Olen mennyt rakastumaan itseäni reilusti vanhempaan naiseen. Meillä on ollut sekä huomaamatonta ja huomattavaa flirttiä. Hän käyttäytyy minun seurassani eritavalla kuin muiden. Hän on muille jopa melko tyly mutta minulle hän on vähän liiankin ystävällinen ja flirtti. Kyse ei siis voi olla pelkästä ystävyydestä. Hän myös koskettelee muka "vahingossa" minua. Hänellä on kylläkin aviomies, mutta hän sanoi että kokee miehen vastenmieliseksi. Nyt kuitenkin olen ajatellut paljastaa tunteeni hänelle, en vain tiedä miten. Ikää minulla on 18v ja hänellä 50v.
Miten kertoa tunteet?
rakastunut.nainen
15992
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Älä mene tekemään sitä: Satutat itseäsi pahasti!
Sinä olet nuori ja vietävissä, hän on kokenut ja vanhempi, jolla pitäisi olla vastuuntuntoa niin paljon, ettei saattaisi sua noin vaikeaan tilanteeseen.
Teillä on liian suuri ikäero, yritä unohtaa hänet.
Rakkaus ei katso ikää, siis oikea rakkaus.
Kun rakastut et voi valita keneen ja minkäikäiseen rakastut. Rakastumista ei voi päättää itse, että rakastunpas vain samanikäisiin.
Jos kumppanin haussa rajaa haun vain samanikäisiin niin jää paljosta paitsi. Paljon loistavia ehdokkaita jää pois.
Samanikäisyys ei todellakaan ole tae mistään sen syvemmästä tai yhteenkuuluvuudesta. Samanikäisyys voi toki tarjota hauskoja hetkiä muistellessa tietyn aikakauden muoti-ilmiöitä, mutta silti kaksi täysin samanikäistä voivat olla niin henkiseltä kehitykseltään, tyyliltään, elämänkokemukseltaan, luonteiltaan, tavoitteiltaan, haluiltaan ja toiveiltaan aivan täysin eri maailmasta. Ihmiset kehittyvät henkisesti hyvin eri tavalla.
Se, joka väittää rakkauden katsovan ikää ei tiedä todellisesta rakkaudesta tai rakastumisesta yhtään mitään. Valitettavasti tällaisia ennakkoluuloisia ikärasisteja on myös vanhemmissa ihmisissä. Sinänsä todella surullista, että siihen ikään mennessä ei ole mitään hajua todellisesta rakkaudesta.
Kokonaan ei ole kyse mistään ennakkoluulosta. Iällä ei sinällään ole merkitystä, mutta jokainen ymmärtää, että 18&50v ei ole normaali yhtälö. Ihmiselämään kuuluu kuitenkin tietynlainen kehityskulku vaiheineen, vaikka ne on kaikilla toki yksilölliset.
30 vuotiaana ajattelen, että anteeksi nyt vain ja kaikella kunnioituksella, mutta 18 vuotiaalla ei olisi minulle mitään annettavaa, noin niinkun parisuhdetta ajatellen. Eikä kuulukaan olla. Huolestuttavaa on, jos tosissaan 50vuotias ajattelisi jotenkin toisin.
Jos sinulla ei ole annettavaa 18- vuotiaana, se ei suinkaan tarkoita sitä, että muut olisivat kuin sinä. Älä turhaan siis yleistä. Surullista toki, että aliarvioit itseäsi ja muita kanssaihmisiä noin. Jos sinä et halua tai kykene rakastamaan tai olet poikkeuksellisen hitaasti kypsynyt, se ei tarkoita, että kaikki olisivat. Sinä et ole muut. Moni on fiksumpi ja mukavempi kuin arvaatkaan.
Ihmiset kehittyvät henkisesti eri aikaan. Sääli, että jos aikuisella ihmisellä ei ole sen vertaa älyä ja elämänkokemusta ymmärtää tätä.
