Mulla on ollu nyt oikeestaan eka "kunnollinen" bestin puol vuotta, yläasteen alusta. Me ollaan koulussa aina yhessä, koulunjälkeen harvoin, ku asutaan niin kaukana toisistamme.
Kuiteski vaika ollaan bestiksiä, me riidellään tosi usein. Tai ei, ei riidellä. Se on piikittelyä, pahasti katsomista, puhumattomuutta (vaikka oltais kahestaan jossain) ja sellasta piilovittuilua, että selkeesti nälvii mut toinen ei ovi sanoo mitää et "lopeta toi ärsyttäminen" tms.
Eli miten tästä pääsis eroon?
Me ollaan tunnettu 2,5 vuotta, mut nyt vast olaan bestiksii...
Kiitti ja halit jo etukäteen kaikille jotka vastaa!!
Kuiteski vaika ollaan bestiksiä, me riidellään tosi usein. Tai ei, ei riidellä. Se on piikittelyä, pahasti katsomista, puhumattomuutta (vaikka oltais kahestaan jossain) ja sellasta piilovittuilua, että selkeesti nälvii mut toinen ei ovi sanoo mitää et "lopeta toi ärsyttäminen" tms.
Eli miten tästä pääsis eroon?
Me ollaan tunnettu 2,5 vuotta, mut nyt vast olaan bestiksii...
Kiitti ja halit jo etukäteen kaikille jotka vastaa!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä olen nyt ysillä, ja mä ja mun bestis ollaan oltu bestiksiä jo 7 vuotta.Ja nyt me ei enään käydä usein toistemme luona(oikeastaan harvoin) ja meillä on kanssa tuota ns. 'piilovittuilua'...en kestä.
Ja ehkä olen paha ihminen, koska olen iloinen, että muutamme puolenvuoden sisällä aika kauas nykyisestä asuinpaikastani...mutta silti tykkään bestiksestäni, ja olen tosi, tosi kateellinen hänestä.. en tiedä mitä tehdä.
Musta te ette vielä ole bestiksiä..
on oikeestaan välittämistä...ainaski mulla ja mun bästisarilla.....
Kyllä me ollaan ihan oikeita bestiksiä, ei se aika mun mielestä mitään määrää.
Siis me kerrotaan kaikki toisillemme, huolet ja murheet ja salaisuudet yms.
Mut sitä piilovittuilua on aina...
Se on tosi ärsyttävää. Neuvoja?????