Päivi Räsänen kirjoitti tänään palveluasumisen hinnoista IH:ssa mm. "vanhainkotiin tehdään remontti, jonka jälkeen mies yllättäen onkin tehostetun palveluasumisen piirissä. Kyltti uoko-ovessa vaihtuu, mutta hoito pysyy samana. Hinta sen sijaan moninkertaistuu jopa 5000 euroon kuukaudessa".
Mitä tapahtuu, kun Heinolan kuntapolitiikan monumentti, uusi Hopeasilta valmistuu?
Aletaanko sen asukkailta rokottaa valtavia palvelumaksuja vai säilyykö nykyinen hinnoittelu?
Näin vaalien alla haluan tietoa asiasta.
Jos käy niin, että uuden Hopeasilta rakentaminen johtaa vanhusten "kuppaamiseen", ei kuntapäättäjien ehkä kannata hakea irtopisteitä. Silloin rakennus olisi saanut jäädä tekemättä ja asukkaat olisivat inhimillisten kustannusten vanhainkodissa.
Toivotaan, että tähän tulee pian selvyys, niin tiedän ketä äänestän.
Mitä tapahtuu, kun Heinolan kuntapolitiikan monumentti, uusi Hopeasilta valmistuu?
Aletaanko sen asukkailta rokottaa valtavia palvelumaksuja vai säilyykö nykyinen hinnoittelu?
Näin vaalien alla haluan tietoa asiasta.
Jos käy niin, että uuden Hopeasilta rakentaminen johtaa vanhusten "kuppaamiseen", ei kuntapäättäjien ehkä kannata hakea irtopisteitä. Silloin rakennus olisi saanut jäädä tekemättä ja asukkaat olisivat inhimillisten kustannusten vanhainkodissa.
Toivotaan, että tähän tulee pian selvyys, niin tiedän ketä äänestän.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kummallista kyllä yhdyn Päivi Räsäsen huoleen vanhustenhuollon hinnoittelun kehittymisestä. Ketjun aloittaja tuo asian heinolaisten iholle kyselemällä Hopeasillan tulevaisuutta. Kokonaiskuva on tätä synkempi.
Väestön ikääntymiseen ja kasvavaan hoivan tarpeeseen liittyvään kestävyysvajeeseen kytkeytyy kaksi kehityssuuntaa: toinen koskee vanhusten hoitamista muuten kuin laitoksissa ja toinen siihen, kuka ja millä ehdoilla vastaa tästä pavelutuotannosta. Kotihoidon kehittäminen on myönteistä: useimmat kai haluaisivat asua kodissaan niin pitkään kuin se tuettunakin on mahdollista. Ongelmaksi muodostuu se, miten kotihoidon laatu taataan. Juuri uutisoitu vanhuksien traaginen kohtalo kertoo siitä, että heidän todellista tilannettaan ja mahdollista avuntarvettaan ei tunnistettu eikä siihen osattu oikein reagoida. Oliko kyse resurssien vai ammattitaidon puutteesta en tietenkään osaa sanoa, mutta tapahtuma valaisee kotihoitoon liittyvää problematiikkaa.
Yhteiskunnallisesti merkittävä porvarillisen hegemonian huomaamatta käytäntöihin hiipivä yksityistämimen näkyy Heinolassa mm.. palveluasumishankkeina. Eivät yksistyiset yriitykset investoi näihin osoittaakseen sosisaalista vastuuta vaan ihan raadollisesti markkinatilanteen ja ansainnan takia. Valtio siirtää sotepalveluita tietoisesti yksityisen sektorin ( puhutaan kolmannestakin, mutta mikä se sellainen tällaisten palveluiden tuottajana oikein on? ). Siirto turvaa yrityksille asiakkaat ja hinnoittelu maksimoi voitot. Jos asukaan omat varat eivät riitä palveluista ja asumisesta kerättäviin maksuihin, ylimääräisen korvaa yrityksille sitten yhteiskunta. Idioottivarmaa ja taatusti kannattavaa. Ei yksikään yritys rakenna Heinolaan palvelutaloa tai muuta vastaavaa ilman selkeitä voitto-odotuksia.