Joku 18-vuotias voi olla henkiseltä kypsyydeltään 10-vuotiaan tasolla, joku 16-vuotiaan, joku 30-vuotiaan ja joku 40-vuotiaan. Moni 18-vuotias nuori on hyvin fiksu. Joku voi olla poikkeuksellisen kypsä henkisesti ja voi näyttääkin ikäistään reippaasti vanhemmalta samalla tavoin kuin joku voi olla reippaasti ikäistään nuoremman oloinen. Tietysti riippuu minkälaisissa piireissä on kasvanut ja viettää aikaansa. Kaikki nuoret eivät todellakaan ole tyhmiä. Pojat toki keskimäärin kehittyvät henkisesti tyttöjä myöhemmin, joten luonnollista on, että heterotytöt katselevat sillä silmällä ikäisiään vanhempia, miksi siis ei lesbotkin? On aivan yleistä, että heteroliitoissa mies on vanhempi tai huomattavasti vanhempi ja nainen nuorempi, miksi siis lesbojen suhteissa ei?
Ikä ei todellakaan kerro kaikkea. Paljon tärkeämpää on henkilöiden keskinäinen vetovoima ja yhteenkuuluvuuden tunne sekä halu olla yhdessä.
Minulla ainakin oli 18-vuotiaana hyvin paljon annettavaa nimittäin rakkautta sydämen täydeltä toiselle, vanhemmalle naiselle.
Kaikki suhteet eivät perustu taloudellisiin syihin, kulisseihin, hyväksikäyttöön, huijauksiin tai pelkkään toveruuteen. On hyvä, että todellisia rakkaussuhteitakin on. Toki, jos on vain etsimässä rahaa eikä rakkautta, kiiltävää kulissia niin ehkä sitten...
Rakkaus kuuluu kaikille, myös eri ikäisille. Kaikilla on oikeus rakastaa myös sillä 18-vuotiaalla.
Suvaitsevaisuus vaatii siis välillä kypsyyttä, elämänkokemusta ja kykyä kohdata erilaisia ihmisiä ja kykyä asettua heidän paikalleen. Jyrkkä tuomitseminen kielii joko elämänkokemuksen puutteesta, tunnekylmyydestä ja tai omasta pahasta olosta.
Itse rakastuin järjen äänestä huolimatta minua yli 20vuotta nuorempaan naiseen työpaikan tuodessa meidät yhteen. Kauan epäilin omia tunteitani ja ajatuksiani. Ajan kuluessa ymmärsin kuitenkin että ei sellaisia tunteita voi toista kohtaan tuntea jollei kyse ole jostain suuremmasta. Kulahtanut, tunteeton avioliitto mieheen kariutui, ihanat lapset jäivät, päivääkään en ole katunut. Myös lapset hyväksyneet meidät. Nyt olemme seurustelleet onnellisesti yli 2 vuotta. Helppoa kaikki ei ole ollut mutta ehdottomasti työn arvoista. Miehen kanssa en koskaan kokenut tälläistä tunnetta edes "vastarakastuneena". Kannustan jokaista näiden asioiden kanssa kamppailevaa rikkomaan rajoja ja luottamaan tunteeseen. Rakastan sinua N <3
Vaihtaisin mielelläni kanssasi ajatuksia... Olisiko se mahdollista?
Ehkä, mutta miten? En tahdo julkisesti luovuttaa tietojani tähän.. Olisiko sinulla antaa sähköpostiosoitetta tms..?
Klikkaat tuolta oikeesta ylänurkasta sitä rekistöröidy, keksit kivan nimimerkin itelles ja tsadaaam sulla on sähköposti haluamallasi nimellä,,tietty sitä kirjekuorta pitää klikata, että postitoiminto aktivoituu.
Kokemuksen rintaäänet on ihan hyvä laittaa korvan taakse vaikka ne ei niin kannustavia oliskaan ja totta sekin, et ikähän on vaan numero.
Jos oma tyttäreni (ikäisesi) 'rakastuisi' 50w naimisissa olevaan äijään tai naiseen ni aivan varmasti haluaisin hänet tavata. Ihan vaan kysyäkseni kasvotusten mitä annettavaa 18w:llä on 50w:lle?
-suvaitsevainen lesbomutsi
18-vuotias on lain mukaan aikuinen ihminen päättämään ja tekemään niin kuin haluaa. Monelle äitykälle tai iskälle aikuinen tytär on ikuisesti pikkuvauva, ikävä kyllä. Voihan sitä tietty aina olla mahdollisimman ilkeä lapselleen ja tuomita tai yrittää estää oman tyttären seurustelusuhteita ja pitää tytär napanuorassa kiinni ikuisesti ja samalla aiheuttaa suuren karhunpalveluksen. Osa aikuisista tekee lopullisen pesäeron vanhempiin kun vanhemmat eivät hyväksy homoseksuaalisuutta ja seurustelusuhteita ja katkaisevat välit lopullisesti.
