Siinä systeemi: Seakeeper Gyrohyrrä jäykistää veneen sivuttaissuunnassa poistamalla 60-95% rullauksesta, riippuen veneestä ja kelistä. Toimii erityisen hyvin nopeissa veneissä. Painaa tuossa kokoluokassa vajaat 400 kg. Ongelmana lähinnä tehon tarve, pitää olla pieni generaattori sähköä jauhamassa kun pääkoneitten laturit eivät ihan riitä. Käynnistysaikakin on puolen tunnin luokkaa.
Sopii kuitenkin hienosti Sargo/Minor, Targa, Paragon, North Star -linjalle.
https://www.seakeeper.com/performance/ löytyy mitatut käyrät eri venemalleille.
Sopii kuitenkin hienosti Sargo/Minor, Targa, Paragon, North Star -linjalle.
https://www.seakeeper.com/performance/ löytyy mitatut käyrät eri venemalleille.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Ja hinta vaatimattomat 50 000€ ja asennukset päälle. Varmasti on hyvä
Eikös hyrrän toimintaperiaatteeseen kuulu, että se siirtää häirintävoiman 90 astetta pyörimissuuntaan joten jos se kallistus siirtyy tuon lain mukaan keulaan, lisää se vastusta. Jos ei tykkää veneen kallistelusta niin sen ratkaisee katamaraani.
Ei kuulu. Hyrrä toimii eräänlaisena liikkumattomana vipupisteenä perustuen massan hitauteen (tarpeeksi painoa ja kierroslukua). Hyrrän akseli on pystyssä ja sen vakuumikotelo on puolestaan akseloitu poikittain. Kun hyrrää kallistaa (sen pyörimisakselia) eteen ja taakse hydraulisylinterillä, kampeaa se venettä kallelleen oikealle ja vasemmalle (riippuu pyörimissuunnasta). Kiihtyvyysanturit mittaavat veneen keinuntaa ja laite (oppivasti ja ennakoivasti) vänkää vastaan.
Voima ei muutu eikä momentti myöskään, mutta momentin aiheuttaman liikkeen suunta kylläkin kääntyy.
Jos hyrrän akseli olisi pystysuorassa veneeseen nähden, eikä siis liikkuisi niin kävisi juuri kuten arvelitkin, rullaus muuttuisi viippaukseksi (keula ylös ja alas vuorotellen).
Nyt kuitenkn hyrrän akseli ei ole veneseen nähden kiinteä, joten hyrrä on se joka liikkuu viippaussuunnassa eikä vene. Ratkaisu toimii mutta vaatii jatkuvasti ulkoisen energialähteen käyttöä, se ei siis toimi passiivisesti.
Toisin kuin gyroman väittää hyrrä ei toimi liikkumattomana vipupisteenä, vaan päinvastoin liikkuvana. Tosin samassa postaulsessa itsekin tietämättään korjaa virheellisen väitteensä sanoessaan: " Kun hyrrää kallistaa eteen ja taakse hydraulisylinterillä,"
Kyllä se gyro on vain momentin suunnan muuttaja, pituus suuntaan välittyy juuri samansuuruinen momentti, kuin poikittain aiheutetaan ja päin vastoin, riippumatta siitä, tuleeko momentti veneen liikkeestä vai erillisestä voimasta.
Väärin, kun hyrrä liikkuu veneen suhteen ei pituus suuntaista momenttia kohdistu mihinkään, vaan on poikittaissuuntainen momentti sekä hyrrään että veneeseen ja hyrrän akselin pituussuuntainen liike.
Vasta sitten jos on poikittaisuuntainen liike on myös pituussuuntainen momentti, mutta sellaista ei tarvitse olla ollenkaan ja vaikka olisi ei sen tarvitse olla samansuuruinen kuin poikittaissuuntaisen momentin.
Ihan samoin jos sulla on pöydällä edessäsi prelessoiva hyrrä, on ainoa momenetti painovoiman ja pinnan tukivoiman aiheuttama. Prekessioliike on kohtisuorassa momenttia vastaan, jotta liikemäärän momentin derivaatta ajan suhteen vastaa hyrrään kohdistuvaa momenttia, kuten sen täytyy fysiikan lakien mukaan tehdä. Tässäkään tilanteessa ei ole mitään momentin suunnan muutosta, sellainen on pelkkää mielikuvitusta ja fysiikan vastaista. Toki sellaistakin virheellistä mallia todellisuudesta voidaan tekniikan laskelmissa käyttää aivan samoin kuin näennäisvoimiakin. Laskuthan menee insinööriltä tietysti oikein niilläkin.
Mitä mahtaa veneen stabilisuus tuosta painosta meinata, enkä tarkoita nyt rullaamista, 400kg lisää painoa genu 100 kg voi olla, että ajo-ominaisuudet muuttuvat paljonkin ja toiseksi polttoaineen kulutus nousee reippaasti.