Oleellista on herätä huomaamaan ison kuvan yhteiskuntaa jakava ja eriarvoisuutta kasavattava kehitys: ne joilla on sekä henkiset että taloudelliset edellytykset varautuvat ostettavin vakuutuksin elämänvaiheiden riskeihin ja ne, joilla näitä edellytyksiä ei ole, jäävät lopulta yhteiskunnan rapautuvan turvaverkon varaan. Sote uudistuksen kauniit tavoitteet puhuvat muusta. Onko sote vain sumuverho ja keino siirtää markkinatalouden edistämisratkaisut etäämmälle ihmisistä, jolloin uskomme mahdollisuuteen vaikuttaa niihin heikkenee ja päätökset on helpompi viedä läpi. Eiväthän vanhukset ainakaan nouse kapinaan.
On oleellista tietää, miten kunnan verovaroin rakennettavan vanhainkodin kanssa käy. Onko kyse vanhainkodista vai ryhtyykö kaupunki rokottamaan vanhuksia vastaavilla palvelumaksuilla kuin yksityisetkin toimijat tekevät?
Uskon, että moni on kiinnostunut asiasta, sillä vanhainkodin muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi saattaa muuttaa monen mielipidettä hankkeen järkevyydestä. Nythän on annettu ruusuinen kuva siitä, kuinka vanhukset saavat hienot uudet tilat, heidän ikään kuin pelastetaan vanhasta rakennuksesta.. ainakin poliittisissa puheissa. Miten asenteet sitten muuttuvat, jos käy ilmi, että tarkoitus onkin rokottaa valtavat palvelumaksut avuttomilta vanhuksilta?
Soteuudistuksen vuoksi emme tiedä rakennuksen kohtalosta. Noinkohan hyvinvointikuntayhtymä on kiinnostunut sitä ostamaan? Tuskin, ainakaan siihen hintaan mitä Heinolan veronmaksajat siitä maksavat. Yksikään yksityinen toimijakaan ei maksa rakennuksesta rakennuskustannuksia, sillä on halvempaa rakennuttaa tasamaalle esteettömyydenkin kannalta parempi uusi rakennus.
Jos kaupunki alkaa toimia yksityisten tapaan, niin hanke oisi saanut jäädä toteuttamatta. Miksi veronmaksajien rahoja käytettäisiin hankkeeseen, jonka lopputuloksena vanhuksilta perittäisin ylisuuria palvelumaksuja?
Kotona asumisen mahdollistaminen on hienoa, mutta vain tilanteessa, jossa ihminen sitä itse toivoo.
Moni vanhus on kotinsa vanki ja sosiaalinen elämä rajoittuu kiireisiin kotipalvelukäynteihin. Moni myös pelkää yksin kotona. Kustannussyistä heidät kuitenkin käytännössä pakotetaan pysymään kotona, vaikka palvelutalossa elämä saattaisi olla sosiaalisesti rikkaampaa ja turvatumpaa.
Dorkinilta taas hyvää analyysiä. Koskeeko pakkoyhtiöittäminen myös kaupungin vanhustenhuoltoa? "Suuri Raha" on selvästi kiinnostunut sotepalveluista. OP lla kai jo toimiva sairaala. Kenen tehtävä on valvoo näiden yritysten toimintaa? Näilläkin sivuilla paljon kritiikkiä esim Attendon toiminnasta. Jos Räsäsen skenario toteutuu, pitää ennen palveluihin joutumista järjestellä omaisuuden siirto perillisille, mikä vähän omistavilla taitaa jo nyt olla viisasta. Omaishoitajien työstä maksettava korvaus on säälittävä verrattuna hoitopaikan kustannuksiin.
Uuden+Hopeasillan+rakentaminen+olisi+voitu+estää,+jos+rakennus-+ja+ympäristölautakunta+olisi+katsonut,+että+palvelutalo+ei+sovi+rinnetontille.+Ei+katsonut.
