Suomella ei ole koskaan ollut siirtomaita

alistamista sekä riistoa, ja sitten vielä sota-1939-45 oli pahaa aikaa!

Nyky-miesten isoisät, sedät, enot olivat sodassa haavoittuneita henkisesti ja fyysisesti, 5 vuotta rintamilla ilman mitään varmuutta mistään ei ole hyväksi ihmisen mielen- eikä kehon terveydelle. Heissä oli paljon ahdistuneita juoppoja.

Paljon murhattiin Karjalan sotatantereille Suomen nuoria.

On ymmärettävä ihmisiä, ei pidä riistää lisää.

Suomi pyritään laittamaan samaan kastiin kaikkien "valkoisten" rotujen kanssa mutta erilaisia ollaan monelta eri kantilta. Meidän omaatuntoamme ei tahraa samat asiat, mutta silti meidät laitetaan "velan" maksajiksi.

on vallannut kirjastot, kaikki tietokonepäätteetkin ovat aina heidän, niiden mustien MIESTEN , hallussa.

Naiset hoitaa lapsia kotona, jokaisella miehellä on neljä vaimoa eri osoitteissa ja jokaisella vaimolla liuta ihan pieniä mustia vauvoja.
1

Heikki-Tala


2.9.2011
Rahavirtojen perusteet

Ahvenanmaa saa tietyn osan valtion tuloista, muttei osallistu valtion menoihin. Tämä on johtanut siihen, että kun Suomi on maksanut EU:lle vuosittain 1995–2001 noin 5,0–6,5 miljardia markkaa, mutta on saanut sitten takaisin EU:lta miltei saman summan, niin Ahvenanmaa saa osuutensa takaisin tulleista varoista, jotka ovat valtion tuloa, vaikkei sen ole tarvinnut osallistua EU-jäsenmaksun maksamiseen. Ahvenanmaan saama kumulatiivinen hyöty on ollut 1995–2001 yhteensä 156 milj. mk. Summassa eivät ole mukana Ahvenanmaan maataloudelle maksetut tuet. EU:han palauttaa Suomen maksamia varoja lähinnä maataloustukena.

Toinen tuloerä on ollut valtion yritysten osakemyynneistä saadut tulot. Niistä Ahvenanmaa on saanut vuosina 1994–2002 yhteensä 232 milj. mk. Kun valtio myi Soneran osakkeita, Ahvenanmaa sai siitä 0,45 %, mutta kun valtio sijoitti Soneraan yhtiön pelastamiseksi 3.000 milj. mk, Ahvenanmaan ei tarvinnut osallistua tähän. Ahvenanmaalaisilla ei siis ole sijoitusriskiä kuten mannermaan veronmaksajille, mutta kylläkin oikeus saada osuus, jos sijoitus onnistuu ja valtio myy osakkeitaan.

Kolmas tulolähde liittyy Suomen siirtymiseen arvonlisäverojärjestelmään EU-jäsenyyden takia. Valtion saadessa arvonlisäverotuloja, Ahvenanmaa on saanut näistä osansa. Mutta valtion palauttaessa liikaa perittyjä alv-veroja, jotka ovat valtion menoja, niin Ahvenanmaa ei ole osallistunut palautuksiin. Hyöty Ahvenanmaalle oli 1994–2001 yhteensä 132 milj. mk. Järjestelmää on nyttemmin muutettu niin, ettei palautuksia ole vuodesta 2003 alkaen. Tätä tasoittaa erä, joka on maksettu Kansaneläkelaitokselle suoraan arvolisäveron tuotosta. Ahvenanmaan laskennallinen osuus olisi ollut tästä 92 milj. mk, joten arvolisäverohyöty Ahvenanmaalle supistuu 40 milj. mk:aan.

Selvittämättömiä eriä

Selvitettäessä Ahvenanmaan ja valtion välisiä tulonsiirtoja Ahvenanmaan edustajat olivat kärkkäitä huomauttamaan, että valtion tulot ovat vähentyneet sen takia, että valtion on siirtynyt nettobudjetointiin (lähinnä yliopistot) ja että joitakin valtion laitoksia (esim. autokatsastus ja valtion kiinteistöt) on yksityistetty. Jälkikäteen on mahdotonta sanoa, miten paljon budjettituloja valtiolta on jäänyt saamatta. Suomen valtion tulo- ja menotalouden uudistamisessa ollaankin Ahvenanmaan panttivankeja itsehallintolain rahoituspykälien takia. Valtion budjetin ulkopuolisista rahastoista ei ole sen sijaan ollut vaikutusta Ahvenanmaalle maksettaviin varainsiirtoihin.

Ahvenanmaa ei osallistu korkeimpien valtio- ja oikeuselinten eikä puolustuslaitoksen menoihin, ei liioin ulkoasiainhallintoon ja sen suurimpaan menoerään, kehitysyhteistyöhön. Ahvenanmaalaiset saavat opiskella yliopistoissa osallistumatta niiden rahoitukseen.

Raportista ilmenee, että Ahvenanmaa on ollut selkeästi nettosaaja, ja että valtion Ahvenanmaahan liittyvät menot ovat olleet 100–200 miljoonaa suuremmat kuin valtion Ahvenanmaalta saamat verotulot; ja maakunnassa on vain 26 000 asukasta.

Pankkikriisin seuraamukset

Ahvenanmaan Säästöpankki (Ålands Sparbank) liittyi aikanaan Suomen Säästöpankkiin, joka sittemmin romahti. Kun valtio käytti noin 30
miljardia markkaa sen velkojen maksuun ja sen tallettajien, myös
ahvenanmaalaisten, säästöjen turvaamiseen, ahvenanmaalaisten ei
tarvinnut osallistua tämän summan keräämiseen. Ahvenanmaa sai
noin 100-150 milj. mk:n piilotuen. Sen turvin on helppo ylpeillä, ettei
pankkikriisi koskenut Ahvenanmaata. Tästä piilotuesta selvitys
vaikenee.

Yhteenveto

Raportin suomenkielinen yhteenveto päättyy toteamukseen”tilanne on kestämätön pitkällä aikavälillä, koska muutoksiin sopeutumisen automatiikka tai osapuolten pakkoa sopeutua muutoksiin ei ole olemassa”. Tämä johtuu siitä, että Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamiseen tarvitaan Suomen eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus. Ahvenanmaa ei tietenkään suostu sille epäedullisiin muutoksiin. Se suostuu vain sille edullisiin ja rahaa tahkoaviin muutoksiin, ja tähän sillä on edelleen hyvät mahdollisuudet. Mannermaan poliitikot eivät paneudu asioihin yhtä perusteellisesti
Kommentoi