Stabilisaattorit ovat parhaimmillaan uppiksissa...
Joku+500+kg+ei+merkitse+kovin+paljoa,+kolmannes+polttoainetankillista...+Varsinkin+jos+hyrrä+asennetaan+veneen+pohjalle+ja+otetaan+huomioon+tasapainotuksessa.+Gyrostabilaattori+on+parhaimmillaan+nopeassa+veneessä,+jossa+heilunta+johtuu+aallokon+suhteellisen+nopearytmisestä+heittelystä,+hitaissa+ja+raskaissa+veneissä+hitaat+rullausväännöt+ovat+sitä+luokkaa,+että+hyrrän+pitäisi+olla+hirmuisen+kokoinen.+Toisaalta+niissä+ei+painosta+ole+niin+väliksi,+kun+tyypillisesti+kölissä+on+jo+se+5-10+tonnia+lyijyä+vakiona+ja+generaattoreitakin+on+kaksin+kappalein.+Sivuston+mittaustuloksista+näkee,+että+nopeat+ja+kapeat+jenkkien+kalaveneet+saavat+parhaat+tulokset,+yli+90%+järkiään,+mutta+puoliplaanareissa+jäädään+sinne+60-70%+haarukkaan+eikä+listalta+löydy+yhtään+rehellistä+uppoumanopeusjahtia.+Laituripuheitten+perusteella+rehellisissä+raskaissa+uppoumaveneissä+systeemi+ei+toimi,+koska+voimat+ovat+aallokossa+liian+kovat.+Niissä+evät+ovat+ainoa+toimiva+konsti.
Ja siis stabilisaattorit = evästabilaattorit ovat parhaita uppoumaveneissä. Tämä totta. Ne kyllä syövät nopeutta 0,5-1 solmua. Nopeisiin veneisiin on nykyään olemassa myös oppivia trimmilevystabilaattoreita, siis niitä joissa levyä työnnetään pystysuoraan takalaudasta alaspäin, ei suksimallista levyä.
Juu ja sitten on vielä ns.paravanteet eli molskautetaan sellaiset evälliset torpedot lillumaan kummallekin puolen paattia ja nämä hidastavat rullausta.
Tässä periaate jos et vielä tunne systeemiä.
http://mirtoart.photoshelter.com/image/I0000hgdYnQv9INU
Entisenä liukuva runkoisen 40 jalkaisen omistajana ihmettelen, jos kuljet liukua tai puoliliukua ei se alus sivuttain kauheasti keinu, mihin vit...tarvitaan gyroa, jos pikku heilunta risoo parempi jäädä homostelemaan maihin!
Kyllä on tuttu tuo Paravane -systeemi samoin kuin FlopperStopper.
Näyttävät eniten ihastelevan tuota gyroa jenkkiläiset onkimiehet, joitten puikulaveneet pysyvät sivulaineessakin vaaterissa paikallaan ollessa.
Loppuosa kommentista on taas sitä Suoli24 ihtiään. Kun ei asiaa tunne ja/tai rahat ei riitä, niin otetaan se tuttu homokortti takahalkiosta. Kun teknologia antaa keinot tehdä veneilystä mukavampaa, niin mihin se sallitun raja sitten laitetaan? Siihen, mihin itsellä rahat piisaa? Minusta ajohytti on nysväreitten keksintöä, kyllä viikingitkin pärjäsivät ilman.
Speden suksi ajaa saman asian, on se niin spede.
Kannattaako vesille lähteä, jos ei keinumista kestä?
Kannattako lähteä jos ei jaksa soutaa?
Ei soutuveneellä.
Samaa ihmettelin.
Miksi hankkia vene, ja laskea se veteen jos se ei saa keinua ?
Nyt pitäisi kehittää laite, joka poistaa lasketelessa rinnettä suksilla, töyssyjen aiheuttaman pomppimisen.
Kovasti ollaan sitä mieltä, että kaikki haluavat olla rullaavassa veneessä.
Miksi noin kova vastustus näitä vakauttaja vastaan?
Eihän se meiltä tosimerimiehiltä ole millään tavalla pois, jos joku asentaa veneeseensä näitä laitteita.
Kyllä se on selvästi nähtävissä, että suurin osa ihmisistä ei pidä hulluna rullaavista veneistä tai laivoista. Näin ollen ei ole ihme jos noita systeemejä kehitellään.
Näin tuossa äskettäin Saksalaisella TV kanavalla ohjelman, jossa risteilylaivan matkustajija vietiin Punta Arenasin vesillä (Etelä Amerikan kärjessä) hylkeitä ja valaita katsomaan.
Kaikki ne sight - seeingalukset olivat katamaraaneja, koska sielläpäin on usein melkoisen kuoppaista veneillä.
