Tässä 14 kpl murresanoja, joista toiset ovat älyttömän helppoja, mutta joukossa muutama vaikeakin.
En nyt laita lauseita mukaan, koska joillain sanoilla voi olla eri yhteyksiä ja merkityksiä jopa kylittäin.
Kaikki on Pielisjärvellä kuultua useammassa kuin yhdessä kylässä, mutta jotkut sanonnat ovat kokemukseni mukaan joissain osissa yleisempiä, kuin toisissa.
Laitan ne aakkosittain.
Jotenkin pyörii muutaman kohdalla mielikuva, että olen kysynyt aiemmin.
No siinnä voi verestää' muistia, ja joku sellainen voi lukea, joka ei ole silloin lukenut.
1. Kuallaa
2.Kora-aeka
3. Kurna-aeka
4. Lakkeenen
5. Niättä
6. Niättä
7. Näpäsi
8. Uapa
9. Uappaelloo
10. Urvahtaa
11. Urvottaa (kaksi aika eri merkitystä)
12. Utikka
13. Yrkkäellöö
14. Ätäkkä (ainakin kaksi eri merkitystä)
En nyt laita lauseita mukaan, koska joillain sanoilla voi olla eri yhteyksiä ja merkityksiä jopa kylittäin.
Kaikki on Pielisjärvellä kuultua useammassa kuin yhdessä kylässä, mutta jotkut sanonnat ovat kokemukseni mukaan joissain osissa yleisempiä, kuin toisissa.
Laitan ne aakkosittain.
Jotenkin pyörii muutaman kohdalla mielikuva, että olen kysynyt aiemmin.
No siinnä voi verestää' muistia, ja joku sellainen voi lukea, joka ei ole silloin lukenut.
1. Kuallaa
2.Kora-aeka
3. Kurna-aeka
4. Lakkeenen
5. Niättä
6. Niättä
7. Näpäsi
8. Uapa
9. Uappaelloo
10. Urvahtaa
11. Urvottaa (kaksi aika eri merkitystä)
12. Utikka
13. Yrkkäellöö
14. Ätäkkä (ainakin kaksi eri merkitystä)
Vastaukset 206
Vanhimmat
Laitanpa muutaman arvaukseni aluksi:
1. Kuallaa, kahlata
4. Lakkeenen, räppänä
7. Näpäsi, pisti vihaksi
8. Uapa, aava esim. järvenselkä
10. Urvahtaa, nukahtaa
12. Utikka, innokas
13. Yrkkäellöö, yrittää
14. Ätäkkä, väkevä
Hyvä on vielä murrekorvasi.
Nuo on aivan oikein, mutta 14 sisältää useita eri merkityksiä/käyttökohteita, mutta tuokin oli yksi niistä.
Vai ovat älyttömän helppoja. Arvailuksi menee taas seuraavatkin.
5. Niättä, niätsen, tuolleen
9. Uappaelloo, hapuilee
11. Urvottaa, maata kutjottaa
Tutuilta sanat kuulostavat, mutta kun kielikorva taitaa olla talviteloilla.
Nuokin on oikein, mutta numero 11 kuvaa tuon lisäksi muutakin tilaa.
5. Niättä vastaa tamperelaista "nääs" sanaa. Kirjakielellä nähkää, näette.
Näette on oikein, mutta tamperelaisilla on tuo "nääs" vähän eri tarkoituksessa.
Jos he sanovat nähkää/näette he sanovat nääks, tai kato nääks..
Yksi korjaus heti alkuun.
Tein kirjoitusvirheen kysymys 5 ja 6.
Olen kirjoittanut ne vahingossa samalla tavalla.
Numero 5 piti olla Niätä, siis yksi t- kirjain.
5. Niätä voisi olla kirjakielellä näätä.
Sehän se on.
11.urvottaminen voinee kuvata myös krapulassa pötköttelyä?14.ätäkkä,väkevää/vahvaa juomaa.
Molempia käytetään noissakin yhteyksissä joten oikeita ovat, mutta kummallakin on vielä muitakin tarkoituksia.
