Ohutnahkainen narsisti yrittää saada kaikki muutkin alistumaan samalla tavalla kuin ovat itse tehneet. Kuvittelevat että sillä tavalla saavat omien vanhempiensa rakkauden ja hyväksynnän jota vaille ovat lapsuudessaan jääneet. Vastenmielisiä hyypiöitä nämä tyypit. Hyi hitto että tunnen suurta vastenmielisyyttä tällaisia itsensä kiduttajia ja pieksijöitä kohtaan. Leikkivät jotain Jeesusta vaikka oikeasti toimivat Jumalan sanaa vastaan joka on se että pitää rakastaa itseään ja muita. Enkä häpeä sanoa että inhoan näitä ihmisiä. Käyttäytyvät niin vastenmielisesti että ansaitsevat kaiken pilkan mitä saavat osakseen.
Ohutnahkainen narsisti
Narsisti_tutkija
431610
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Raamattukin tuomitsee nämä "pitää" ja "on pakko"-ihmiset jotka esittävät hyveellistä mutta ovat yhtä pahoja kuin vastaparinsa paksunahkaiset. Ihan samanlaisia ovat pohjimmiltaan ja ansaitsevat toisensa. Turha valittaa kun on valintansa tehnyt. Jokainen joutuu kantamaan vastuunsa tekojensa ja valintojensa seurauksista. Ohutnahkaiset eivät kuitenkaan tätä tee kuten eivät kaverinsa paksunahkaiser.
Onpas ristiriitainen tuo tuomitseva sääntökirjasi! Eikö se Jeesus pelastakaan kaikkia ja inhoamaanko se opettaa?
Tiedän kyllä että on ristiriitaista mutta tällaisia tunteita ne narsistit ihmisissä aiheuttaa. Ihan hirvittävää vihaa ja pahimmillaan katkeruutta. Miksi uhrit syyllistetään vaikka he eivät ole millään tavalla syyllisiä? Uhrit tarvii apua ei syyllistämistä. Otin esiin raamatun koska siellä yksiselitteisesti tuomitaan epäterve narsismi ja hyvä niin sillä missä tilassa tämä maailma olisi jos kukaan ei tuomitsisi epätervettä narsismia eli epäoikeudenmukaisuutta ja ahneutta sekä itsekkyyttä? Ei ne narsistit ymmärtämällä parane!
Minä en ole Jeesus, olen vain ihminen ja mulla on oikeus mun tunteisiin. Mikä oikeus narsisteilla on kiusata uhreja mutta sitten kun uhrit reagoi niin ne onkin pahoja ihmisiä? Narsistit on niitä jotka provosoi uhrit raivon partaalle jonka seurauksena uhrit saa hullun leiman. Niitä ymmärtämällä olen tähän pisteeseen ajautunut. Niiden ihmisten ymmärtäminen ja paapominen pitää lopettaa. Ne on ihan samalla tavalla vastuussa itsestään ja teoistaan kuin kaikki muutkin ihmiset.
Narsisti on jumala, jonka jumala loi omaksi kuvakseen!
Mitenkäs,+onko+niin+että+50%+maailman+ihmisistä+on+ohukaisia+ja+50%+paksukaisia?+Vai+olisiko+perusoletus+eloonjääminen,+jolloin+vaan+käyttää+kaikkia+hyväkseen+koko+ajan?+
Ei vaan narsistiset persoonat ovat joko ohutnahkaisia tai paksunahkaisia. Kummatkin on yhtä pahoja riippuen narsismin asteesta tietysti. Niitä terveitä taitaa olla aika vähän mutta kyllä niitäkin on. En tiedä prosenttiosuuksia. En ymmärrä mitä hienoa ohutnahkaisissa on. On niillä hyviäkin puolia mutta myös sadistinen yliminä joka vaatii ja kiduttaa sekä itseä ja muita. Onko tällainen ihminen muka hyvä ihminen? Ei mun mielestä.
"kummatkin yhtä pahoja narsismin asteesta riippuen".
Eikö ne ole teot, joka määrittää ihmisyksilön arvon? Kiltit läheisriippuvaiset ei tee pahaa tahallaan kuten paksunahkaiset.
Mutta mikä sinun agendasi on? Tarvitset rajoja, ja haet niitä muita haukkumalla.
Toivottavasi saat pääsi kuntoon.