Nyt investointisuunnitelmassa on 3 miljoonan euron remontti kaupunginsairaalaan! Vaikka ei taida olla mitään tietoa siitä, säilyykö Heinolassa tulevaisuudessa muuta kuin tk-vastaanotto.
Sairaalan osastoja on suljettu ja tilaa on vajaakäytöllä tai muussa käytössä kuin mihin tilat on suunniteltu.
Minuakin kiinnostaa, aletaanko uudella Hopeasillalla rahastaa vanhuksia? Tietääkö joku?
Uusi hyvinvointiyhtymä päättää Päijät-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveysasioista. Heinolassa on Jyränkölän palvelutaloja: Konsuli, Konsulinna, Kunniakonsuli, Siltakoti, Jyränköläkoti ja palvelutalo Helena valmistuu tänä vuonna
Lisäksi Attendolla on aiemmin Tähtiniemeen valmistunut, ja uusimpana Lähteenpuiston palvelutalo, juuri valmistumassa. Valolinnassa on kaupungin vuokraamia palveluasuntoja ja lisää valmistunee. Vanhusten palveluasunnoista ei Heinolassa ole huutavaa pulaa kuten on kouluista. Yli puolet oppilaista on väistössä ja parakkien vuosivuokra on noin kaksi miljoonaa. Uusi hyvinvointiyhtymä päättää vuokraako se Hopeasillan yksityiselle hoivayritykselle vai miten Hopeasillan käy. Silloin tarkastellaan jyrkkärinteistä tonttia ja vanhusten ulkoilu-mahdollisuuksia. Oliko järkevää rakentaa vanhan Hopeasillan viereen uudisrakennus tässä vaiheessa ja miksi rakennettiin ahtaalle rinnetontille?
Hilden ilmotti ennen edellisii vaaleja laittavansa vanhainkotiasian kuntoon. Lisärakennus tulkin mutta ei tainnu tulla kuntoon edes rakennusvaiheessa.
Voisiko joku vanhusten asioita ajava päättäjä tai tulevien vaalien ehdokas selvittää asiaa? Alkaako kaupunki rokottaa vanhuksia Räsäsen lehtikirjoituksessa kuvatulla tavalla, muuttamalla vanhainkoti - nimen tehostetuksi palveluasumiseksi? Se olisi todella ikävää.
Hopeasilta on hyvä nimi palvelutalolla.
Miten olis "eurosilta"?
Voisiko joku poliittinen ryhmä ottaa agendalleen sen, että meillä säilytetään vanhainkoti ja inhimilliset asukasmaksut.
Olisi aika naurettavaa, jos kallis uusi vanhainkoti maksatetaan vähävaraisilla vanhuksilla, muuttamalla nimi palveluasumisyksiköksi, kuten Räsänen kirjoitti. Eiväthän uudet seinät lohduta, jos vararikko uhkaa.
Enää ei ole kaatopaikkaa ! Vaan talteen otetun tavaran jälleenkäsittely yksikkö.
Entäs jos ei olisi enää Vanhainkotia, vaan iäkkäitten ihmisten talteenotto yksikkö ?
Näin vaalien alla tämä asia on syytä pitää esillä. Vanhusväestöltä ääniä hamuavien tahojen kannattaa tarttua asiaan ja valvoa tarkasti, miten kotikaupungin asioita hoidetaan.
Toivotaan, että huoli on meillä aiheeton.
Mitenkähän Heinolan sdp suhtautuu tähän asiaan? Eivätkös he ole kovasti suitsuttaneet uutta Hopeasiltaa?
Näin se tapahtuu. Palvelut on samanlaiset kun ennenkin mutta uudessa rakennuksessa nimi vaihtuu sekä rahastaminen palveluista nousee.
Vähän kyseenalaista on ollut puolustaa uuden vanhainkodin rakentamista, jos se johtaa asukkaiden rahastamiseen valtavilla palvelumaksuilla. Toivottavasti ei johda!
Odottelen poliitikkojen näkemyksiä näin vaalien alla.
Pito ja palvelu maksaa.