Ovat ilmeisesti kyllästyneet yrjön siivoukseen yksirunkoveneissä.
Yksi kamera oli siellä katissa mukana ja näytti sekin kyyti jonkin verran kiikkerältä, koska olivat lähellä luotoja ja saaria, joista heijastui voimakasta ristiaallokkoa.
Yksirunkoveneellä siinä samassa paikassa olisi kyllä ollut norjan puhujia reelingillä tungokseen asti :D .
Ei tuollainen vene rullaa juurikaan edes isossa aallossa jos sillä ajetaan yli runkonopeutta, se on faktaa!
Juuri asiantuntia kertoi tässä ketjussa, ettei auta uppouma veneitä tämä pallo vaan nopeita veneitä ja nopeissa veneissä ei esiinny rollaamista tai yaw ilmiöitä.
Uskon sinulla olevan kytkyt näihin gyroihin. Ei siinä mitään, ostakoot ken haluaa.
Joku älypää väittää ettei 500kg vaikuta juuri mitään stabiiliuteen, jätkä ei kyllä tunne hydrodynamiikkaa alkuunkaan. On eri asia nuo polttoaine tankit, suunnittelija on laskenut stabiiliuden vene täydessä lastissa täydellä määrällä henkilöitä ja matkatavaraa.
Aluksen painopiste sekä metasentteri kyllä muuttuu ja siitä seuraa muita muutoksia joka parametrissa mikä koskee stabiiliutta.
500 kg muutos aluksen painossa vaatii periaatteessa uutta CE-sertifiointia jossa täydelliset laskelmat stabiiliudesta uudessa veneessä, mahdollisia muutoksia luokan tiputus B-C:hen henkilömäärän lasku nykyisestä -6 ihmistä tai matkatavaran vähennys 500 kg tai näiden kombinaatioista muu yhdistelmä.
Ja vielä, kun et usko voit vaikka kokeilla omassa veneessäsi laita 500kg massaa vaikka keulaan, niin näet vaikuttaako mitätön paino alukseesi mitenkään.
Asia ei ole noin yksinkertainen, että ostanpa gyropallon veneeseeni ja se muuttuu todistettavasti sivurullaukseltaan vakaammaksi, testi ei paljastanut edes sitä mitä tapahtui aluksen GZ-käyrälle lisääntyneestä kuormasta.
Missäään+ei+tietenkään+kerrottu,+että+miten+nuo+mainostetut+prosenttiluvut+on+laskettu.+90%+mistä?
Tässä+siis+mittauskäyrä+https://www.seakeeper.com/performance/sea-trials/?trial_id=123+ja+tässä+laitteen+speksit+https://www.seakeeper.com/seakeeper_products/seakeeper-5/
Noissa spekseissä pistää kyllä muutama muukin seikka silmään.
w = 67230 rad/s
L = 5000 Nms = 5000 kg*m^2/s
joten I = 0,074372 kg*m^2
Jos tehollinen säde olisi vain 10 cm olisi vauhtipyörän massa vain 7,4372 kg.
Isommalla vauhtipyörän koolla massa olisi vieläkin pienempi, mutta silti koko laitteen massa on peräti 358 kg. Aika mitätön osuus laitteen massasta on siis vauhtipyörässä. Miksi noin pieni?
Toisaalta maksimi vääntö on 13089 Nm, joten jo 0,382 sekunin aikana hyrrän akseli kääntyisi 90 astetta tuolla väännöllä. Vaikutus lienee siis hyvin lyhyt aikaista, muutenhan liikemäärän momentilla olisi jo saman verran vaakakomponenttia kuin alunperin pystysuoraa, ja samoin kävisi sen muutoksellekin. Silloin systeemi antaisi yhtä suuren ohjailuun vaikuttavan momentin, ja noin suurella ohjailumomentilla olisi paljon suurempi vaikutus kuin peräsimellä. Eihän se tietysti paikallaan kelluttaessa välttämättä hirveästi haittaa, mutta tuskin on kovin mukavaa silloinkaan. Oletan siis että vaikutusaika on paljonkin tuota lyhyempi jottei päästä lähellekään 90 asteen hyrrän akselin suunnan muutoksiin ja merkittävältä ohjailuvaikutukselta vältytään.
Muissa veneissä kyllä myös heilahtelun maksimiamplitudi laskee sivuston käyrien mukaan selvästi. Otit vain tarkasteluun juuri sen käyrän jossa vähennys on kaikkein pienimmästä päästä.
2 kW tarvitaan myös käytön aikana, ei vain hyrrän kierroslukua nostettaessa, ilmeisesti akselin nopeisiin suunnan muutoksiin hydrauliikkaa käyttämällä.
