänupissa. Tällä hetkellä koen erittäin pahaa kaamosmasennusta, varsinkin viime maanantai ja koko viikon alku oli kaamea, yhtä pimeyttä vain.
En pidä itsestäni yhtään ja siksi minun on vaikea uskoa että kukaan muukaan voisi pitää minusta. Onneksi huomenna pääsen psykologilleni saan kaataa kuormani hänen harteilleen, saas nähdä komentaako osastolle. siellä en ole vielä ollutkaan. Ihmettelen kuinka selviän tästä kun tuntuu että ylöspäin yrittäessäni kaivan vaan syvempää kuoppaa jalkojeni alle.
Kertokaa jos joku on selvinnyt näistä pimeistä ajoista, miten se tapahtuu.
En pidä itsestäni yhtään ja siksi minun on vaikea uskoa että kukaan muukaan voisi pitää minusta. Onneksi huomenna pääsen psykologilleni saan kaataa kuormani hänen harteilleen, saas nähdä komentaako osastolle. siellä en ole vielä ollutkaan. Ihmettelen kuinka selviän tästä kun tuntuu että ylöspäin yrittäessäni kaivan vaan syvempää kuoppaa jalkojeni alle.
Kertokaa jos joku on selvinnyt näistä pimeistä ajoista, miten se tapahtuu.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tekemällä jotain mikä on itselle kivaa.
Muista myös harrastaa jonkin verran kuntoilua. Ei urheilua, siinä kilpaillaan muiden kanssa ja pyritään voittoon, vaan kuntoilua, se on oman ruumiin ylläpitoa ja siitä nauttimista.
Pimeys on kamalaa.
Kirkasvalolamppu auttaa vähän, ja se kun muistaa avata verhot ja huolehtia hyvästä valaistuksesta.
Etelässä käynti auttaa minulla aina vähäksi aikaa, mutta yleensä masennus palaa pian kun tulee takaisin pimeään, usein vielä vomaakkammin. Eli oikeastaan se ei auta.
Värit auttaa jonkin verran. Oranssi ja keltaista kattaukseen ja sisustukseen. Ruokiakin valikoin värin mukaan, paljon appelsiineja ja muita iloisen värisiä ruokia. Tulee parempi mieli.