Toivottavasti on henkilökuntaa riittävästi! Mäntylässä on henkilökunnan vähennys käynnissä,,, miten on jaksaminen. Menty jo vuosia kipurajoilla.
Ihme, ettei vanhainkodinpuolustuspuolueen edustajilta ole tullut asiaan liittyviä kirjoituksia esim. päivän vieras -palstalle? Eikö nyt vaalien alla kannattaisi haalia vanhusten ääniä?
Kokkarit ovat hipihiljaa. Eikö kykypuolue(kaan) osaa tulla kolostaan RH:n koston pelosta?
Hei koska se Kullitettu Hopiasilta valmistuu. Hakisin keinutuoli paikkaa.
Kukaan ei näköjään oikaise "huhuja", siispä tarkoittaako pikkukaupungin ISO elämä vanhusten rahojen katoamista liian kalliin palvelutalon palvelumaksuihin?
Missä luuraavat vanhusten ääniä keräävät ehdokkaat?! Nyt kantaa ottamaan!
Päivi Räsäsen kirjoitus oli loistava! Osu ja uppos?
Mikäli Heinolassa olisi tutkivaa journalismia ja kunnollinen lehti, olisi tästäkin aiheesta voitu lukea lehdestä ja epätietoisuus päättyisi.
Valitettavasti uutisointi keskittyy hömpänpömppään ja sivunumeroituihin mainoksiin.
Totta. Miksi demaritkin ovat hiljaa? Eikö tästä olekaan vaaliteemaksi?
Eivätkö demarit juuri rummuttaneet uuden vanhainkodin rakentamista,
noh onko se vanhainkoti edes?
Tulkaa esiin kommentoimaan, vaalit on ihan kohta!
Jos uusi palveluasumisrakennus valmistuu, niin vanha, toimiva Hopeasilta puretaan. Purkukustannukset ovat yhtä suuret kuin kustannukset Suomäen ja Pirttiniemen ottamisesta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen.
Kummalla hankkeella- ehjän rakennuksen purkamisella vai vesihuoltopalveluiden laajentamisella vanhoille asukkaille kaupungin asukasluku pidetään edes entisellään?
Matti missä on päätetty vanhan Hopeasillan purkaminen?
Päätös on tehty uuden Hopeasillan rakennusluvan yhteydessä. Syynä on se, että uusi rakennus ei sovellu ympäristöön, jos vanhaa ei pureta.
Tästä asiasta valitin ja taas Jari Niemi pääsi ilkkumaan turhasta valituksesta.
Rak.lupa 2015-234: "Vanhaa Hopeasiltaa ei ole esitetty purettavaksi tämän rakennusluvan yhteydessä."
mutta kuitenkin lausutaan
"jatkossa, vanhan vanhainkotirakennuksen purkamisen jälkeen tulee c-siiven puoleiselta piha-alueelta järjestää esteetön kulkuyhteys rantapolulle."
Rakennuslupapäätöksen määräys: " ...uuden rakennuksen sopeutuminen rakennettuun ympäristöön edellyttää vanhan Hopeasillan purkamista. ..."
Purkuluvasta on vielä siis tehtävä erillinen päätös. Jos sitä ei haeta, on rakennuslupa myönnetty väärin perustein.
Eli päätöstä ei siis ole. Viilaat kokoajanmeitä kuntalaisia linssiin. Huomaatko? Tai huomaat, teet tahallasi.
Ja taas on Matilla aihetta valittaa. Eli jos Hopeasilta jää pystyyn niin kuin toivot, niin sitten valitat väärästä rakennusluvasta. Eli lyhyesti: valitat joka tapauksessa, tekee kaupunki tässä niin tai näin.
Seppä on oikeassa. Myönnetyn rakennusluvan ehtona on vanhan rakennuksen purkaminen uuden valmistuttua. Ei se edes edellytä poliittista päätöstä.
Edellyttää kuitenkin purkupäätöksen.
Voisiko Matti Seppä selvittää, säilyykö meillä vielä vanhainkoti vai tuleeko siitä kallis palveluyksikkö?