10700 rpm = 1120 rad/s. Ei tuo sentään 10700 kierrosta sekunnissa pyöri!
Tuolla laskien vaikkapa 20 cm efektiivinen säde toisi 112 kg painon. Laitteessa pyörivän massan sisältävä pallo on n. 60 cm halkaisijaltaan, joten sen pyörivän massan efektiivinen säde tuskin on ainakaan tuota suurempi.
Ihan vaan vertailun vuoksi tuon kokoluokan purjeveneen oikaiseva momentti on suuruusluokkaa 200 kgm/deg eli 10 asteen kallistuma aiheutttaa suuruusluokkaa 20 000 Nm oikaisevan momentin.
Tässäpä+näitä+on+tullut+sekä+asiallisia+että+tyypillisiä+vastauksia+aloituksessa+esitettyyn+aiheeseen.
Hieman+ihmetyttää+silti,+mistä+on+kysymys.
"Mielummin ankkuroin keula aaltoja vasten."
Miten teet tuon silloin kun tuuli tulee aivan eri suunnasta kuin vanha venettä keinuttava maininki?
Siis jos vene on ankkurissa vaikkapa kalastusta tai sukellustukikohtana toimimista varten jossain karibialla tai Florida keys suunnalla, jossa maininki voi olla korkeaakin, esim yli 2 m.
No ehkäpä se kahta ankkuria käyttämällä onnistuu, toinen perästä ja toinen keulasta niin saa veneen aallokon suuntaan vaikka sivutuuleen, mutta sitten pitää olla molempiin ankkureihin tarpeeksi pitkä rode, jos vesi on syvää kuten karibialla voi olla.
Mutta kun ei olla Karibialla vaan Suomen vesillä.
Siis eihän kukaan käske laittamaan suomen vesillä olevaan veneeseen tuollaista gyro stabilisaattoria. Mitäs järkeä siinä olisi?
Onhan se nyt ihan selvää että avoimille ankkuripaikoille tuollaiset on tarkoitettu, eikä suomen saaristoon.
Tässä yksi video, jossa sivumainingissa parkissa oleva 70 tonnin hinaaja Gyrolla ja ilman: https://vimeo.com/143988262
Pitääkin painaa mieleen, jos joskus ostaa 70t hinaajan ja pistää sen ajelehtimaan Australian vesillä.
Vanhan 1930-luvun oppikirjan mukaan hyrrällä voidaan vähentää keinunta 1/10-osaan. Keinunnan energia hävitetään jarrulaitteella lämmöksi, joten pitkittäiskeinunta ei sanottavasti lisäänny kun poikittaiskeinuntaa vähennetään.
Varmaan tuollaisella voi pitkittäiskeinuntaa tai ihan minkäsuuntaista keinuntaa tahansa vaimentaa yhtä hyvin, kun hyrrälaitteen akseli kierretään sopivaan asentoon.
Vakaajahyrrän idea on todella jo sata vuotta vanha, mutta silloin se oli kiinteä, ei eletronisesti säädellysti käänneltävä. Näissä systeemeissähän kiihtyvyysanturit ohjaavat hydraulimäntiä vääntämään vastaan käyttäen hyrrävoimaa vipupisteenä. Kiinteän hyrrän teho on vain murto-osa keinoälyllä ohjattuun verrattuna.
Toki härvelin voisi asentaa pitkittäisuuntaankin, mutta voimat siinä suunnassa ovat niin hirveät että hyrrän koko pitäisi moninkertaistaa eikä veneitten rungot kestäisi pitemmän päälle moista vääntelyä. Lisäksi keulan upottaminen aaltoon ihan vain paatin pitämiseksi vaaterissa ei oiisi välttämättä mukavaa pitemmän päälle. Vihreää vettä kannelle ja tuulilasi märkänä koko ajan.
Tai sitten vaan lisätään kierroksia samankokoiseen gyroon. Oikein tehtynä hiilikuitulaminaatti kestää uskomattoman paljon suurempia liikemääränmomentteja teräkseen verrattuna samalla massalla. Laitteella on muutenkin hintaa siihen malliin ettei materiaalin vaihto tehokkaampaan olisi niin olennaista lopputuloksen kannalta.
Kiinteällä hyrrällä ei voi muuttaa keinunnan energiaa lämmöksi jarrulaitteella, joten siitä ei voinut olla kyse tuossa 1930 luvun kommentissa.
Joopa.
Tuo siis joskus 90 tai 100 vuotta sitten. Saattaa tietysti tilanne olla nykyään toinen.
Mulla on asennettuna raymarinen gyro, ei heilu paatti juuri laisinkaan. On se gyro vaan niin hyvä investointi, ei kaljat edes ajaessa pillaannu ja perillä voi poksauttaa samppanjat saman tie kun ei oo paati heilunut, ku mehmetti Sipilö persuissa...