Joo on pää sekaisin mutta minkähän takia? No näiden säälittävien narsistireppanoiden takia. Olen ollut vuosikausia tällaisten ihmisten uhri ja nyt alkaa mitta täyttymään joka sitten näkyy raivona ja vastenmielisyytenä. Minut tietysti osa tuomitsee kun eivät tiedä taustoja ja narsistit vaan naureskelee. Tämä järkytysvaihe on vain yksi vaihe joka ei kestä ikuisesti. Oikealta luonteeltani olen ihan jotain muuta. Jälleen kerran saa todeta että narsistit pääsee kuin koira veräjästä ja uhrit syyllistetään. Paha maailma.
Olenko jossain kohtaa sanonut että läheisriippuvaiset olisivat pahoja? Eivät kaikki läheisriippuvaiset ole sitä. Ainoastaan ne joilla on narsistisia piirteitä ja käytöstä. Minulla ei ole muuta agendaa kuin purkaa pahaa oloa joka johtuu vuosikausien narsistisesta vallankäytöstä.
Esim. minä olin vuosikausia läheisriippuvainen mutta en silti kiusannut muita. Elin omaa elämääni ihan rauhassa ja sitä haluaisin tehdä nytkin mutta ei anneta mahdollisuutta. Osa läheisriippuvaisista ohutnahkaisista kiusaa ja alistaa. Kyse on narsistisuudesta ei siitä että mikä temperamentti narsistilla on.. Eli ihminen joko on narsistinen tai sitten ei. Ohutnahkainen ja paksunahkainen termit on keksitty vain selittämään tarkemmin eri tyyppisiä narsistisia persoonia, mutta taitavat sekoittaa ihmisiä vaan enemmän. Läheisriippuvaiset eivät siis todellakaan aina ole narsistisia. Ja muuten vastustan voimakkaasti sitä että uhrit ei saa ilmaista pahaa oloaan. Saa ilmaista kunhan tekee sen niin ettei väärät ihmiset joudu kohteeksi.
Löysin juuri Riitta Hyrckin kirjoitukset liittyen ohut- ja paksunahkaiseen narsismiin ja olen mielestäni totaalisesti ohutnahkainen narsisti: omat tarpeet kieltävä ja toisten tarpeita varten toimiva, perfektionisti (inhoan sitä, mutta en voi mitään sille, että se on toinen luontoni), kärsin huonouden tunteista (unohdan esim. sen, että olen saanut huipputodistukset), tunnollinen jne. Sadismi ei mielestäni kuulu repertuaariini, jotain joku voisi pitää masokismina. Onneksi olen tehnyt itsetuntemuksen kanssa töitä pitkään ja tunnistan tunteita ja kehoni oloja melko hyvin. Häpeä tässä on käsittääkseni avainasemassa, ja pyrin sen tervehtymistä kohti (elän siis käsityksessä, että on sekä sairasta että tervettä häpeää). Rehellinen rukous ja luotetut ystävyyssuhteet ja hyvä terapiasuhde ovat myös avuksi. Tsemppiä kaikille, jotka löytävät itsestään narsistisia puolia. Se ei ole mukavaa, mutta selittää paljon. Oma äitini on ollut todella epätasapainoinen ja olen tehnyt paljon tukeakseni hänen itsetuntoaan ja tässä hinta. Toinen tapa katsoa on myös Elaine Aronin erityisherkkyys, olen sitä myös, enkä tiedä, ovatko nämä sama asia eri puolilta tarkasteltuna.
Toisten (lapsuudessa varsinkin aggressiivisen äidin) tarpeista huolehtiessa olen oppinut myös pitämään tuntosarvet toisten tunteiden suhteen koholla. Minua on myös pidetty empaattisena ja sitä olen mielestäni itsekin. Joko se on terve puoleni tai sitten kuuluu ohutnahkaisen narisistin pakettiin.
Noissa ulkomaalaisissa Youtube videoissa narsistien tyypillisinä kohteina nähdään läheisriippuvaiset ja empaatit. Varsinkaan empaatit eivät ole mitään ohutnahkaisia narsisteja ja kenties mieluisin ryhmä narsisteille.
Minä en usko että narsistien uhrit tyypillisesti olisivat mitään ohutnahkaisia tai käänteisiä narsisteja, vaan narsistit etsivät nimenomaan empaatteja, jotka ovat narsistin ominaisuuksien vastakohta ja janan toisesta ääripäästä. Narsistit vetoavat empaattisen ihmisen empatiakykyyn ja hyödyntävät sitä röyhkeästi.
