Hei!
Olen uusi täällä.
Tämä varmaan on paikka jossa voin keskustella muiden saman henkisten kanssa?
Painin anorexian kanssa.
Olen edistynyt sen verran että suostun syömään 4 siivua ananasta päivässä.
Mieli on apea.
En oikeastaan tiedä miksi kirjoitan, kun toisaalta tuntuu ettei kukaan voi auttaa.
Haluaisin apua, mutta en vielä, olen liian läski vieläkin.
Ajatukset ovan todella sekavat.
Iltaisin ei meinaa saada unta ja sattuu joka paikaan.
Onko tämä vain parantuvien palsta vai onko täällä kamppailevia sairaita?
Olisi toisaalta kivaa jutella jokun kanssa mutta hävettää tunnustaa että en itsekkään pidä tästä olostani, vaikka en siitä poiskaan tahdo.
Kiitos palstatilasta.
Olen uusi täällä.
Tämä varmaan on paikka jossa voin keskustella muiden saman henkisten kanssa?
Painin anorexian kanssa.
Olen edistynyt sen verran että suostun syömään 4 siivua ananasta päivässä.
Mieli on apea.
En oikeastaan tiedä miksi kirjoitan, kun toisaalta tuntuu ettei kukaan voi auttaa.
Haluaisin apua, mutta en vielä, olen liian läski vieläkin.
Ajatukset ovan todella sekavat.
Iltaisin ei meinaa saada unta ja sattuu joka paikaan.
Onko tämä vain parantuvien palsta vai onko täällä kamppailevia sairaita?
Olisi toisaalta kivaa jutella jokun kanssa mutta hävettää tunnustaa että en itsekkään pidä tästä olostani, vaikka en siitä poiskaan tahdo.
Kiitos palstatilasta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tääl on kaikelaisis vaiheis olevii henkilöitä, ja erilaisista syömishäiriöistä kärsivii.tää on hyvä paikka jutella samanhenkisten kanssa, koska täällä on sellasia, jotka ymmärtää ja on kokenut samoja asioita.ainakin mulle on ollu tavallaan terapiaa lukea muiden juttuja ja oon päässy eteenpäin paranemisessa.ihankun ajatukset olis kirkastunut vähän, enkä oo ihan samanlaisen "sumun" seassa kuin ennen...
kauan sulla on ollu anoreksia ja kuinka laihaksi se on sut tehny?
jep...kamppailu anoreksiaa vastaan jatkuu...voimia!
Tänä vuonna tulee 8 vuosi täyteen.
Ihmettelin tuossa yhtä kirjoitusta kun siellä sanottiin että alle 500kcal toivottavasti jää energiamäärä. Ei kai siinä muuten mitään mutta minulla päivän energian saanti on max 150-200kcal yleensä. Välillä jäädään sen alle reilusti kun en syö mitään ja juon vain vettä ja teetä.
En pidä tästä lainkaan, mutta en tahtois päästää irtikkään. Olen jo rumanlaiha,sen tiedän mutta tämä on niin kiva pieni oma kolo.
Kukaan ei voi sitä minulta viedä.
Sairastahan tämä on mutta ei kai minua muuten sairaalassa aina hoidettaisikaan.
Nyt taas psykiatri antoi uudet rajat milloin joudun lopettamaan, kaiken ylimääräisen liikunnan, milloin sitä ja milloin tätä ja viimeisenä tietysti milloin sairaalaan taas viiva.
Ärsyttäävää.
Minkä ikäinen, Annika, olet tällä hetkellä? Kun olet jo noin kauan syömishäiriön kanssa kamppaillut.. Onko missään vaiheessa ollut parempia kausia? Mitä muulle elämällesi on tapahtunut.. onko siitä mitään jäljellä?
28 vuotias. Varmaan oikea mummo täällä.
Olen naimisissa maailman ihanimman miehen kanssa.
Hän on paljon poissa kotoa, kun matkustelee kuvausmatkoilla. Silloin minua ahdistaa ja ihmetyttääkin että miten niin ihana luontoinen ja vieläpä komea mies jaksaa yhä vaan minua rakastaa. Hän yrittää parhaansa mukaan tukea minua mutta ei puutu sen enempää sillä se vain pahentaa asiaa.
Toimin freelancerina ja hommia kyllä pisais mutta ne ei oikein jaksa nyt ainakaan huvittaa lainkaan.