Perustuslaista on tehty tietoisesti politiikan jatkovarsi
Pekka Puustinen
Perustuslaista on tehty tietoisesti politiikan jatkovarsi
Silloinen hallitus hyväksyi vuonna 1996 uuden Lainvalmistelun kehittämisohjelman, joka sai täydennysversion vuonna 2000.
Vanhasen/Kiviniemen (kesk.) hallitusten kaudella 2007-2011 Suomessa toimi Paremman sääntelyn neuvottelukunta.
Vuonna 2010 OECD teki Suomen maaohjelmassaan 35 parannusehdotusta pääasiassa säädösvalmisteluun.
Valtiontalouden tarkastusvirasto tilasi vuonna 2013 selvityksen säädösvalmistelun ongelmista.
Professori Jyrki Talan selvitys on yhä ajankohtainen, kattava ja täyttä asiaa.
Yksi hänen havainnostaan oli, että aiemmat korjausesitykset ovat jääneet vaille huomiota ja toteuttamista.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti edellisten hallitusten saamattomuuden vuoksi joulukuussa 2015 lainvalmistelun arviointineuvoston, joka on jo antanut runsaasti rakentavaa palautetta säädösvalmistelusta.
Viime kuukausina julkisuuteen on kuitenkin kylvetty mielikuvaa, jonka mukaan lainvalmistelun ongelmat ovat syntyneet tällä vaalikaudella.
Siinä ovat kunnostautuneet myös muutamat edellisen hallituksen nyt oppositiossa olevat ministerit. Villeniinistöläinen besserwisseriys on säälittävää.
Suomessa on 7-8 sellaista perustuslakiauktoriteettia, joita eduskunnan valiokunnat useimmiten kuulevat lainvalmistelun aikana.
Jostakin syystä heitä kutsutaan asiantuntijoiksi, kun pitäisi kutsua perustuslain tulkitsijoiksi.
Heidän ja muidenkin asiantuntijoiden lausunnoissa on kyse nimenomaan perustuslain tulkinnasta. Ani harvoissa tapauksissa kaikki lausunnonantajat ovat perustuslain ja kyseisen säädösvalmistelun ykseydestä tai ristiriitaisuudesta täysin samaa mieltä.
Jotkut, muiden muassa peruspomo Timo Soini, kannattavat erillisen perustuslakituomioistuimen perustamista.
Siihen nimettäisiin korkeasti lainoppineita, jotka sitten tulkitsisivat perustuslakia. Arvattavasti tuomioistuin tekisi monet ratkaisunsa äänestäen.
Perustuslain 3 §:n mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Perustuslakituomioistuimella lainsäädäntövalta siirrettäisiin tuomioistuimen enemmistölle, kansanvallan ulottumattomiin.
Tällä vuosikymmenellä poliittiseksi muodiksi on tullut minkä tahansa hankkeen kyseenalaistaminen perustuslailla.
Perustuslaista on tehty politiikan jatke, jolla pyritään estämään kaikki uudistaminen poliittisin tarkoitusperin.
Ja samaan syssyyn valitetaan sitä, että lainvalmisteluun liittyy poliittista ohjailua.
Totta kai liittyy, ja pitääkin liittyä. Sitä vartenhan me vaaleja järjestämme. Tässä kuoromedia on ihan pihalla.
Tosin eivät kansanedustajat ja ministerit lakeja kirjoita. Sitä varten ministeriöiden palkkalistoilla on satoja lakikoulutuksen saaneita virkamiehiä.
Pitäisikö joskus kysellä heidänkin osaamisensa perään?
http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/127861-perustuslaista-on-tehty-tietoisesti-politiikan-jatkovarsi
Huomatkaa tämä! Perustuslaista on tehty politiikan jatke, jolla pyritään estämään kaikki uudistaminen poliittisin tarkoitusperin.