Suoltamalla valhetta toisensa perään. En oikein pidä noista nahkatermeistä. Riippuvainen persoona on myös yksi persoonallisuushäiriö luokitus, tosin eri klusterissa varsinaisen narsistin kanssa, mutta miten tuo empaatti?
Tuo empaatti ei varmaan kuulu mihinkään häiriöluokituksiin, en tiedä kuuluko varsinaisiin psykologian luokituksiin ylipäätäänkään, vaan on varmaan vähän samaa kuin esim. erityisherkät, joiden arvelisin myös olevan narsistien kohteita ja jotka varmaan yleensä ovat empaatteja, mutta ehkä kaikki empaatit ei ole erityisherkkiä.
Tämä juttu tyli nyt omasta päästäni en ole vielä tutkinut asiaa. Mutta Youtubessa niin paljon on videoita narsisteista nimenomaan empaattien ongelmana.
Ajattelisin, että empaatti ei tarkoita mitään häiriötä vaan Youtubessa asia esiteltiin ikäänkuin janalla toisessa päässä on empaatit, keskellä normaalit ja toisessa päässä narsistit. Itselleni tuo on kaikista luokitteluista joita minulle on tullut vastaan kaikista järkeenkäyvin. Koen just noin, että on empaatteja, normeja ja narsisteja. Hahmotan ihmiset jotenkin noin.
Olen just tuollainen empaatti, sinisilmäinen ja hyväuskoinen, tai ainakin olin. Eli narsistimagneetti. Tälläkin hetkellä olen kahden narsistin tähtäimessä, mutta en aio päästää niitä mun elämään vaikka kuinka lirkuttelisivat ja esittäisivät jotain hyvää ihmistä. Pahimpina hetkinä tuntuu että loppuu voimat, lannistun enkä jaksa enää vastustaa näiden narkkien liehittely-yrityksiä.
Empaattisuus ei tarkoita että olisi läheisriippuvainen. Läheisriippuvainen on nimenomaan riippuvainen muista ihmisistä ihan itsensä takia, ei se tarkoita että läheisriippuvainen kykenisi välttämättä hyvin asettumaan toisen asemaan. Epäilen että läheisriippuvainen on joskus empatiakyvyltään huono.
Minua häiritsee, että joskus esitetään kuin empaattinen ihminen olisi jotenkin tyhmä ja avuton. Itse pidän itseäni empaattisena, mutta myös älykkäänä ja hyvänä havainnoimaan asioita. Tajuan helposti asiayhteyksiä, ja siksi empatiani auttaa tajuamaan koska joku ei ole aito. Uskon, että tajusin narsistin outouiden juuri siksi että mieleni yritti asettua hänen asemaansa, mutta mikään ei täsmännyt.
Narsistin puheet ja toimet eivät istuneet kontekstiin. Narsistin teot ja sanat eivät olleet ristiriidassa ainoastaan sen kanssa, miten itse toimisin, sanoisin ja tuntisin, ko. tilanteissa, ne olivat ristiriidassa myös sen käsityksen kanssa, mitä olen ihmisistä yleensä saanut elämäni aikana. Tein ihan tietoistakin analysointia mielessäni ja vertailin narsistia muihin elämäni varrella vastaan tulleisiin ihmisiin. Siinä kokonaisuudessa narsisti erottui melkoisena kummajaisena.
Katson asioita isompina kokonaisuuksina, eikä älyni ja ymmärrykseni vain anna periksi mennä siihen pirstaloituneeseen "totuuteen" jota narsisti tykyttää. Minun maailmassani A:n jälkeen tulee B, ja sitten C. Ei ole pelkkää C:tä, vaikka narsisti kuinka niin yrittää esittää. Ajan myötä olen ymmärtänyt narsistin "logiikan" ja pystynyt ennustamaan hänen reaktioitaan ja aivoituksiaan. Narsisti ei enää kauheasti pääse yllättämään, niin ennalta-arvattava hän on.
Empaattisuuteni oli haitta siinä vaiheessa kun pistin narsistia pihalle elämästäni. Tiesin että hän lähtee kostamaan kiusaamalla muita jos ei pääse minuun käsiksi. Narsisti oikeuttaa itsensä kiusaamaan vaikka omaa lastaan jos joku ihminen ärsyttää. Sehän on sen toisen vika. Yritin aika pitkään sietää narsistia muiden takia, mutta sitten järki sanoi että nyt on pakko pistää oma, ja perheen, elämä tärkeysjärjestyksessä ykköseksi. En ole katunut.
