Ulkomaat | Kolumni
Suomea kummastellaan Venäjällä – Miksi Miss Helsinki on musta ja mitä järkeä on perustulossa?
Aika ajoin Suomessa tapahtuu asioita, jotka venäläisestä näkökulmasta katsottuina ovat täysin käsittämättömiä, kirjoittaa Jarmo Mäkelä kolumnissaan.
Jarmo Mäkelä
Julkaistu: 13.1. 6:15 , Päivitetty: 13.1. 9:17
LÄHES viikon mittainen vuodenvaihteen lomajakso hiljensi Venäjän median. Harvoista Suomea koskeneista uutisista ei voi vielä päätellä, onko maan uusi ulkopoliittinen konsepti jo ehtinyt jalostua kaikkea toimitustyötä ryhdittäväksi ohjeistukseksi.
Varmaa kuitenkin on, että ennemmin tai myöhemmin näin tapahtuu. Sen voi päätellä joulukuun alussa vahvistetusta informaatioturvallisuuden doktriinista, joka korvaa vuonna 2000 julkaistun vastaavan asiakirjan.
Uusi doktriini on sisällöltään edeltäjäänsä terävämpi, jopa sotaisa. Ulkoisen vaikuttamisen tavoitteeksi asetetaan voimassa olevien, kansainvälistä toimintaa säätelevien normien purkaminen ja niiden uusiminen. Sisäpolitiikassa lähdetään siitä, että maan informaatiotilaa – siis myös sitä mistä kansalaisille mediassa kerrotaan ja miten – seurataan ja valvotaan jatkossa entistäkin tarkemmin.
ENITEN MAININTOJA Venäjän mediassa sai osakseen vuodenvaihteessa käyty presidenttien puhelinkeskustelu ja presidentti Vladimir Putinin lupaus osallistua ”mielihyvin” Suomen juhlavuoden tapahtumiin.
Kuten kaikkialla muuallakin vuoden vaihtuminen antoi Venäjän medialle tilaisuuden laatia erilaisia katsauksia päättyneen vuoden tapahtumista.
Uutistoimistot Rosbalt ja Novosti julkaisivat yksityiskohtaisia tietoja Suomen ja Venäjän välisen matkailun kehityksestä. Rajan ylityksiä kertyi kaikkiaan vajaat yhdeksän miljoonaa, mistä venäläisten osuus oli 5,6 miljoonaa. Vaikka koko vuoden tase jäi edelliseen vuoteen nähden kuusi prosenttia miinukselle, niin syyskuusta lähtien liikenne on ollut selvässä kasvussa. Yksin Uudenvuoden pyhinä rajan ylitti lähes 200 000 henkeä.
Perin omaperäisen listauksen oli laatinut Pietarin Moskovski komsomolets, joka 28.12. luetteli vuoden tärkeimmät tapahtumat. Niistä kolme koski Suomea.
Vuoden luovutukseksi lehti nosti Suomen viranomaisten päätöksen karkottaa Alzheimerin tautia sairastanut 74-vuotias venäläinen isoäiti. Vuoden luusereiksi nimettiin Lappeenranta ja Imatra niiden tyhjennyttyä venäläisturisteista, ”mikä oli paikalliselle väestölle katastrofi”. Vuoden paljastuksena lehti piti tietoa, jonka mukaan Leninin bolševikkihallinto oli myöntänyt kenraali Mannerheimille sotilaseläkkeen vuonna 1918.
AIKA AJOIN Suomessa tapahtuu asioita, jotka venäläisestä näkökulmasta katsottuina ovat täysin käsittämättömiä.
Yksi tällainen liittyi siihen, että Miss Helsingiksi oli valittu 19-vuotias musta opiskelija ja Suomen kansalainen Sefora Ikalaba. Tapahtumaa taivasteltiin useamman tiedotusvälineen voimin ja se sai somessa ympäri vuorokauden päivystävät rasistit raivokkaasti liikkeelle niin Suomessa kuin Venäjälläkin.
