Hyvä nettilehti tieteesta ja uskonnosta

Täytyypä lukaista kun ehtii, kattoin, että oli sen kaltaista tekstiä, että pitää ihan ajatusta käyttää.

Tarkoittanet uskonnosta? ;) Lari Launonenhan tuota kovasti mainostaa. Miksi uskonnosta täytyisi tehdä tiedettä? Monet tiedemiehet uskovat jonkin ns. suuremman olemassaoloon siltä osin mihin tiede ei ole löytänyt vastauksia. Mielestäni Areiopagi on lähinnä fundisten poliittista propagandaa, jolla pyrkivät edistämään omaa asiaansa / uskottavuuttaan näennäisestä riippumattomuudestaan huolimatta. Vähän samaan tapaan kuin Aito avioliitto väittää ettei heillä ole uskonnollisia motiiveja.

Tuo julkaisu on liian populaari makuuni. Parempi pitää tieteet erillään ja suosia aitoa sekä rakentavaa vuoropuhelua niiden välillä sen sijaan, että sotketaan vähän kaikkea helposti sulavaan muotoon. Siitä ei yleensä seuraa kuin ähky ja sokerihumala.

Tieto ilman tieteellistä ajattelua on kuin keisari ilman vaatteita.

- Ja sama pätee uskoon ilman hengellisyyttä.

"Kun ymmärtää oikean, todellisen, koettelua ja aikaa kestävän tiedon muodostuvan hitaasti kuin timantti hiilestä, osaa suhtautua terveellä kriittisyydellä ei vain post- ja kontrafaktuaalista soopaa ”oikeana tietona” markkinoiviin helppoheikkeihin, vaan myös sellaisiin julkaisugeneraattoreihin, joiden tieteellisten julkaisujen määrä kasvaa vuodessa kaksinumeroisilla luvuilla."

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=4037

Oiekastaan tuo aloitus menee mainostamisen puolelle. Olen tuolta ottanut keskusteluun muutamia artikkeleita, joten ihan tutustumisen arvoinen.

Linkissä on monia kirjoituksia, joista otin yhden.

Notre Damen yliopiston varhaismodernin ajan historian professori Brad S. Gregory kirjoittaman kirjan arviointia.

”Reformaation vaikutus oli suuri, sillä taustana oli loppujen lopuksi hyvin kokonaisvaltainen maailma. Sana vallankumous ei ole liiallinen. Tällä murroksella oli myös tahattomia seuraamuksia. Gregory jopa väittää paljon nykyajassa selittyvän reformaation tahattomista seuraamuksista. Yksi on maallistuminen.”

”Kaikista jännitteistä huolimatta tietyt puitteet pitivät kaiken kasassa. Esimerkkeinä käy varmaan latinan kieli, katolinen kristinusko ja katolinen kirkko.”
”On aiheellista huomata, että reformaatio oli aika lailla villi kokoelma ryhmiä. Se oli myös alati hajaantuva joukko. Ryhmittymien määrä oli alati kasvava. Tilanne jatkuu yhä nykyaikana.”

Kun katolisen kirkon valta ohentui, samalla alkoi siis hajaannus.

”Huomattiin myös, ettei uskonnolliseen kinasteluun (joka toki oli veristäkin) tästä huolimatta saatu loppua ja siksi se lopulta sivuutettiin.”
”Yhteiskunnat etsivät ihan toisia kokoavia tekijöitä, kuin uskonto tai siis tunnustus. Tunnustusta ei edes sotimalla oltu saatu toimimaan. Vähitellen esimerkiksi valtiot huomasivat, ettei tunnustuksellisuus oikein ollut toimiva yhdistävä tekijä.”

Uskonnollisella kinastelulla ei siis rakenneta yhteiskuntia, eikä pakottamisen kauttakaan homma toimi.

”Kaupankäynti kärsi jos jäätiin kiinni tunnustuksellisuuteen.”
”Nämä kehitykset johtivat kohti maallista yhteiskuntaa, jonka koossa pitävänä voimana on nykyään paljolti kulutus ja kaupankäynti.”

Sanotaan että reformi mahdollisti kapitalismin sekä globaalin markkinatalouden. Sinällään hauskaa on että uskonnollisesti konservatiivit ovat usein hyvin liberaaleja talouskäsityksissään ja uskonnollisesti liberaalit konservatiivisia talouskäsityksissään.

”…taloudellisen muutoksen taustalla oli myös etiikan muuttuminen ja tilanne missä omistaminen ja ahneus alkoivat olla salonkikelpoisia.”
http://www.areiopagi.fi/2016/10/uskonpuhdistus-johti-maallistumiseen/

Ja tuo muutos on selkeästi näkyvissä etenkin näissä amerikkalaisperäisissä liikkeissä.

>> Hyvä nettilehti tieteestä ja uskonnosta www.areiopagi.fi/ <<

Ihan hyvä ainakin ID:n kannattajien näkökulmasta.

Sieltä löytyi pitkä ja perusteellinen kirja-arvio, jossa ylistetään kirjan kirjoittaneen Rope Kojosen teologista analyysia älykkäästä suunnittelusta eli ID:stä eli kreationismista. Kojonen taitaa muuten olla ID-miehiä.

Pätkä tuosta jutusta:

"Kojosen mukaan monet ID:n puolustajat ovat langenneet skientismin ansaan esittäessään, että ID on puhtaasti luonnontieteellinen teoria, ei filosofis- tai teologissävytteinen argumentti yliluonnollisen suunnittelijan (Jumalan) olemassaolon puolesta. Eräs syy ID:n tieteellisyyden korostamiseen löytyy yhdysvaltalaisesta yhteiskunnasta, jossa teorian kannattajat ovat pitkään taistelleet ID:n kouluopetuksen puolesta. Jos ID:n hyväksyttäisiin kuuluvan luonnontieteiden piiriin, sitä voitaisiin opettaa kouluissa evoluutioteorian ohella vaihtoehtoisena tieteellisenä teoriana. Tällä hetkellä ID:n opettaminen tieteenä ei ole sallittua...

Kojonen pyrkii kirjassaan rakentamaan toisenlaisia, maltillisempia siltoja. Hän uskoo, että ID:n kannattajien ja vastustajien välille on mahdollista löytää aito keskusteluyhteys, jos kummatkin osapuolet levittävät kaikki korttinsa pöydälle ja tunnustavat avoimesti filosofisten ja uskonnollisten ennakko-oletusten vaikutuksen keskusteluun. Kojonen korostaa, että kummassakin leirissä on paljon järkeviä ihmisiä, joilla on kykyä vuoropuheluun. Nämä järkevät ihmiset eivät vain aina muista käyttäytyä järkevästi." 

http://www.areiopagi.fi/2016/11/7003/

linkki Kojosen väitöskirjaan

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135937

Jonkin verran olen tutustunut sivustoon. Mielenkiintoisia kirjoituksia siellä.