Ymmärrän. Näitä juttuja paljon pohtineena olen alkanut tulla siihen tulokseen, etten ole varsinaisesti läheisriippuvainen vaan jotenkin kroonisesti yksinäinen ja siten tullut myös nassesta riippuvaiseksi. Tällä hetkellä ei ole mahdollista katkaista välejä ja en oikeastaan kai haluakaan. Olen oppinut siihen, että mikään ei koskaan mene suunnitellulla tai sovitulla tavalla. Tiedän olevani hyödyke ja ärsyttää ainainen oma haksahtamiseni. Mietin usein jos olenkin väärässä. Mutta ei, kyllä olen melkoisten valheiden verkossa. Hänen motiivinsa olisivat periaatteessa ihan hyvät, toimii monen muun hyväksi, tosin häikäilemättömästi muita hyväksikäyttäen, enkä sitäpaitsi voi oikeasti tietää onko mikään totta. ( en myöskään ole epäluuloinen persoona :))
Juuri näin!
No minun äiti on myöntänyt kiusanneensa minua koko elämäni ajan ja myös tehnyt selväksi, ettei ikinä tule muuttumaan. Ja on sanonut, että haluaa elää siinä omassa todellisuudessaan ja tehdä niitä juttujaan siinäkin tapauksessa että se olisi harhaa.
Että semmosta.
Selvennän vaan että minä en ole ketjun aloittaja enkä narsistintutkija.
Kun seuraavasta viestistä ehkä voisi luulla niin kun se seuraa tätä viestiä.
"Jos minua tarkoitat, niin vastasin ihan aloitukseen, jolloin se tän systeemin mukaan menee alimmaiseksi"
Jahas, luin täs koko ketjun lävitse jossa kerroit että agendasi on nimenomaan purkaa pahaa oloasi mikä paha olo kyllä huokui selvästi jo aloituksestasi...
Hieman tuohon aloitus lauseeseesi liittyen jäin pohtimaan, että liekö pontimena ollut tuo toinen ketju, jossa tuo alistua teema tuli mainittua sen henkilön toimesta joka koki, että jos antaa asian/narsistin olla ja keskittyy itseensä ja omaan elämäänsä niin se tarkoittaisi hänen kielellään alistumista.
Itse en henk. koht usko, että kukaan oikeasti alistettuna ollut yrittäisi saada itsensä lailla muutkin alistumaan. Mutta on toki mahdollista, että lapsena alistetusta saattaa kasvaa aikuinen, joka sitten kostaa jollein toiselle kokemansa vääryydet ja alistaa sitten toisen/pienemmän/heikomman. Mm koulukiusaajissa on tutkimuksenkin mukaan näitä, kiusatusta on tullut kiusaaja. Samoin tiedetään, että osalle narsistein lapsista saattaa kehittyä narsistinen persoonallisuushäiriö, jolloin hekin siirtyvät alistetuista alistajiksi.
Mutta jos ny oikein aloituksesi ymmärsin niin tässä kohtaa vastenmielisyytesi kohdistui nimenomaan alisteisessa asemassa oleviin/olleisiin ihmisiin esim. tähän aiheeseen liittyen mm. narsistien lapsiin/uhreihin.
Mitä tulee mainitsemiisi ohutnahkaisiin narsisteihin joita ilmeisesti tarkoitat tässä
"Hyi hitto että tunnen suurta vastenmielisyyttä tällaisia itsensä kiduttajia ja pieksijöitä kohtaan."
Niin olet kyllä siltä osin oikeassa, että ohutnahakaiset narsistit usein soimaavat itseään pienimmistäkin rikkeistä ja kieriskelevät omantunnontuskissa.
"Hänen yliminänsä edustaa pelkästään moraalista, epäinhimillistä lakihenkisyyttä, jolle ei riitä mikään. Siksi ohutnahkainen hätääntyy vahvasti vähäisimmissäkin virhetilanteissa. Hän on jatkuvan häpeänsekaisen syyllisyyden vallassa ja kieriskelee tunnontuskissa. (Fairbairn 1943.) "
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/hyrck309.htm
Nää on aina vaikeita nää syyllisyyskysymykset, siinä kun ns. ohutnahkainen tuntee syyllisyyttä/olevansa vastuussa toistenkin teoista ja tekemättä jättämisestä, jos ei peräti koko maailman pahuudesta niin paksunahkainen ei moista tunnetta halua edes tuntea ja sen vuoksi keskittyykin etsimään vikaa aina toisesta.