Yhtenä monista valintaa ja sitä seurannutta keskustelua selosti Komsomolskaja pravdan toimittaja Asja Hovanskaja. Hän ei kerta kaikkiaan voinut käsittää, miksei missiksi voitu valita ”alkuperäisväestön edustajaa” eli jotain tyypillistä suomalaista vaaleaverikköä. Suuressa neuvottomuudessaan hän etsi ilmiölle luotettavaa selitystä – ja oli pyytänyt sen dosentti Johan Bäckmanilta.
Missikisojen tulosten arvioinnin ohella Bäckman esiintyi myös uutisessa, joka kertoi Helsinkiin perustetusta yksityisestä hybridiuhkien tutkimuskeskuksesta, joka valmistelee ”laajaa tutkimusta EU:n informaatiosodasta Venäjää vastaan”. Perusteilla oleva EU:n virallinen osaamiskeskus jäi uutistoimisto Tassin uutisessa paljon vähemmälle huomiolle – mikä saattaa olla merkki siitä, mitä tuleman pitää.
TOINEN VENÄLÄISITTÄIN käsittämätön hanke on Suomen perustulokokeilu, jota on Venäjän mediassa hämmästelty pitkin syksyä. Kokeilun nyt alettua, asiaan oli 9.1. tarttunut blogisti Franz Moisejevitš Morgen. Hän varoitti kokeilun seurauksista.
”Tukien varassa elävät taantuvat ja vieläpä sitä nopeammin, mitä nuorempana tukien saanti alkaa. Muutama vuosi elämää tukien varassa ja ihminen sopeutuu elämään pohjalla ja menettää kykynsä luovaan työskentelyyn... ilmaisen rahan jakamisesta väestölle ei seuraa mitään hyvää, sillä työ jalostaa, mutta toimettomuus turmelee”, kirjoittaja julisti.
Kirjoittajan asenne kuvastaa kyllä yleistä venäläistä mielipidettä, mutta sitä hän ei oivaltanut, kuinka jyrkästi tällainen ajattelutapa torjuttaisiin kaikille hyville hankkeille omistautuneissa punavihreissä suomalaispiireissä.
Suomea kummastellaan Venäjällä – Miksi Miss Helsinki on musta ja mitä järkeä on perustulossa?
Aika ajoin Suomessa tapahtuu asioita, jotka venäläisestä näkökulmasta katsottuina ovat täysin käsittämättömiä, kirjoittaa Jarmo Mäkelä kolumnissaan.
Jarmo Mäkelä
Julkaistu: 13.1. 6:15 , Päivitetty: 13.1. 9:17
LÄHES viikon mittainen vuodenvaihteen lomajakso hiljensi Venäjän median. Harvoista Suomea koskeneista uutisista ei voi vielä päätellä, onko maan uusi ulkopoliittinen konsepti jo ehtinyt jalostua kaikkea toimitustyötä ryhdittäväksi ohjeistukseksi.
Varmaa kuitenkin on, että ennemmin tai myöhemmin näin tapahtuu. Sen voi päätellä joulukuun alussa vahvistetusta informaatioturvallisuuden doktriinista, joka korvaa vuonna 2000 julkaistun vastaavan asiakirjan.
Uusi doktriini on sisällöltään edeltäjäänsä terävämpi, jopa sotaisa. Ulkoisen vaikuttamisen tavoitteeksi asetetaan voimassa olevien, kansainvälistä toimintaa säätelevien normien purkaminen ja niiden uusiminen. Sisäpolitiikassa lähdetään siitä, että maan informaatiotilaa – siis myös sitä mistä kansalaisille mediassa kerrotaan ja miten – seurataan ja valvotaan jatkossa entistäkin tarkemmin.
ENITEN MAININTOJA Venäjän mediassa sai osakseen vuodenvaihteessa käyty presidenttien puhelinkeskustelu ja presidentti Vladimir Putinin lupaus osallistua ”mielihyvin” Suomen juhlavuoden tapahtumiin.
Kuten kaikkialla muuallakin vuoden vaihtuminen antoi Venäjän medialle tilaisuuden laatia erilaisia katsauksia päättyneen vuoden tapahtumista.