Tuleeko mieleen tai arvaatko noilla perusteilla?
alako holli
Ee oo aevastustakkaa;-))
Kora-aeka. Veikkaan, että tuo aika on heinäkuussa. Liittyy jotenkin karjan rehun korjaamiseen.
Ei nyt sattunut, eikä liity mihinkään työhän.
14. Ätäkkä, sitkeä (jopas on ätäkkä influenssavirus).
En tuota muistanutkaan, mutta kyllä käytettiin noinkin.
Oli hyvä etten nyt laittanut lauseita, niin tulee muotoja/käyttötarkoituksia jotka oli häipynyt mielestäni.
Vielä on muutama lisää.
11. Urvottaminen kuulostaa myös alakuloisen tilan potemiselta. Urvottaa voi vaikka istuallaan.
Kyllä on tuota ja myös jotenkin huonoa nukkumista.
Nyt on lähettävä syrjälleen.
En keksi kyllä minäkään,lähen kanssa muata pötköttelemmään.Öetä :-)
Otahan kamuttaja mukaan myös urvottamaan.
Taasko se sama sontiainen on tänne ilmestynyt
Mahtavaa. Upean upeaa. On joku palstapaskasta poikkeava. Uskaltava. Rehti. Mukanaan muut kivaan kettumaisen positiiviseen leikkiin ovat ryhtyjät. Sanallista asiaa antaen ohellaan muutakin kivaa oivallettavaa synkkään puolinaiseen hetkeemme. Osan sanoista heti tiesin (vain kaksi). No olkoon arvuutteluni. Nyt en jaksa. En edes kirjautua.
Olen sukkela. Liian sininen kuitenkin;)
Peltiruuvi ei oikein poraa;) kunnolla.
https://www.youtube.com/watch?v=D1GBl11d9Ec
Ainoastaan 10 ja 11 on Pielisjärvellä käytettyä sanastoa.
Muitten osalta kamuttajan remmi luistaa pahasti. Tai sitten on käynyt taas Lidlin kaljahyllyllä ja sekoilee kännipäissään.
Et ole kotoisin maakunnasta kun et tunne täällä yleisesti käytössä olevia sanoja.
Jälleen tuo identtiteettirosvo sinkomies joka kirjoittelee tahallaan toisten nimimerkeillä esim siten ,että istuu toisen housuissa tuleen .Luulleen olevansa eri henkilö tai tahallaan esiintyy toista henkilöä kohti halveksivasti kuten nytkin koska hänen kirjoitus ei liity mitenkään näihin murresanoihin.Muuten en kovin hyvin tunne näitä paikallisia murresanoja mutta on ollut nyt kiva tutustua noihin sanontoihin mitä kamuttaja kirjoittaa ja miten asialliset ihmiset ovat niihin vastanneet MK
Hupaisaa. kamuttaja, wlieksalainen ja ruskisoldat ovat kuin kihomadot peräaukossa. Yhtaikaa saitilla kommentoimassa ja aina.
Kyseessä on sama peräaukon rapsuttelija. Ainoastaan siitä puuttuu se neljäs sininen nike, joka on koko paskan takana. Joka on kadonnut täältä päivätöiltään tuhansine kehuineen.
Herpes, sitä nuo kaikki tarkoittaa.
Niinkös ajattelet. Häpeä sinko oivalluksesi suurinta suuruutta pikku sinkoillussasi pienessä.
Myös singollemme. Että ei totuus meiltä unohtuisi. Kaikilta on kaatuva, osilta pystyyn nostettavissa; no hei, paitansa itse kunkin tietenkin, heitellen. Ahto olkoon aatteenne kaunis. Virva kullan näköisen sävyjä toinen toistaan on täynnä. Arvoisat murresanat muistoja mukavia alitajuntaan tuovat. Ei ken tiedä heti merkitystä, toki voi antaa tulon tulla, ymmärryksen junassaan jälkeen järjen.