Vielä nimimerkkiisi liittyen, käytät nimimerkkinä "narsistin tutkija". Pikkusen nyt mietin mihin lähteisiin tutkimuksesi nojaa. Itse tykkään enemmänkin lukea kun taas palstalla olen huomannut, että toiset tykkäävät kuunnella/katsella videoita. Tähän ohut-ja paksunahkaisen väliseen suhteeseen liittyen, pidän itse erittäinkin hyvänä kuvauksena Maria Jotunin Huojuvaa taloa, joka on katseltavissa, kuuneltavissa luettuna ja luettavana itse lukien.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/10/huojuva-talo
Tosiaan itse ny löysin aikoinaan itsenikin tämän narsismi aiheen piiristä, vaikka toisen ihmisen takia aiheen piiriin tulin, mutta löysin myös tuon ohunahkaisen termin noiden Riitta Hyrck' n artikkelien pohjalta. Muutama kirjakin sitten on tullut luettua lisäksi, liittyen nimenomaan tuohon narsistien uhrien problematiikkaan...
Mutta joo, pahaan oloosi liityyen on oikein ilmaista tunteitaan, mutta en tiedä mun mielestä ny kohde on pikkusen väärä jos pilkan kohteeksi joutuu esim. lapsena vaille vanhempiensa huolenpitoa ja rakkautta jääneet lapset, joista sitten mahdollisesti on kasvanut eritavalla rikkinäisiä ihmisiä, millä viittaan usein tänne linkittäämäni Lujasti Lempeän artikkeliin, "se mikä ei tapa, voi rikkoa rajusti"
http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000002885262.html
Jäin vielä miettimään sitäkin, että edelleenkin narsismi käsitteenä tuntuu vieläkin olevan jotain sellaista jonka olemassaolo täytyy yrittää kaikin keinoin itsessään kieltää, vaikka sitä on meissä jokaisessa.
Ollaan sitte mielummin vaikka läheisriippuvaisia, jonka aihepiiristä/hellstenin kirjoista aikoinaan minäkin tunnistin itseni. Minun mielestäni läheisriippuvainen terminä saattaa hyvinkin kuvata myös lukeamani perusteella ohutnahkaista narsistia. Nuohan on vaan sanoja, nimityksiä, ihmisinä ollaan paljon muutakin, ettei jonkun tietyn asian /diagnoosinkaan perusteella pitäisi leimata jotain ihmisryhmää sen kummemmin hyväksi kuin pahaksi vaan ennemminkin ajattelen niin, että meillä on kyky sekä hyvään, että pahaan, ihminen valitsee sitten itse miten missäkin tilanteessa toimii...
Vielä tuohon ilkeilyyn/sadistisuuteen liittyen niin se miten yleensä ohutnahkaista kuvataan, niin tutkimusten mukaan heidän on vaikea ilmaista vihaa ja he välttelevät viimeiseen asti sellaisia sanoja ja tekoja jotka haavoittavat toista, että enemmänkin net ovat sen paksunarsistin ominaisuuksia.
Mutta niin tai näin, niin onneksi eläminen on tavallaan yhtä muutosta ja me ihmiset sitten joudumme muuttumaan siinä mukana jolloin ollaan aina pikkusen erilaisia ihmisiä tänään kuin eilen...
Kyllä tunnistan itsessäni tuota ohutnahkaista vähän ja siksi koenkin nämä alistetut jotka yrittävät opettaa muita alistumaan niin rasittavina kun itse yritän vain päästä eteenpäin ja olla terve ja tasapainoinen. Nämä häiriöiset yrittävät vetää minutkin ojanpohjalle. Jättäisivät mut rauhaan. Suomessa näitä alistujia ja marttyyreitä taitaa olla enemmän kuin "paksunahkaisia". Kaikki tietää ne työn sankarit, valittajat jotka esittävät vaatimatonta ja hyveellistä ja jotka käyttävät ehkä uskontoakin väärin jonka seurauksena osa alkaa vihaamaan uskontoja/uskoa. Moralisoivat ja vaativat muitakin elämään joidenkin ennakolta määrättyjen ulkokohtaisten sääntöjen mukaan, ei oman sisimmän, omien tunteiden ja järjen niin kuin oikeasti pitäisi. Kaikki on päällepäin kaunista mutta sisältä mätää. Mitä elämää tuollainen on? Ei kyse ole siitä miltä asiat näyttää ulospäin vaan siitä miten ne oikeasti on. Rasittavaa. Enkä oikeasti ole mikään narsisti tutkija. Se on vain nimimerkki.
