Että mikä oli syynä, että meistä ei tullut meitä vaikka alku oli lupaava?
Olis mielenkiintoista tietää
miettii.mies
40934
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Sarjaan henkilökohtaiset asiat ja se kysytään vain yhdeltä.
siis unohtui,aloitus mieheltä miehelle.
Moraali kysymys.Koti, uskonto ja Isänmaa.
Mikä moraalikysymys?
Isänmaa on maantieteellinen uskontokysymys, koti on mielipidekysymys ja uskonto on fantasiaa.
Tietämättä ja tuntematta ei voi arvella mitään mutta muutaman vinkin voi miehelle antaa mitä pohdiskella, ja ihan rehellisesti; millainen olin, miten puhuin, miten huomioin, annoinko hänen tuntea että välitin ja siinä tärkeintä nimenomaan puhuminen. Nuo on ainakin itselle tosi tärkeitä asioita. Kuitenkin ajattelen että kyllä jokainen tietää oman tapauksensa niin tarkkaan että tietää mihin se on muksahtanut jos niin on päässyt käymään.
erään ketjun sanoin että olitteko enkeleitä toisillenne. rehellinen vastauksesi kertonee
kaipaamasi vastauksen.
Ehkä se, että ette puhuneet suoraan....
Nyt lusikka kauniiseen käteen ja yhteys häneen, niin ei tarvitse pähkäillä palstalla... :).
Näyttäisit edes pikkaisen innokkaammalta;
tällä hetkellä minulla on sellainen kuva, että et halua ajatella työasioita vapaa-aikana, ja minä lukeudun työasioihin.
Sun kanssa puhuisin kyllä mielelläni kaikkee muuta kuin työasioita, mut pakko nekin on hoitaa. :)
No tämä ei ollut ainakaan minulle, koska meillä ei ollut edes alku lupaava:D
Niin minäkin totean!!!! 😁
Rakkaus on sitä,että opitaan tuntemaan
toinen toisensa.Ollaan yhdessä ja vuorovaikutuksessa. On yhteinen luottamus ja toistensa tukeminen.Hellyyttä,yhteistä aikaa, huumoria ja mukavia juttuja yhdessä.
Meillä ei ollut tätä.Eikä mahdollisuuttakaan.
Jos teillä ei ollut vielä mahdollisuutta niin miksi ei tulevaisuudessa olisi? Vai oletteko jo olleet yhdessä ja tunteneet toisenne?
On se rakkaus muutakin. Se on kinastelua, väittelyä, hermoilua, turhautumista, surua.....
Emme ole olleet yhdessä.
Tällä hetkellä en jaksa uskoa yhteiseen tulevaan.Tämä ei tarkoita kuolemaa tms.vaan väsymistä ikävöintiin ja reaalielämän omaan tilanteeseen.Hänelle toivon ihanaa
elämää ja jonkun suloisen vierelleen.
Joskus tulee aika jolloin ymmärtää elämän reaaliteetit.
Haaveet ja yhteys olivat ihania.
Ne hoitivat omalla tavallaan..
Luopuminen vie aikaa
silloin kun on kohdannut jotain
tärkeää joka on koskettanut omaa
sisintä kuten hän teki..<3
alku oli lupaava? Missä kohti se oli mielestäsi lupaava? Omasta mielestäni jo alkumetreillä sisäinen ääni kehoitti kääntymään takaisin, kun kaikki merkit viittasivat siihen että olet kävelevä ongelma. Niin kuin sitten olitkin.
Usko etteikö jokainen tiedä ihan kysymättäkin syitä.
omalla kohdalla meni niin, että ihastuin ensisilmäyksellä. tein muutaman aloituksen ja jossain vaiheessa kuvittelin että miestä kiinnostaa, mutta en sitten luottanut että näin on. nyt vähän nolottaa kun tein useamman pikkualoitteen eikä tullut tarpeeksi selvää vihreää valoa. eli nyt en enää kehtaa kovasti häiritä. hämmentävää. olisi helpompaa jos saisi selkeät pakit
Kerro jotain tuntomerkkejä miehestä. Haluan löytää hänet .
yleisimmät syyt oo ne tavalliset, puhumisen puute ja yhteydettömyys.
Tässä tapauksessa vain sinä tiedät syyt. Minä en aio asiaa enää pohtia, koska en tule koskaan tietämään. En myöskään välttämättä halua tietää.
Jos pitää spekuloida, sä heräsit yksi päivä päässäsi ajatus: tämä ei ole se oikea. Se arvio riittää minulle.
Alun jälkeen tapahtui, kumpi muuttui, lopettiko jompikumpi yhteyden, tuliko mukaan muita ?? uskon myös että jokainen tietää aivan varmasti, täällä ei kannata kysellä, sisimmäsäsi sinä tiedät millainen itse olit ja tiedät myös millainen se toinen oli, se tieto riittää vastaukseen.
Olit aina välillä liian alatyylinen sanankäytössäsi. Lisäksi loukkaannuin joistakin asioista, mitä sanoit minusta. Tuli sellainen olo, että sinä vain kritisoit ja halusit muuttaa minua, etkä hyväksynyt minua sellaisena kuin olen. Se tuntui pahalta, koska luulin nähneeni meissä jotain samankaltaisuutta ja olisin halunnut tutustua. Jokin sanomasi satutti niin paljon, että tulin surulliseksi ja pettyneeksi. Silloin halusin ottaa etäisyyttä.
Jos tää olis mulle niin sanoisin olen syvästi pahoillani. Tarkoitus ei ollut loukata.
Kerro jotain tuntomerkkejä miehestä. Haluan löytää hänet.
Ei hän täällä ole. Viimeksi näimme elokuussa. Emme näe enää, sillä en mene sinne paikkaan, missä aina näimme
Öööh, että mitäh? Miksi et mene?
Saan siellä fyysisiä ahdistusoireita. En siksi halua mennä sinne enää...
Kyse on baarista vai?
Kyllä.
Kirjoittelit täällä aiemmin myös, muistan senkin. Ehkä sun kannattaa unohtaa vanhempi mies jos hän ei ole kohdellut hyvin tai sanoi pahasti.
Unohtuu kun unohtuu. En muiden käskystä tee mitään.
Niin vastaappa yhteen kysymykseen; milloin viimeksi sanoit hänelle jotakin kaunista, siis hänelle? Vastaus kertoo paljon.
Huorittelit, akattelit, ämmittelit, haukuit ulkonäön, vaatetuksen, harrastukset, ajatukset, elämän
Molempien elämän tilanne ja puhumattomuus. You know. Heitin pari pientä täkyä johon et tarttunut ja sinä heitit myös lopussa mutta en ymmärtänyt. Luulin sitä Small talkiksi. Häkellyin kuitenkin ja vastasin mitä vastasin.
Voitko avata ihan vähän lisää?
Voitko itse? Kerro mitä puhuttiin ennen kuin erosimme.
Eiks palsta näytteet Juhas luonteesta riitä?? Sehän on pahempi kuin kukaan entises!
Molemmat varattuja - silloin ei tule mitään.