Pohdiskelun on virtaa suurempi oltava, vaikka nyt. Hetkessä. Hetkiemme. Hetkisten. (Klockan är 02:09, och allt är mycket bra.) he he. Onpas järkevän hyvää, konjakkia.
Jotenkin on lysti olla, ja naurattaa, hyvällä mielellä. Ahto tuo mieleen monta. Murteesta monet syntyvät tuntemattomat hyvät mielet.
Ja sitten, Veskua.
https://www.youtube.com/watch?v=gU8Zft9BRCg
Oho, lipsahti jo klockan vartin yli kahteen;)
nomikäänsheriffihän unohtui. Se viides persoona.
Jokos muuten löysit sen mummopyöräsi sieltä Kaarisillan alta joesta. Josta jatkoit konttaamalla kohti etelää. Minne sen kännipäissäsi ajoit, kun läksit Puustellista.
No, niättäkö nyt?
Sinkosankari kömysi vasta yösymmellä palstallen.
Kova on hinku ja kyty hämmennellä assiit piälaelleen.
Siinä sittä niättä! Lie haaskkoo?
Aevan naarattaa jo vanahhoohi.
Wanha sanoit totuuden.
Sinkoilija on taas normaalissa tilassaan eli pikaista psykiatrista hoitoa vaativassa.
Tuo sinkomies on todella vain häirikkö eli jopa identtiteettirosvo haluaa esiintyä toisena henkilönä tai saattaessaan valheellisia ianikuisia juttujaan tänne.Koska jopa minun oikealla nimellä kirjoitettiin tai vääristeltiin nimeäni niin rekistöröin nimeni joka näkyy sinisellä
Kyllä varmaan moni tuntee minut ja sen että minä arvostan kyllä sellaista asiaa jolla on jotakin sanottavaa kuten esim murresanoja, joita minä en kovin hyvin tunne täältä Lieksasta
Ähäkutti harmittaako kun ei ole luetuimpia lopulta y.p. Ryhdistäyty eikä nosta tätä ykkösiin
Tunnetteko sanonnan "puolijauhoonen" se kuvailee henkilöä joka ei osaa tuntea hyviä tapoja on toisten mieliharmi
Pielisjärvellä sanottiin hieman jälkeenjäänyttä Luojan mieliharmia kohokuoreksi.
Mitä tarkoittaa,,,nätvehtii?
Esimerkki. Kun jollakin henkilöllä ei ole kunnollista ruokahalua, hän valikoi ruuasta paloja sieltä täältä eli närvehtii. Äiti sanoikin minulle muinoin kun ruoka ei oikein maistunut: "elä nätvehi sen ruuvvan kansa".
Jep! Aivan oikein, joskus aina kissat ronkelina nätvehtii!
Ei ole vielä kaikki selvitetty meinaan ainakaan 2 ja 3 ja oli vielä joku muukin.
Kora-ajasta tulee mieleen koro eli palokärki, joka laulaa pitkää kevättä. Näin muinoin sanottiin. Silloin voisi olla koro-aika. Lienee kuitenkin eri asiasta kyse.
Sammakoiden lemmenloitsuista tulee mieleen kurnutus. Kurnutusaikaa voisi sanoa vaikkapa kurna-ajaksi.
Yrittänyttä ei laiteta!
Kyllä se noin on.
Wanha ei lannistu, vaan yrittää.
Sellainen kuva minulle jäi sinusta, tämän kuiva uunin hoitajan puheesta.
Sanoi, että siinä on nuorimies kova yrittämään, kun tuollaisia olisi enemmän.
Entäs kurna-aika olisikkin nälkä-aika,maha kurisee?
Vaikeita ratkaistavia nuo kora- ja kurna-ajat. Kuulostaa, etteivät olisi mitenkään myönteisiä kokemuksia niitä aikoja eläville. Voisiko olla, että ravinnon saanti olisi kyseisinä aikoina rajoitettu. Silloin tulisi kysymykseen nälkä- tai paastoaika. Yksi mahdollisuus olisi myös lehmän ummessaoloaika, jolloi maitoa ei saada. Kiima-aikaa en usko kummankaan sanan merkitsevin. Ei kuulosta myöskään sota- tai muulta vainoajalta. Tämä nyt on minulta melkoista hakuammuntaa, vaan muuhun en tälläkään kertaa kykene.