Uutistoimistot Rosbalt ja Novosti julkaisivat yksityiskohtaisia tietoja Suomen ja Venäjän välisen matkailun kehityksestä. Rajan ylityksiä kertyi kaikkiaan vajaat yhdeksän miljoonaa, mistä venäläisten osuus oli 5,6 miljoonaa. Vaikka koko vuoden tase jäi edelliseen vuoteen nähden kuusi prosenttia miinukselle, niin syyskuusta lähtien liikenne on ollut selvässä kasvussa. Yksin Uudenvuoden pyhinä rajan ylitti lähes 200 000 henkeä.
Perin omaperäisen listauksen oli laatinut Pietarin Moskovski komsomolets, joka 28.12. luetteli vuoden tärkeimmät tapahtumat. Niistä kolme koski Suomea.
Vuoden luovutukseksi lehti nosti Suomen viranomaisten päätöksen karkottaa Alzheimerin tautia sairastanut 74-vuotias venäläinen isoäiti. Vuoden luusereiksi nimettiin Lappeenranta ja Imatra niiden tyhjennyttyä venäläisturisteista, ”mikä oli paikalliselle väestölle katastrofi”. Vuoden paljastuksena lehti piti tietoa, jonka mukaan Leninin bolševikkihallinto oli myöntänyt kenraali Mannerheimille sotilaseläkkeen vuonna 1918.
AIKA AJOIN Suomessa tapahtuu asioita, jotka venäläisestä näkökulmasta katsottuina ovat täysin käsittämättömiä.
Yksi tällainen liittyi siihen, että Miss Helsingiksi oli valittu 19-vuotias musta opiskelija ja Suomen kansalainen Sefora Ikalaba. Tapahtumaa taivasteltiin useamman tiedotusvälineen voimin ja se sai somessa ympäri vuorokauden päivystävät rasistit raivokkaasti liikkeelle niin Suomessa kuin Venäjälläkin.
Yhtenä monista valintaa ja sitä seurannutta keskustelua selosti Komsomolskaja pravdan toimittaja Asja Hovanskaja. Hän ei kerta kaikkiaan voinut käsittää, miksei missiksi voitu valita ”alkuperäisväestön edustajaa” eli jotain tyypillistä suomalaista vaaleaverikköä. Suuressa neuvottomuudessaan hän etsi ilmiölle luotettavaa selitystä – ja oli pyytänyt sen dosentti Johan Bäckmanilta.
Missikisojen tulosten arvioinnin ohella Bäckman esiintyi myös uutisessa, joka kertoi Helsinkiin perustetusta yksityisestä hybridiuhkien tutkimuskeskuksesta, joka valmistelee ”laajaa tutkimusta EU:n informaatiosodasta Venäjää vastaan”. Perusteilla oleva EU:n virallinen osaamiskeskus jäi uutistoimisto Tassin uutisessa paljon vähemmälle huomiolle – mikä saattaa olla merkki siitä, mitä tuleman pitää.
TOINEN VENÄLÄISITTÄIN käsittämätön hanke on Suomen perustulokokeilu, jota on Venäjän mediassa hämmästelty pitkin syksyä. Kokeilun nyt alettua, asiaan oli 9.1. tarttunut blogisti Franz Moisejevitš Morgen. Hän varoitti kokeilun seurauksista.
”Tukien varassa elävät taantuvat ja vieläpä sitä nopeammin, mitä nuorempana tukien saanti alkaa. Muutama vuosi elämää tukien varassa ja ihminen sopeutuu elämään pohjalla ja menettää kykynsä luovaan työskentelyyn... ilmaisen rahan jakamisesta väestölle ei seuraa mitään hyvää, sillä työ jalostaa, mutta toimettomuus turmelee”, kirjoittaja julisti.
Kirjoittajan asenne kuvastaa kyllä yleistä venäläistä mielipidettä, mutta sitä hän ei oivaltanut, kuinka jyrkästi tällainen ajattelutapa torjuttaisiin kaikille hyville hankkeille omistautuneissa punavihreissä suomalaispiireissä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.