Työskentelin lähes 20 vuotta eräässä isossa it-talossa, jääköön nyt nimi mainitsematta. Talossa oli toki paljon hyvää, en minä siellä niin kauan muutoin olisi viihtynyt. Mutta yhtä asiaa en ymmärrä jälkeenkään päin: useiden, elleivät olleet aivan korvaamattomia guruja, piti nuoleskella johtoa ja muita esimiehiä.
Oli yleistä, että naisilla oli suhteita johtajiin, joitten suhteitten kautta he etenivät. Huhujen mukaan muutamilla jopa useampaan johtajaan. No osa saattoi olla juttua, mutta minkäs teet omille havainnoille ja pienessä sievässä naisten kertomille omille rehentelyille.
Sen sijaan jos työntekijä hoiti hommansa, mutta oli muutoin hiljaisen ja asiallisen sorttinen, niin ei siitä pisteitä tullut. Tuli kuva, että on jotenkin tylsä ihminen, jota ei voinut ajatella esim. sisäisessä haussa toisiin tehtäviin.
Itsensä markkinointi"pakko" ei-ammatillisin perustein ei oikein mene mun kaaliin.
Oli yleistä, että naisilla oli suhteita johtajiin, joitten suhteitten kautta he etenivät. Huhujen mukaan muutamilla jopa useampaan johtajaan. No osa saattoi olla juttua, mutta minkäs teet omille havainnoille ja pienessä sievässä naisten kertomille omille rehentelyille.
Sen sijaan jos työntekijä hoiti hommansa, mutta oli muutoin hiljaisen ja asiallisen sorttinen, niin ei siitä pisteitä tullut. Tuli kuva, että on jotenkin tylsä ihminen, jota ei voinut ajatella esim. sisäisessä haussa toisiin tehtäviin.
Itsensä markkinointi"pakko" ei-ammatillisin perustein ei oikein mene mun kaaliin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun osaajia alkaa olla riittävästi tarjolla, muut avut ja osaajien tarjoamat edut esimiehille nousevat etusijalle.
Ei ole mikään uusi ilmiö, että reittä pitkin kiivetään, ja toiset jopa pääsevät reittä pitkin toimitusjohtajaksi asti. Tiedän tapauksia.
Eräässä firmassa naispuoliset myyntipäälliköt raottivat jalkojaan ja sillä vähän korjailivat pientä tulosnotkahdusta. Jalkojen raotus auttaa tiettyyn rajaan asti.
Tiedän myös erään miespuolisen tapauksen joka kiipesi naisjohtajan reittä pitkin konsernissa toimitusjohtajaksi.
Tämähän on älykkäille olennoille luonnollista, primitiivinen johtaminen kuuluu laumaeläimiin.
Paviaanit ja simpanssitkin paneskelevat sen kun kerkeävät.
Mikä meidät erottaa kun olemme työpaikalla, ei mikään.
Jos on ala jolla on osaajista pulaa, silloin ei tarvitse huorata.
Klassinen esimerkki nimettiin LOKOMO:ksi eli
Laurin Omalla Kullilla Onkima Miljoona Omaisuus.
TJ:ksi kun pääsi menemällä teollisuuspomon tyttären kanssa naimisiin ja sillä sai itselleen oman firman. Lopulta senkin Rauma-Repola söi, mutta nimi säilyi..
Joka 5. nainen pitää itseään fiksuna taktikkona myymällä seksiä työelämässä. Tyrkytys on toisinaan inhottavaa ja kun näille perkeleen huorille ei voi sanoa edes ei ilman että ne suuttuvat ikiajoiksi. Ainoa tapa päästä eroon kiusallisesta tilanteesta on leikkiä tyhmää ja teeskennellä, ettei muka huomaa siihen saakka kunnes akka niskojaan nakellen lopettaa tyrkytyksen.
Kevyempää asetta - teeskenneltyä kiinnostusta eli flirttailua taitaa käyttää 75% naisista. Riippuu tietysti naisen iästä ja peilikuvasta. Jos peilikuva vihjaa, että flirttailu saattaisi tehotakin niin sitä sitten käytetään. Rumemmat ja vanhemmat naiset ovat olosuhteiden pakosta 'moraalisempia'. Usein nämä ottavat yhteen nuorempien paremman markkina-arvon omaavien naisten kanssa.
Onhan meillä tämä nykyinen eläkeläiskirjailija (eläke €10.000 kuussa), joka nai oikean suvun naista. Hän suosittelee tätä taktiikkaa eräässä kirjassaan Suomessa menestymiseksi.
Ei tarvi olla kuin asiapitoinen luonne, niin tuo ei oikein onnistu. Siis ulkonäössä ei tarvi olla mitään "vikaa" mut jos mieluummin puhut pomojen kanssa asiaa tai sinne päin, niin johan ne pitää sua kummajaisena, jos yleinen trendi on flirttailu.
Jotaa kertoo se, että ulkonäöllä on merkitystä työnhaussa. Tätä on tietääkseeni ihan tutkittukin ja tähän tuloksen tultu.
Eräskin toimitusjohtaja totesi kun tuli lihava nainen talouspäällikön paikkaan liittyvään työhaastatteluun, haastattelun jälkeen että ei ollut firman imagon näköinen ;)