Elämässäni on meneillään vaikea vaihe, jossa joudun kirjaimellisesti puristamaan itsestäni voimia asioiden hoitamiseen, vailla tukiverkostoa ja apulaisia. Henkinen puoli on koetuksilla ja nyt on alkanut vaikuttaa myös kehoon: on jatkuvia flunssia, oksennan kun stressaannun liikaa hetkellisesti, joskus aamuisin tuntuu ettei jaksa nousta sängystä ja lähteä suorittamaan... Muutama ihminen on varoitellut burn outista - mietinkin olenko mahdollisesti nyt jo siinä tilassa, missä jotkut hakeutuvat jo vapaaehtoisesti sairaslomalle (olen aika "sitkeä sissi"), vai onko burn out uupumus sen tasoista, että todellakin romahtaa, eikä itse enää pysty juuri mitään tekemään?
Millaista on kokea burn out?
Väsynytihminen
3243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulle se on ollut totaalisen invalidisoiva kokemus. Tuen puutteen/puutteellisuuden ja ympäristön omituisen sekä kiusaavan asenteen takia olen lopullisesti sairaseläkkeellä. Päivittäiset pikkutoimetkin vaatii harmittavan usein kohtuuttomilta tuntuvia ponnisteluja. Sinuna hakisin kiireen vilkkaa sairaslomalle heti nyt.
Juu, hae sairaslomaa, mutta älä usko pskyiatria, joka väittää että on kyse vakavasta masennuksesta ja tyrkyttää masennuslääkkeitä. Ne lääkeet ovat tuhon alku.
Minulle sairaslomat olivat yhtä tyhjän kanssa. Lääkäri kyllä totesi tilanteen ja kirjoitti kaksi tai kolme viikkoa. Vaikka sen aikana olo saattoi hivenen parantua, paluu töihin oli todella vaikea ja tilanne oli pian entisellään - varsinkin kun sairasloman aikana kerääntyneet työt tapasivat olla pöydällä vastassa. Minun tapauksessani apu löytyi alaa vaihtamalla.