Sehän tarkoittaisi, että ei meille edes rakennettu uutta vanhainkoti, vaikka julkisuudessa on koko ajan puhuttu juuri vanhainkodista!
Maksatetaanko kaupunkilaisilla siis vanhainkoti vai kallis palvelutalo? Entä miten käy vähävaraisille vanhuksille, nostetaanko heidän maksunsa tappiin?
Näin vaalien alla tämä on syytä selvittää.
Kaupunginhallituksen pj on pitänyt Hopeasilta-asiaa tärkeänä, kuten lehtikin kertoo.
http://www.itahame.fi/Uutiset/2014/07/30/vanhusten-asiat-saivat-raili-hildenin-palaamaan-politiikkaan
Toivon sydämestäni, että uusi rakennus ei tarkoita vanhusten rahastamista valtavilla maksuilla ja toivon, että edes joku pitäisi aidosti heidän puoltaan.
Jyränkölän setlementin palvelutaloissa on, ennen uusimman Helenan valmistumista, noin 250 asukasta. Palvelutaloja ovat: Konsuli, Konsulinna, Kunniakonsuli, Siltakoti, Jyränköläkoti ja uusimpana tänä vuonna valmistuva Helena. Attendolla on omat palvelutalonsa ja Valolinnassakin lienee muutama kerros vanhuksille. Attendon uusin, teemamuotoinen Lähteenpuisto, on viittä vaille valmis Sinilähteellä.
Miten paljon 60 asukkaalle tarkoitettu Hopeasilta vaikuttaisi vanhuspalveluihin, jotka on Heinolassa pääosin yksityistetty Attendolle ja Jyränkölän setlementille?
Jyränkölä mainostaa palvelutalojaan: "Palveluasunnot ovat turvapuhelimilla varustettuja esteettömiä yksiöitä ja kaksioita, joissa on lasitettu parveke. Tarjolla on runsaasti yksilöllisiä asumis- ja hoitopalveluja sekä erilaista viriketoimintaa. Jokaisessa talossa on jatkuvasti (24/7) läsnä ammattitaitoinen henkilökunta, johon kuuluu noin 60 koulutettua hoitajaa. Jokaisessa palvelutalossa toimii lisäksi ympärivuorokautista hoitoa tarjoava ryhmäkoti.
Kilpaileeko kaupunki 60 asukaspaikan Hopeasillalla yksityisten palvelutalojen kanssa asiakkaista? Heinolan väki vanhenee ja palvelutaloja tarvitaan mutta miten paljon ja mihin hintaan? Olisiko tarvittu kokonaan uudenlaista palvelutalokonseptia sen sijaan, että nyt rakennetaan uusi rakennus kahdeksalla miljoonalla vanhan tilalle. Vanhan purkukustannuksiksi on arvioitu 400.000 euroa.
Nykyään hajasijoitettujen palvelutalojen sijaan suunnitellaan useissa muissa kunnissa PALVELUKESKUKSIA, teemamuotoisia palvelutaloja, joissa voidaan harrastaa ja ulkoilla. Palvelukeskuksissa on eri-ikäisiä ja erilaisia palveluja, esimerkiksi ensioireiden ilmaantuessa ja sitten Terhokoti viimeisenä palveluna. Eikös Heinolaankin joskus suunniteltu palvelukeskusta. Miksi suunnitelmasta luovuttiin? Onko Lahdessa riittävästi palvelutaloja ja miten Lahti järjestää vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmien palvelut.
Jos Heinola haluaa profiloitua vanhusten kaupunkina ja vanhukset ovat tulevaisuuden "voimavara", niin myös Lahden palvelut tulee huomioida Heinolan kaupunkistrategiassa ja suunnitelmissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Heinolasta hyvinvointikuntayhtymälle, joten yhteistyötä tarvitaan.
Onkohan Hopeasilta demareiden vaaliteemana?
Miten kävi Heinolassa, pompsahtivatko maksut tappiin? Kävikö siis kuten Päivi Räsänen kirjoituksessaan esimerkinomaisesti kirjoitti?