No olen ihan samaa mieltä, olen kovasti kärsinyt kuvaamasilaisten jengien aivopesusta, joka jotenkin vaikuttaa voimakkaasti kitumusta tuottavasti, vaikkei niitä oppeja edes uskoisikaan.
Mä olen itse ollut alistuja ja varmaan vieläkin, mutta olen silti aina kannustanut muita olemaan olematta.
Olen vaan ihmetellyt koko ikäni miksi minua ei vastavuoroisesti kannusteta olemaan alistumatta.
Epäilen että ihmiset pelkää vahvoja ihmisiä. Pitää olla hyvä itsetunto jotta uskaltaa antaa toisen loistaa. Suomalaisilla on huono itsetunto. Ei tykätä siitä että joku on edennyt jossain asiassa enemmän kuin itse, esim. läheisriippuvuudesta toipumisessa tms. Eivät ymmärrä että toisen hyvä ja toisen onni ei ole välttämättä itseltä pois. Sen sijaan että ajattelisivat että mulle kans, ajattelevat että toiselta pois niin että saadaan kaikki kurjistella ja synkistellä yhdessä. Vai ovatko nämä alistujat niin avuttomia etteivät ymmärrä että on muitakin vaihtoehtoja.. En tiedä.
No tuolta minustakin näyttää. Kummallista logiikkaa mennä kaikki yhdessä taaksepäin kun voisi mennä eteenpäin.
Olen huomannut että muun maalaisilla ihmisillä on usein kannustavampi ilmapiiri.
Niin olisiko ny sitten mahdollista, että hieman ny projisoit omia tekemisiäsi toisiin, kiinnitin vain huomiota tuohon mainitsemaasi "käyttävät uskontoakin väärin" kun katsoo sinun aloitustasi, niin jostain syystä ainakin itse ny koit ottaa niin Jeesuksen, Jumalan kuin raamatunkin mukaan korostaakseni toisten ihmisten huonoutta.
Kovin kummalliselta tuntuu myös tuo kuvauksesi, että alistetut yrittäisivät opettaa sinua alistumaan. Kun mun mielestä ny alistuneet/alistetut ny harvemmin opettavat, saati määräilevät ketään vaan päinvastoin. Tässä kohtaa ny tekee mieli laittaa linkki joka nimenomaan kuvaa mitä se alistuminen yleisesti tarkoittaa.
http://www.skeematerapia.fi/index_tiedostot/Page1010.htm
Vielä kiinnitin huomiota tuohon kohtaan "Suomessa näitä alistujia ja marttyyreitä taitaa olla enemmän kuin "paksunahkaisia". Kaikki tietää ne työn sankarit jne..."
Niin sen suhteen olet varmaan oikeassa jo siitäkin syystä, että oikeastikin narsisteja on suht pieni prosentti väestöstä, kun taas eri syistä alistettuja/alistuneita/alistumaan joutuneita ihmisiä on varmasti paljon ja nykyisessä maailman tilanteessa huonosti voivien määrä on lisääntymään päin...
Tuossa kun viittasit työn sankareihin, jäin toki miettimään miksi otit heidät esiin ja liitit heihinkin tuon mainitsemasi uskonnonkin. Mutta kyllä jotkut saattavat joutua alistumaan tekemään työtä josta eivät välttämättä pidä ansaitakseen elantonsa. Toiset taas joutuvat alistumaan ja pyytämään rahaa toisilta, menemään leipäjonoihin/sossun luukulle, kun ei sitä työtä eikä sitä myöden rahaakaan ole.
Kovasti ny näytät tuntevan kaunaa ja katkeruutta nimenomaan alistettuja/alistumaan joutuneita kohtaan, mikä sinällään hieman ihmetyttääkin minua että millä tavalla nimenomaan nuo alistetut/alistumaan joutuneet ihmiset kykenevät estämään sinua elämästä sellaista elämää kuin itse haluat ja vaihtoehdoista puheen olleen, mitkä ovat sinun vaihtoehtosi ?
