oma jaksaminen hiipuu

Olen seurustellut useamman vuoden. Tiesin alusta lähtien että hänellä on masennus tausta. Luulin hänen pikku hiljaa pääsevän jaloilleen, mutta nyt tilanne on pahentunut. Pahinta on, että hänellä on lapsi huolehdittavanaan.

Hän on muuttunut hyvin negatiiviseksi, koti on hunningolla. Nyt en vaan enään tahdo itse tätä jaksaa. En haluaisi oman elämäni olevan pelkkää toisen hyvinvoinnin tukemista. Ehkä olen jonkun mielestä kamala ihminen.

Pystyykö joku auttamaan, miten tästä eteenpäin?
4110
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Sinun kannattaa mennä nyt juttelemaan jonkun asiantuntijan kanssa.
Kerro koko juttu.

Yksinäsi on vaikeaa jaksaa tai päättää mitään.
Et ole mitenkään kamala ihminen. Rajasi on sinullakin.
Huomaat että nyt on jotain tehtävä.

Voivatko hänen vanhempansa auttaa?
Kerro heille. Se lapsihan tarvitsee huolenpitoa.

Kiireellä nyt apua hakemaan!
Hyvä että olet huomannut missä mennään.

Käykö hän lääkärissä masennuksen vuoksi? Jos ei niin patista hänet sinne.

Äänestä
  • Käy hän lääkärissä. Käynyt jo vuosia. Hänen vanhempansa eivät ole elossa.

    Äänestä

  • väsynyt_sydän kirjoitti:

    Käy hän lääkärissä. Käynyt jo vuosia. Hänen vanhempansa eivät ole elossa.

    On ehkä hyvä puhua sille toisellekin osapuolelle tämä asia. On näet hyvä, että hän tietää myös. Muuten uhriudut kun salaat tietoja tai luuloja.
    Vain avoin linja voi olla mahdollinen ja sitten, kuten joku kirjoittikin, hakekaa apua yhdessä!
    Lapsi on sellainen tekijä, joka on ehkä tärkein, eli lapsen hyvinvointi on tärkeää. Lapsi on syytön eikä voi mitään vanhempien sairauksille tai oireille. Hän on teidän armoillanne.
    Reippaasti vaan itsenne ja lapsen takia asioista puhumaan ja selvittelemään.
    Joskus kannattaa myös kysyä että koska päätämme olla ONNELLISIA.
    Kaikki asiat kun ovat sieltä ajatuksista kiinni. Asioita voi myös päättää ja yrittää tehdä sen mahdolliseksi.

    Äänestä

Kun menet puhumaan niin varaudu siihen että puheesi menevät erittäin todennäköisesti lastensuojelun tietoon. Sitten olette melkeimpä lastensuojelun armoilla.

Toinen juttu on että väsyt ja masennut tuossa itse. Pilaat elämäsi, lapsi tai toi aikuinen eivät ole sinunvastuullasi. Sinun kannaltasi huono diili ja rakkaus tuhoaa sinutkin vielä. Peräänny kun vielä voit, itsesi takia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


väsynyt_sydän kirjoitti:

Olen seurustellut useamman vuoden. Tiesin alusta lähtien että hänellä on masennus tausta. Luulin hänen pikku hiljaa pääsevän jaloilleen, mutta nyt tilanne on pahentunut. Pahinta on, että hänellä on lapsi huolehdittavanaan.

Hän on muuttunut hyvin negatiiviseksi, koti on hunningolla. Nyt en vaan enään tahdo itse tätä jaksaa. En haluaisi oman elämäni olevan pelkkää toisen hyvinvoinnin tukemista. Ehkä olen jonkun mielestä kamala ihminen.

Pystyykö joku auttamaan, miten tästä eteenpäin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu