En ole löytänyt miestä

Hautasin jo omani eli väliaikaista kaikki on vain.

Quillermo etsii miestä...

Käy baareissa ja tanssipaikoissa ja juo vähän. Se autta ujouteen.

Miksei kysyvälle vastata?

--- --- ---
eh1619 7. tammikuuta 2017 klo 21.57

Kun Oulun tuomiokapituli joulukuun alussa 2014 antoi rovasti Erkki Pirille varoituksen Kirkkolain rikkomisesta, koska hän oli rikkonut vaitiolovelvollisuuttaan ja käyttäytynyt hoitokokouksessa papille sopimattomalla tavalla", niin Kalevan haastattelussa Piri toteaa että hän on kapitulin kanssa eri mieltä, ja että hänellä on tuekseen 20:n kokouksessa läsnä olleen kirjallinen lausunto siitä, ettei hän käyttäytynyt sopimattomasti.( Rovasti Piri puhui muunneltua totuutta, koska hänen tuomiokapituliin toimittamassa lausunnossa oli vain 4 nimeä, mm aikaisemmin mainitsemani SRK:n johtokunnan jäsenen Alpo Isotaluksen,ja kokouksessa ei ollut edes 20 henkilöä paikalla). Lisäksi rovasti Piri toivoo haastattelussa että "saan tehdä jatkossakin rauhassa sitä työtä, joka on minulle kutsumus". Kaleva; http://tinyurl.com/pkxm9wq

Pari viikkoa tuon varoituksen saannin jälkeen rovasti Piri lanseerasi SRK:n puhujainkokouksessa "yksittäisen (mahti-)miehen sideavainteologian, joka oikeuttaa yhden kristityn jättämään toisen Saatanan haltuun. Tiedän että ruotsin kirkossa varoituksen saanut pappi menettäisi pappeutensa jos toimisi näin kapitulia ja kirkkolakia, sekä pappisvalaansa vastaan. Eiköhän pappeja ja muitakin kristittyjä opeteta jättämään ihmisiä ja heidän asioitaan Taivaan Isän haltuun, eikä Saatanan.

Kirkon tulisi osoittaa että se ei hyväksy yhdeltäkään papilta tuollaista toimintaa, ja että papeilta vaaditaan että he ovat uskollisia antamalleen pappisvalalle. On erittäin vaarallista että tällaista toimintaa voi toteuttaa sillä sielunhoitajan arvostuksella mitä pappisvirka tuo mukanaan. Kyllä seurakuntalaisten, vaikka ne kuuluisivat herätysliikkeeseen, on voitava luottaa siihen että papin "sielunhoito" ei tuhoaa heikkoa sielua.

Erkki Hurtig
--- --- ---
eh1619 7. tammikuuta 2017 klo 22.43

Miksi kirjoitan näitä juttuja?

Onko julkisuus oikea kanava tällaisille asioille?

Jotka minut tuntevat, tietävät että olen yrittänyt keskustella näistä asioista henkilökohtaisesti mainitsemieni vallanpitäjien kanssa. Olen yrittänyt päästä keskusteluun tasaveroisesti Tornion rauhanyhdistyksen sekä myös SRK:n johdon kanssa. Olen lähettänyt lukuisia viestejä niin paikallisesti, kuin myös SRK:n johdolle ja kaikille johtokunnan ja työvaliokunnan jäsenille. Oulun rauhanyhdistyksen johtokunnalle olen myös informoinut rovasti Piriin liittyvistä asioista.

Tyypillistä, ja se ei ole vain minun kokemus, on se että avun- ja keskustelu-pyyntöihin ei vastata. Kaikki em osapuolet tietävät hyvin näistä minun kertomista kokemuksistani. Ja minuun on ollut yhteydessä moni muukin jolla on samansuuntaisia kokemuksia esimerkiksi rovasti Pirin hoidosta. Hekin ovat olleet yhteydessä liikkeen johtoon,ilman että asioihin tartutaan.

Liikkeessä levitetään jäsenille vain epämääräisiä juttuja meistä jotka olemme uskaltaneet nousta "huoneenhallitusta/valtapitäviä" vastaan,esimerkiksi kysenalaistamalla heidän toiminta. "Ollaan huolissaan","on noussut seurakuntaa vastaan" tai kuten rovasti Piri joka hoitokokouksessa arvosteli minua siitä että olin kehottanut rukoilemaan myös homojen puolesta. Leimaamisella pyritään siihen että meidän kertomia asioita ei uskottaisi. Jos "huolestuminen" ja esimerkiksi hyllyttäminen ei saa "hankalia" ihmisiä vaiennettua, silloin käytetään järempiä aseita; leimataan hulluksi ja tai sidotaan saatanan haltuun.

Näillä kirjoituksilla haluan herättää liikkeen rivikristittyjä edes kysymään asioiden perään. Samoin toivon että liikkeen ulkopuoliset (kuten kirkko) puuttuisivat niihin ilmiöihin joista esimerkiksi hoitokokouksissa on kyse. Hoitomiehet halullisesti vetoavat uskonnonvapauteen,samalla kun he itse ovat valmiita kieltämään sen kanssaveljiltään ja sisariltaan. Väittävät näkevänsä toisten sydämiin,kuten Jumala.

Erkki Hurtig

PS. Jos jollakin on tapauskertomuksia aiheellisista, raamatullisesti perusteltavista hoitokokouksista, ne kannattaisi kertoa täällä. Sen voi tehdä paikkakuntaa ja henkilöitä mainitsematta. Itselläni on jonkin verran kokemuksia 7- ja 80-luvun hoitokokouksista sekä myös viime vuosilta. Niistä ei yksikään ole ollut tarpeellinen ja oikea! Ne on olleet silkkaa hengellistä väkivaltaa. Sielunhoidolliset keskustelut ovat ihaneri jutttu.
--- --- ---

Käsittääkseni aina vastataan myönteisesti kun kysytään, saisinko uskoa omat syntini anteeksi.