Ainakin tässä kohtaa ny tuntuu kommenteistasi päätellen, että pyrit enimmäkseen osoittelemaan toisten vikoja ja vajavaisuutta josta herää myös kysymys, mistä syystä nuo ihmiset ovat elämässäsi, tarvitsetko sinä ympärillesi ihmisiä joiden koet olevan ikäänkuin itsesi alapuolella.
Voisitko sinäkin muuttaa ajatuksiasi/puhettasi positiivisemmaksi valaa uskoa niin alistettuihin/alistuneisiin, että kyllä sieltä vielä noustaan, ojentaa sen oman kätesi auttaaksesi, et vain arvostellaksesi ja sitä myöden painaaksesi heitä vaan alemmaksi tyyliin ei teistä ole mihinkään, tunnen vastenmielisyyttä teikäläisiä kohtaan, olette rasittavia...
Mutta joo, tässä ny vastailessani tietyllä lailla myös itseeni sopineen kuvion ny tästä pahan olon vuodatuksestasi kyllä löydän. Aiemmin jo viittasinkin tuohon "huojuvaan taloon" jota aikoinaan 90 luvulla ensimmäistä kertaa katsoessani kävi niin, että koin vastenmielisyyttä myös tuota Leaa kohtaan.
Mutta samalla ymmärsin myös syyn, miksi, näin hänessä itseni. Minulla noista ajoista on parisenkymmentä vuotta ja tuohon samaan oivallukseen liittyen minut aikoinaan herätti lause, "jollet pidä jalanjäljistä kasvoillasi, niin miksi makaat lattialla?"
Onnekseni kuitenkaan ei tuo vastenmielisyys heikkoja ja sorrettuja kohtaan jäänyt pysyväksi vaan ajan kanssa kykenin armahtamaan niin itseni kuin sen myötä toisetkin.
Olen katsonut myös tuon Huojuvan Talonkin uudelleen ja nykyään päällimmäisenä tunteena on tietynlainen surumielisyys siitä, miten paljon meitä jollain tavalla rikkinäsiä ihmisiä maailma pitääkään sisällään. Vaikka joillan on ns. ulkoisesti hyvin asiat, niin emme me tiedä mitä/millaisia suruja ihminen silti sisällään kantaa, eikä välttämättä hänellä joka eniten huutaa ole se suurin hätä
En tiedä sopiiko tämä nyt tähän keskusteluun, mutta alan olla taipuvainen uskomaan, siihen että narsismi ainakin jossain määrin on biologista. Esim. Jos lapsella on synnynnäinen tarve kaaoksen aiheuttamiseen ja kiusaamiseen , huolimatta siitä ettei ole narsistisen vanhemman vaikutuspiirissä. Ylenmääräinen aktiivisuus ja liiallinen huomointarve myös havaittavissa. Tietenkin saa valitettavasti myös, ehkä temperamenttityypistään johtuen hieman vähemmän rakastavaa ja ystävällistä kohtelua.
Ei ole mitään synnynnäisiä tarpeita kaaoksen aikaansaamiseksi, on vain HUONOJA VANHEMPIA, jotka eivät osaa antaa lapselle sitä mitä lapsi lapsena tarvitsee, eivätkä kasvattaa lasta oikein.
Sitä niittää mitä kylvää...
KAIKKI lapset tarvitsevat huomiota, on sitten eri asia, kuinka sitä huomiota saa. Jotkut saavat huomiota vain menestyessään, toiset vain olemalla ikeitä ja tekemällä pahaa. Tai huomiota saa koko ajan liikaakin, niin että alkaa pitää huomion keskipisteenä olemista normaalina asiana, eikä enää mikään riitä.
Persoonissa on toki eroja, mutta en usko siihen että joku synnynnäisesti olisi kiusaaja, mitään ei voi tehdä. Käsittääkseni narsismiin/psykopatiaan voi olla aivotutkijoiden mukaan biologinen taipumus, kasvatus kuitenkin vaikuttaa eniten lopputulokseen.
Ihan oman elämänkokemuksen perusteella väitän, että syy on aina kasvatuksessa, ellei lapsella ole jotakin vammaa/sairautta. Kaikki elämäni varrella vastaan tulleet ongelmalapset ovat omanneet vanhemmat, tai vanhemman, joita hetken seuraamalla ei ole tarvinnut ihmetellä, miksi lapsi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.