Pekka Puustinen
Perustuslaista on tehty tietoisesti politiikan jatkovarsi
Silloinen hallitus hyväksyi vuonna 1996 uuden Lainvalmistelun kehittämisohjelman, joka sai täydennysversion vuonna 2000.
Vanhasen/Kiviniemen (kesk.) hallitusten kaudella 2007-2011 Suomessa toimi Paremman sääntelyn neuvottelukunta.
Vuonna 2010 OECD teki Suomen maaohjelmassaan 35 parannusehdotusta pääasiassa säädösvalmisteluun.
Valtiontalouden tarkastusvirasto tilasi vuonna 2013 selvityksen säädösvalmistelun ongelmista.
Professori Jyrki Talan selvitys on yhä ajankohtainen, kattava ja täyttä asiaa.
Yksi hänen havainnostaan oli, että aiemmat korjausesitykset ovat jääneet vaille huomiota ja toteuttamista.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti edellisten hallitusten saamattomuuden vuoksi joulukuussa 2015 lainvalmistelun arviointineuvoston, joka on jo antanut runsaasti rakentavaa palautetta säädösvalmistelusta.
Viime kuukausina julkisuuteen on kuitenkin kylvetty mielikuvaa, jonka mukaan lainvalmistelun ongelmat ovat syntyneet tällä vaalikaudella.
Siinä ovat kunnostautuneet myös muutamat edellisen hallituksen nyt oppositiossa olevat ministerit. Villeniinistöläinen besserwisseriys on säälittävää.
Suomessa on 7-8 sellaista perustuslakiauktoriteettia, joita eduskunnan valiokunnat useimmiten kuulevat lainvalmistelun aikana.
Jostakin syystä heitä kutsutaan asiantuntijoiksi, kun pitäisi kutsua perustuslain tulkitsijoiksi.
Heidän ja muidenkin asiantuntijoiden lausunnoissa on kyse nimenomaan perustuslain tulkinnasta. Ani harvoissa tapauksissa kaikki lausunnonantajat ovat perustuslain ja kyseisen säädösvalmistelun ykseydestä tai ristiriitaisuudesta täysin samaa mieltä.
Jotkut, muiden muassa peruspomo Timo Soini, kannattavat erillisen perustuslakituomioistuimen perustamista.
Siihen nimettäisiin korkeasti lainoppineita, jotka sitten tulkitsisivat perustuslakia. Arvattavasti tuomioistuin tekisi monet ratkaisunsa äänestäen.
Perustuslain 3 §:n mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Perustuslakituomioistuimella lainsäädäntövalta siirrettäisiin tuomioistuimen enemmistölle, kansanvallan ulottumattomiin.
Tällä vuosikymmenellä poliittiseksi muodiksi on tullut minkä tahansa hankkeen kyseenalaistaminen perustuslailla.
Perustuslaista on tehty politiikan jatke, jolla pyritään estämään kaikki uudistaminen poliittisin tarkoitusperin.
Ja samaan syssyyn valitetaan sitä, että lainvalmisteluun liittyy poliittista ohjailua.
Totta kai liittyy, ja pitääkin liittyä. Sitä vartenhan me vaaleja järjestämme. Tässä kuoromedia on ihan pihalla.
Tosin eivät kansanedustajat ja ministerit lakeja kirjoita. Sitä varten ministeriöiden palkkalistoilla on satoja lakikoulutuksen saaneita virkamiehiä.
Pitäisikö joskus kysellä heidänkin osaamisensa perään?
http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/127861-perustuslaista-on-tehty-tietoisesti-politiikan-jatkovarsi
Huomatkaa tämä! Perustuslaista on tehty politiikan jatke, jolla pyritään estämään kaikki uudistaminen poliittisin tarkoitusperin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämän suvakkisuonorsu ahkerasti aamulla viskaa seuraavalle sivulle, mutta enköhän ole nostamassa päivän, tai sanotaanko illan puheen aiheeksi.
Huomatkaa. Karjalaisen toimittaja tällaista kirjoittelee.
Mikä myllerrys lie talossa?
Tai maassa?