Ruskisoldat näkyy olevan samoilla linjoilla minun kanssa. Ehtipä heitää vastausensa minuuttia ennen minua. Nyt meillä on jo keksi puoltoäänta nälkäajalle. Tuntuu melko vakuuttavalta. Meneekö lapi?
Menee läpi.
Missä se ketale kpmu on tulllasii sanoi kuukut
Kuukut sanoi ketale Kupmulle että tullallulla, mutta en muista missä.
Kyllä Kurna-aeka on joko nälkä- tai pula.
Kora-aeka on jotain hyvin rankkaa ja raskasta aikaa.
Sota ajasta usein sanoivat, että sillon oli oekkeen kora-aeka.
Tuo numero 9 vielä on jäänyt vajaaksi, huomasin juuri.
Sana oli Uappaelloo.
Wanhan vastaus hapuilee on tosiaan yksi oikeista.
Sillä on vielä muutakin merkitystä.
mitä tarkoittaa ammuuu..no sehän on lieksalaiset lehmännussijat
Minä pidin helppona näitä, mutta eivät tainneet olla.
Eivät todellakaan olleet helppoja.
Minulle jäi mainitsemastasi kuivatusuunin hoitaja Jaakosta hyvin positiivinen mielikuva. Hän jaksoi tehdä työtään yövahtina ja lämmittäjänä hymyssäsuin, vaikka joskus kellarissa sijainnut kattilahuone meinasi täyttyä vedellä jonkin putkirikon takia. Hänestä olisi esimerkkiä monelle.
Voiskos se uappailoo olla vähän niikun miihailee,...mietiskelyä,ei saa aikaiseksi?
Kyllä se on sitä myös hyvinkin vahvasti.
Olisko uuppaileminen päämäärätöntä käveleskelyä, kädet selän takana, välillä täyskäännöksellä suuntaa muuttaen.
Näin se usein ilmenee sivullisille.
Kamuttaja on lieksalainen peris asuu mummonsa kanssa
Murresanoja edelleen arvattaviksi:
1. Kutjottaa
2. Riähöttää
3. Mölyvvää
4. Nuihottaa
5. Rytköttää
6. Mulukkoelloo
7. Möllöttää
8. Viskkoottuu
9. Ärhentellöö
10.Älsseerovaa
Minä viskouvuin viime yötä, kun ei kylet antanneet nykkua vaan kolotti. Sen jäläkeen ärhentelin uamulla eokolle ja hiän mulukoeloo minnuu. Se männöö tämä päevä kutjottaessa ja työt riähöttäät tekemättä.
Oma käsitykseni sanoista esimerkkilauseilla..
1. Kutjottaa Siinnä se humalasssa muata kutjottaa eikä hoija asijoeta.
2. Riähöttää Siinnä se vähissä vuatteissa männä riähöttää.
3. Mölyvvää Mitä se siiinnä mölyvgvää niin jotta muut ei kuule uutissii?
4. Nuihottaa Luullookkon se olevasa muita parempi kun nuin nuihottaa?
5. Rytköttää Myrsky kuato puun talon piälle ja siinnä se nyt muata rytköttää.
6. Mulukkoelloo Onkkoon se jostae vihossaaan kun nuin mulukkoelloo?
7. Möllöttää Mittää tuohi tuossa kahttoo möllöttää, kun lehmä uutta konttii, ja toenen siinnä vaen itkkee möllöttää.
8. Viskkoottuu Jos kaikki ei mäne sen nenän mukkaan mieliksi niin heti se alakkaa viskkoottuu.
9. Ärhentellöö Sillä on tasanen luonne, aena se joka assiista ärhentellöö, kun rakkikoera.
10.Älsseerovaa Tämä on minulle outo sana. Olisko sama kun Äkseerovvaa, sen kyllä tietäsin (komentelee, jatkuvalla teettämisellä höykyttää).