Mielestäni mihinkään suhteeseen tai rakastumisiin ei pitäisi suhtautua kuin vaihtokauppana "mitä annettavaa sinulla on" . Rakkaus ei ole antamista eikä ottamista, ei kyse ole kaupasta. Näin muuten antaa ihmissuhteista mielikuvan, että ihmissuhteet ovat vaihtokauppoja, antamista tai ottamista ikään kuin sovinistisesti oltaisiin myymässä ja ostamassa jotain autoa, vertaillaan kuntoa, kiihtyvyyttä, laatua, ikää ja hintaa. Oikea rakkaus ei ole vaihtokauppaa, prostituutio on sitten aivan asia erikseen.
Itselläni esim. vanhemmat eivät koskaan hyväksyneet lesboutta eivätkä seurustelusuhteitani. Nuorena syyksi pistettiin sekä ikä että sama sukupuoli, en saanut koskaan tuoda seurustelukumppania kotiin ja vaikka olisi ollut eri sukupuolta niin sekään ei olisi kelvannut. Sen sijaan heteroveljeni on aina nuoresta lähtien saanut tuoda tyttöystäviään kotiin, nukkua yön heillä jne. Näin vanhemmiten asia on omalta kohdaltani tabu ja pitää teeskennellä heteroa tai pitää suu kiinni. Kummasti kehutaan Saara Aaltoa, mutta oman lapsen ja erityisesti naispuolisen homoseksuaalisuus on hyvin tuomittava. Luulen, että jos olisin täysi hetero, kumppaneitani ei hyväksyttäisi, koska olen tyttö. Jos olisin poika, ei mitään ongelmaa.
Itse olen pääsääntöisesti rakastunut hyvin nuoresta pitäen vain itseäni vanhempiin tai huomattavasti vanhempiin. Sama jatkuu edelleen näin vanhemmiten. Suurin syy lienee, että oman ikäiseni tuntuvat niin lapsellisilta ja itse kypsyin nuorena huomattavasti muita etuajassa. Ei minulla sitä vastaan mitään olisi, että rakastuisin samanikäiseen tai nuorempaan (yli 18v.),mutta jostain syystä ei koskaan ole kolahtanut yhtään tippaa siis minun että sen toisenkaan osapuolen kannalta. Älykkyys, elämänkokemus, terve itsevarmuus, samanhenkisyys (ja naisellisuus) vain viehättävät, ei sen kummempaa:)
Kyllä napanuora on katkaistu jo siinä mielessä, et kontrolloisin tyttäreni elämää. Ehkä sitä vaan yrittää äitinä ennaltaehkäistä niitä isoimpia pettymyksiä vaikka sydänsurut kuuluu myöskin elämään. Olet selkeesti itsetietoinen nuori aikuinen enkä kommentoinnillani suinkaan väheksy tunteidesi märää! Ajattelin vaan sivullisena antaa yhden näkökulman, koska ihastuneena meistä itse kukin, iästä riippumatta, vähän sokaistuu:)
Näin hanhiemona olen tosi pahoillani siitä, ettet voi jakaa mieltäsi askarruttavia asioita ja eritoten niitä ilon aiheita vanhempiesi kanssa.
Mitä kautta tunnet hänet? Mistä päin Suomea olette? Mulla on aika samantyyppinen kokemus nimittäin ja olen alkanut miettiä, että tekeeköhän hän samaa muidenkin kanssa. Nimittäin kaikki kirjoittamasi pätee myös "meidän" tilanteeseemme paitsi että olen sinua vanhempi.
En voi kertoa mistä hänet tunnen, tunnistusvaaran vuoksi, mutta Varsinais-Suomesta päin ollaan.
Tehkää ihmiset omat virheenne,ja antakaa muiden tehdä omansa. Ja hoitakaa omat suhteenne,älkää puuttuko muiden elämään. T. Mrs 57.Single forever maybe.