Joskus vanhemmissa on narsistisia piirteitä. Joskus taas vanhemmat eivät osaa antaa huomiota kuin rahan ja tavaran muodossa, joka sekin saa lapsen kasvamaan kieroon. Joskus vanhemmat eivät osaa suhtautua lapseen kuin normaaliin ihmiseen, vaan lapsi nostetaan jalustalle. Joskus vanhemmat ovat katkeria ja kateellisia ja tartuttavat sen lapsiinsa. Kateus näkyy sitten kiusaamisena ja itsensä ylentämisenä muita alentamalla. Oman edun tavoittelemisena muita huomioimatta.
Oma kokemukseni myös on, että äidit määrittelevät lapsen kasvatuksen hyvin pitkälle ja mies sopeutuu tilanteeseen. Tämän olen huomannut eroperheiden kohdalla, jossa mies voi muuttaa kasvatusperiaatteitaan uuden vaimon myötä paljonkin. Kokemukseni mukaan ongelmalapsilla on useimmiten ongelmaäiti ja kiltti isä, joka ei puutu mihinkään. Tai jos isä ei ole niin kiltti, äiti on eronnut tästä jo ajat sitten ja ottanut uuden, sen kiltin.
Höps. Mikään ei ole niin vammauttavaa lapselle kuin lapselle mustasukkainen uusiopuoliso, useimmiten juuri äitipuoli, jolle tossuksi kutistunut isä uhraa lapsensa terveyden läheisriippuvuuksissaan. Tämä on niin nähty, koettu ja kuultu vaikkei siitä niin julkisesti toitotetakaan. Kukapa sitä nyt rehellisesti moisia tilittelemään. Meneehän tuo jo rikoksenkin puolelle.
Meillä muuttui äitipuolen mukana kasvatusperiaatteet ja nimikin muuttui huoranpennuksi. Kotiin ei saanut tulla ennen seitsemää, astiat revittiin käsistä, huoneesta ei saanut poistua ja keskellä yötä tuli raivokohtausesityksiä ihan huoneeseen... vaatteita ei pesty eikä isäkään saanut sitä tehdä koska mitään huomiota ei saanut osoittaa lapselle. Kaikille sittenesitettiin kuinka lapsella on sopeutumisongelmia. Aika yleinen kuvio. Lopputuloksena loputon halveksunta ämmähyysärimiehiä kohtaan. Niitä on muuten aika paljon vaikka femakot jostain syystä muuta väittää..?
Onhan se tiedossa että äiti7isäpuolten kasvatusmetodit yhteiskunnan tukitoimenpiteineen johtaa eloonjäämistapauksissa sairaseläkkeelle.
Juu, en osaa sitten, kun en ymmärrä , ettei mikään koskaan ole tarpeeksi. Olen siis vain huono vanhempi. Ja mitä sekasortoon ja tuhoamisvimmaan tulee niin onhan sille sitten vastakkainen vaihtoehto. No aika näyttää. Eipähän ole toimeton lötkö.
ok. siinähä inhoot.
Niin inhoat mutta samalla lauseella toteat olevasi riippuvainen!
Läheisriippuvuus on Narsistin ja Narsistien uhrien yhteinen ongelma.
Jos ette olisi toisiinne noin pahasti sotkeentuneet, olisi helpompaa sanoa Narsistillekin Ei. Nyt kun tilanne on mikä on, ette voi muuta kuin alistua kun ei ole parempaakaan olemassa.
Ei vaan sanoin että olin ja kun yritin parantua yrittivät muut uhrit repiä mua alaspäin ja estää mun toipumisen. Siksi tunsin hetkellisesti aivan valtavaa inhoa heitä kohtaan koska käyttäytyvät noin toimiessaan kuin narsistit. Yrittävät saada kaikki siihen samaan helvetilliseen vankilaan missä itse elävät. Sieltä pääsee pois! Kuolemakin on parempi vaihtoehto kuin se henkinen vankila missä sekä uhri että narsisti elää vaikka en sitä suosittelekaan.
Tai en suosittele itsemurhaa.
Susi on isompi kuin lammas.
Nykylapsi altistuu jos jonkinmoiselle nahalle jo kasvuaikanaan. Vanhemmat kiertää ja kierrättää useimpia kombinaatioita niin ettei "ihmettely" ja opinnot ihan heti alkumetreille tyssää toisin kuin "opettajilla" ja "neuvojilla".