Hyvin kuvattu noiden sanojen merkitystä.
Kaikki kymmenen sanaa väärin nuo kuuluu Lapin murheeseen ja tuo tarina oli asiaankukumaton tein ilmoptukse yllääpitoon koko alooitksen poistoon
Sinä se vaen möllyyt jonninjoutavvoo ja möllötät kirjotuksii kun lehmä uutta kuuta.
Voi murheenkryyni sentään. Nuo ovat teonsanoja eli verbejä kaikki, ja hyvinkin murretta täältäpäin ja paljon. Jotenkin tuntuvat sanoina kuvaavan kaikki sinun tekemisiäsi;)
PS. Tiedätkös muuten mitä murheenkryyni tarkoittaa?
Se on sellainen kryyni, joka saa tempuillaan aikaan vain murheita läheisilleen ja ympäristölleen eli ei ihan vähääkään yksinkertainen tyyppi. Sellaisia löytyy paljon esimerkiksi tämän palstan kirjoittajista, joiden käyttämät tärkeimmät sanat ovat "rasse", "mamu", "matu", muutamia mainitakseni.
Juuri noin minäkin tuon murheenkryynin olen ymmärtänyt, tällä palstalla erään jankuttajan kohdalla kuvaus on hyvä. Alun perin se on tarkoittanut kielenhuoltolautakunnan mukaan vaatetäitä. Kotimaisten kielten keskus vastaa mielestäni osuvasti tähän kysymykseen.
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/murheenkryyni
Kysyisin yhtä ilmaisua murteen tuntijoilta. (Anteeksi, että tungen tähän ketjuun, muttei ole uuden ketjun veroinen asia.)
Miten ilmaistiin perunan tilsimistä alueemme murteessa. Kahvelilla se tehtiin, muttei ollut muusaamistakaan. Muusista muistelen kuulleeni myös sanan tassi. Se on loogista, kun siinä perunat litistetään vertautuu lautaseen.
Aivan vapaasti voit "tunkea" tähän ketjuun, tervetuloa vain muitakin murresanoja.
Tuossa yhteydessä kuulin sanottavan, että pitää survvoo perunat aevan tassiksi.
Perunamuusihan oli perunatassi Pielisjärvellä.
Hämeessä on tassi pieni kahvilautanen.
Tullessani joskus opiskelemaan Tampereelle, tuo sana aiheutti hauskan väärinkäsityksen.
Kun keitetty peruna murskattiin lautasta vasten haarukalla, sanottiin tätä toimenpidettä TILLISTÄMISEKSI.
Mielenkiintoista miten samassa pitäjässä, samasta tekemisestä, on käytetty eri puolilla niin eri sanoja.
Tuon tillistämisen kyllä kuulin, mutta aivan eri tarkoituksessa.
Esimerkki.
Mitähän se kahttoo tillisttää nuin tarkkaan.
Siellä se nurkan takkoo kahttoo tillisttää.
Minun korvaan kuvaamasi "kahtominen" kuulostaa tillottamiselta.
Olet kyllä oikeassa tuossakin ilmaisussa.
Tillottamista kuulin käytettävän hieman kielteisissä yhteyksissä, esim. mitä siinä kahttoo tillotat, tai aena tuon mökin ikkunasta joku utellijjaana kahttoo tillottaa ohikulukijoeta.
Värikäs on murteemme, näköjään vaihtelee jopa kylittäin saman sanan merkitys.
On todella mielenkiintoista näiden eri vivahteiden esille tulo.
Minä taas kuullut kun perunaa haarukalla möyhitään tassiksi niin se olisi TILSITTÄMISTÄ.Aika montaa muotoa näemmä käytetään.
Vieläkin pähkäilen, että oli jokin muukin sana tilsimisestä. Survomista en muista kuulleeni haarukalla tehdyksi. Varmasti sitäkin on käytetty, mutta ei minun lapsuuskotini puheenparressa.
Pikkasen tai ei niin vähänkään kai sitä on latvasta laho, kun pitää juuttua näihin unohdettuihin sanoihin.
