Kaipaisin mielipidettä:
jos henkilö puhuu jatkuvasti itsensä tappamisesta ja on tehnyt suunnitelmat sitä varten, on masentunut eikä kykene hoitamaan opintoja/töitä, ei syö lääkärin määräämiä mielialalääkkeitä, onko tällöin mahdollista, että henkilö viedään tahdosta riippumattomaan hoitoon eli pakkohoitoon? Täyttyvätkö kriteerit?
jos henkilö puhuu jatkuvasti itsensä tappamisesta ja on tehnyt suunnitelmat sitä varten, on masentunut eikä kykene hoitamaan opintoja/töitä, ei syö lääkärin määräämiä mielialalääkkeitä, onko tällöin mahdollista, että henkilö viedään tahdosta riippumattomaan hoitoon eli pakkohoitoon? Täyttyvätkö kriteerit?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Haluaisitko läheisesi pakkolääkittäväksi vai? Sillä sitähän pakkohoito pääosin on.
Nimenomaan yritän hänelle osoittaa, että se on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Ei vain usko, että nuo kriteerit riittävät.
Millä tavalla toisen uhkailu psykiatrialla asiaa auttaa? Haluatko tarkoituksella pahaa ko. henkilölle? Onko teillä jokin riita?
Toisen ihmisen vangitseminen auttamisen nimeen on julmaa. Psykiatria tekee tutullesi ainoastaan pahaa. Jokaisella täysi-ikäiselle tulee myös olla oikeus tappaa itsensä, jos niin parhaakseen katsoo eikä kellään ole oikeutta puuttua asiaan voimakeinoin. Keskustella saa ja kannattaakin aina. Se on kaunis teko, kun huomioi toista. Toista maata on sitten uhkaileminen ja vangittavaksi altistaminen. Se on rumaa ja tuomittava teko.
Huomaa myös, että lääkärit eivät koskaan määrää mitään vaikka käytämmenkin sellaista ilmaisua. Lääkäri ainoastaan suosittelevat asioita ja neuvovat tilanteessa, eivät koskaan pakota. Lääkäreillä ei ole oikeutta pakottaa. Jos kohtaat henkilön, joka esittäytyy lääkäriksi, mutta käyttää pakottamista, tiedät, ettei kyseessä ole oikea lääkäri.
Jokaisella on viimekädessä oikeus päättää mitä lääkettä syö tai on syömättä, sen pakkohoidonkin jälkeen. (Ellei ole täysin sekaisin). Ja usko pois, kenenkään vapauden riistäminen ja pakkolääkintä ei kovin monen elämää vie paremmille urille. Kyllä se paraneminen lähtee aina ihmisen itsensä halusta. Ja pakkohoito osastolla ja asioihin pakottaminen vie masennusta pois. Joillakin se voi viedä loputkin jaksamisen rippeet kun tuollaiseen joutuu.
Sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kestää läheisesi käytös, mahdollisesti yrittää tukea häntä tai olla tukematta ja ottaa tilaa välillenne.
no huh huh!
Onko läheisesi täysi-ikäinen? Tässä muutamia täysi-ikäisen ihmisen tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon lähettämiskriteerejä:
1. Mielenterveyden häiriö, jossa todellisuudentaju on merkittävästi alentunut.
2.Potilas ei käytä soveltuvaa lääkitystään.
3. Potilas on itsemurhavaarassa.
4.Potilas ei suostu minkäänlaiseen hoitoon.
Lääkärin arvion tekemistä varten läheisesi pitäisi tietenkin saada psykiatrille. Se voi olla haastavaa. Jokainen arvio on yksilöllinen, joten kukaan täällä palstalla ei voi kertoa täyttyvätkö kriteerit juuri sinun läheisesi kohdalla. Paljon vaikuttaa arvioon kuitenkin tuo todellisuudentajun tila. Tsemppiä!
"Itsemurhavaara, päihteiden hallitsematon käyttö tai väkivaltaisuus ei sellaisenaan riitä mielenterveyslaissa säädetyn tahdosta riippumattoman hoidon edellytykseksi (Hallituksen esitys n:o 201, 1989). Suuren itsemurhavaaran taustalla saattaa olla hankalasti diagnosoitavissa oleva psykoottinen depressio. Viitteenä tällaisesta masennustilasta ovat korostuneen epärealistinen syyllisyys ja syvä toivottomuus. Psykoottisen masennuksen diagnoosi ei edellytä havaintoja harha-aistimuksista tai oudoista harhaluuloista. Hyvin vakavassa itsemurhavaarassa olevan ja toivottoman potilaan lähettäminen M1-lähetteellä tai tarkkailuun asettaminen mielenterveyslain pykälän 13 mukaan ei näin ollen ole perusteetonta."
1. Mikä on mielenterveydenhäiriö? Kenen todellisuutta käytetään arvioinnissa referenssinä?
2. Mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lääkityksellä? Entä soveltuvalla lääkityksellä?
3. Itsemurha on perusihmisoikeus eikä saa olla vapaassa maassa vangitsemiseen johtava kriteeri.
4. Mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan hoidolla? Oikeasta lääketieteellisestä hoidosta puhuttaessa jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vapaassa valtiossa vapaa päättämään omatoimisesti ottaako tarjottua apua, hoitoa tai neuvoja vastaan vai ei. Asianomaisen päätöstä tulee aina kunnioittaa riippumatta päätöksen seuraamuksista.
Kenenkään ei tarvitse nähdä yhteyskunnassa ketään ilman omaa tahtoaan. Ainoa poikkeus on poliisi ja oikeuslaitos, joka voi velvoittaa kansalaista saapumaan kuultavaksi tai tiettyyn paikkaan määrätysti.
Kriteerit eivät täyty. Ihankuin olisit minusta kirjoittanut...Osastopaikkoja on vähennetty liikaa ja nykypäivänä apua tarvitsevat eivät pääse "hoitoon", tosin en suosittele psykiatrista hoitoa kenellekkään. Huonompaan kuntoon vaan menee.