Taas uusi päivä, jolloin en saanut mitään aikaiseksi.
Ei naposta enää mikään, jos oikeesti olen näin paska!
Tiedän, ettei alkoholi tuo lohtua, mutta toisaalta, mitä väliä enää millään, kaikki menee päin hanuria kuitenkin.
En jaksa samanlaisia joutopäiviä päivästä toiseen. Kun kerran olen niin maan surkea ihminen, niin ihan sama, vaikka joisin itteni pois!!!
Ei mulla muuta!
Ei naposta enää mikään, jos oikeesti olen näin paska!
Tiedän, ettei alkoholi tuo lohtua, mutta toisaalta, mitä väliä enää millään, kaikki menee päin hanuria kuitenkin.
En jaksa samanlaisia joutopäiviä päivästä toiseen. Kun kerran olen niin maan surkea ihminen, niin ihan sama, vaikka joisin itteni pois!!!
Ei mulla muuta!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niinpä, niin. Jos olet masentunut ja yrität lievittää sitä oluella, teet itsellesi karhunpalveluksen. Olut saattaa hetkellisesti lievittää masennusta, mutta itse asiassa, kun selviät, niin masennuksesi tuntuu vahvemmalta jokaisen olutkerran jälkeen.
Ei olut autakkaan, mutta kun en enää muutakaan keksi.
Olenhan aiemmin jo kertonut, että se lisää pahaa oloa.
Olen kuitenkin itseni kanssa jo niin pahasti umpisolmussa, joten onko tuolla enää mitään väliä, mitä teen?
Minulla on tällekin päivälle varattu oluet. Korkkaan ne, jos en saa mitää järkevää tänäänkään aikaiseksi ennen klo 16.00.
Asetin itelle kiellon, etten saa tulla tänne palstalle ennen klo 16.00. Tässä se taas nähtiin, mihin kykenen. Makoilin sängyssä kymmeneen (vaikka en edes nukkunut).
Luin tai olin lukevinaan uutisia puoli kahteen toista asti. Eipä tuo keskittyminen tuohon lehden lukuun niin kaksista ollut. Viivyin kuitenkin lehden äärellä puoli yhteen asti koko ajan samaa sivua tillottaen. Ja nyt sitten pitäisi katsella niitä työpaikkoja. Olen jo antanut itelle diagnoosin: mulla on joku jakautuneen tarkkaavaisuuden häiriö. Ite keksimä diagnoosi. Jouduin sen antamaan, kun en pääse ammatti-ihmisten luo. Postilaatikosta tipahti kirje: Olet ollut pitkään käyttämättä Nettiterapiaa. Täytyisi tehdä ilmoitus jatkosta. Jos en vastaa siihen mitään, nettiterapia loppuu kahden viikon kuluttua. Sain avatuksi sen nettiterapian ja toiselle sivulle työkkärin sivut. Arvatkaa vain, kykenenkö keskittymään kumpaankaan. Kyllä taitaa nyt taas käydä niin, että korkkaan tänään taas muutaman olusen. Katotaan nyt, mitä saan aikaiseksi, vai saanko mitään.
Näihin tunnelmiin.....
Rupea Lutherin tapaan ilahduttamaan itseäsi sopivasti oluella. Ja tee se itse niin jopa tulee päiviin virkeyttä. Älä tee tujua vaan alle keskaria niin on maukasta.
Kannatamme tätä Luther veljen ajatusta.
Muita keskusteluja lukiessani huomasin, että jotku epäilevät minun tehneen muitakin aloituksia ja olisin näin vain trollaaja. On epäilty, että olen Kalevi, tai milloin mikäkin.
Sehän mahdollisuus täällä palstalla on, että yksi ja sama henkilö voi tehdä miljoonia eri avauksia muuttaen aina kieliasua.
Olen myös huomannut sen näitä keskustelunavauksia lukiessani, että ns. nyyhkytarinoita ovat kirjoittaneet muutkin kuin minä. Mutta tämän voi todeta vain minä. Muille kun ei edelleenkään näy se, mitä kukakin on kirjoittanut. Tiedostan varsin hyvin sen, että minunkin kirjoitukseni saatetaan liittää yhden trollaajan aikaansaannoksiksi. Se näiden anonyymien palstojen ongelma onkin.
Toisaalta omalla nimellä käytävissä keskusteluissa tuskin uskaltaisin ongelmistani avautua. Enhän ole niistä avautunut omille tutuillekaan. Joillekin kertonut ehkä jotain pinnasta. Jos eivät ole ymmärtäneet, olen nähnyt paremmaksi olla hiljaa. Pelkään, että haavoitan itseäni sillä, jos tuon ongelmani päivänvaloon.
Sen sijaan olen halunnut kautta aikain päästä vuodattaa näitä ongelmiani ammatti-ihmisille siinä onnistumatta. En usko, että olen ainoa maailmassa näiden ongelmien kanssa. Psykoterapian riittävyys maassamme on valtakunnallisestikin heikko. Eikä se edes kohtaa kaikkia. Erityisesti niitä, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat, saattavat jäädä ilman hoitoa. Onhan tästä ollut jos minkäkinlaisia juttuja Suomen mediassa.
Vastikään yksi tuttavani laittoi viestiä sairaalasta. Hän oli päässyt hoitoon. Mutta tätä ennen hänen täytyi romahtaa niin pahasti, että kykeni suurinpiirtein soittamaan päivystykseen. Siellä jo huomattiin, että tämä ei ole enää kovin hyvässä hapessa, joten hakivat hänet ambulanssilla. Ja nyt viettää aikaa suljetulla. Saa tosin pitää yhteyttä puhelimen välityksellä. Eikä hän edes tiedä, koska pääsee pois.
Onko minunkin tilanteeni mentävä niin huonoon jamaan, että pääsen hoitoon?
Pääsenkö sittenkään?
Ystäväni kohdalla tieto hänen sairaalaan joutumisesta oli pienehkö shokki. Hänhän ei ollut kertonut omasta masennuksestaan mitään minulle, eikä muullekaan lähipiirille. Toisaalta olenko minäkään avannut omaa tilannettani hänelle. No nyt kun ystäväni sieltä sairaalasta minuun yhteyttä otti, olen avannut omaakin tilaa hänelle vähän enemmän. Meidän elämänhistoriamme ovat erilaisia. Yhtä molemmille se, ettemme ole nukkuneet sitten aikakausiin kunnon unia ollenkaan.
Voihan Jeesuksen nimessä ja veressä! Voisiko tätä paremmin enää ilmaistakaan? Kello on jo jumaliste kohta yks aamuyöstä. Eletään jo lauantaita!
Ja minä yhä koneen ääressä. Aivot jumissa ja ne laulaa hallelujaa!
Ei mitään aivotoimintaa enää mun ajukopassa. Herran Jeesus sentään kuinka kauan olenkin ollut täysin töötissä. Ei helkutarallaa!!!
Ekat kaljat korkkasin vasta kahdeksalta..... Enkä kovin montaa ehtiny korkkaa ja nyt kello jo melkein yksi. Ei helkutarallaa.......
Nukkumaan kai joutais. Jeesuksen nimessä ja veressä olisi niin kiva, jos saisi oikeesti nukkua pois!!!!
Ei siis mitää järkee tässä.
Ei muuta.... Hyviä öitä. Toivottavasti en huomenna enää heräis. Hallelujat kaikille!!!!