Isäni oli syntyisin Muolaasta Karjalan Kannakselta ja lautasta nimitti tassiksi.
Selitä uappaelun kun se näkyy jo selvinneen aika hyvin muutenkin.
Se on miettimistä, arvaelluu oesko tuo niin vae näen, epämääräistä tunnetta, että olisko tuo sitä miltä tunttuu.
Melkoisia murre hirmuja te ootte on mukava lukea.
Murre on tyhmyyttä ja oppimattomuutta. Ja puhevika. Vitun savitapit.
Ja kaksi murresanaa kirjoitit kuitenkin!
Murre on kielellistä rikkautta, suurta viisautta ja oppineisuutta.
Minä vuorostaan kysyisin sanaa köttelö. En siis tiijä ite varmaksi sen merkityksiä.
Köttelö,esim.Jonnin joutavan voheltaja.Lyhykäisyydessään ihminen jossa ärsyttäviä piirteitä.Näin minä näkisin köttelön.
Usein sana ”köttelö” liitetään ihmiseen, joka on leuhka vaikka leuhkimiseen ei olisi mitään aihetta. Mielestäni ”köttelyys” on periytyvää. Tunnen erään viisihenkisen veljessarjan, joista jokainen veljes on perinyt leuhkan (köttelön) ominaisuudet. Mikään oma tekonen ei jää kehumatta ja suunnitelmat ovat välillä aivan uskomattoman lennokkaita. Kuitenkin todelliset saavutukset ovat jääneet varsin alhaiselle tasolle ja enimmäkseen vain puheasteelle. Koulutus ei liity köttelyyteen, sillä köttelöitä on sekä oppineiden että oppimattomien joukossa. Köttelön kyllä aistii heti ensi näkemältä ja ensi keskustelusta. Leuhkimisen kuuntelusta tulee hieman vastenmielinen olo.
Köttelö ja leuhka ovat ilmeisesti valtakunnallisia sanoja. Lieksa - Pielisjärven alueella olen kuullut kyseisen ominaisuuden omaavaa henkilöä kutsuttavan sanalla "löyhkä".
Löyhkääkö oma kehu löyhkällä?
Ehkä myös kouhake.
Juuri tuo on täydellisesti Köttelön kuvaelma!
Okei. Ite en olisi leuhkimista siihen noin kiinteesti osanna yhistää.
Katoin murresanakirjasta jossa se oli P-K:an merkitty.
köttelö s. huonokuntoisesta tms. ihmisestä.
Levikki: joitakin tietoja KarP, Enonkoski Nilsiä.
sitä om männyt (vanhemmiten) semmoseks köttelöks. Juuka
Helposti narrattavasta: se on semmonen köttelö. Nilsiä
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=köttelö&sms_id=SMS_55c2299d94fd267388c0ae08c691010f
Siis tuo oli musta enemmän rottelo tms. kuin köttelö siksi kysyin teiltä.
Köttelö = Höpelö, huima
Ihmisillä on erilaisia käsityksiä asioista eri puolilla Suomea.
Minä en ole koskaan kuullut sanottavan huonokuntoista ihmistä köttelöksi. Vain esineet voivat olla rotteloita.
Hyväkuntoisia ovat kaikki tapaamani köttelöt olleet. Löyhkiä parhaassa iässä!
Eivät ihmiset vanhetessaan köttelöidy. Köttelöt ovat sitä koko elämänsä. Köttelö on enemmän narraaja suurilla kuvitelmillaan kuin narrattava. Köttelöä kuunteleva osaa kyllä suodattaa kuulemansa. Krooniset valehtelijat ovat sitten aivan toinen juttu.
Onko erään suuren valtion uudella johtajalla, vähän noita köttelön vinkeitä? En tunne miestä tarkemmin, mutta vaikutas vähän siltä.
Minä selitän teille KÖTTELÖT KÖTTELÖN. Tällä sivustolla on vain yksi köttelö joka on rekannut ainakin kymmenen eri sinistä.Sama köttelö peris on kaikkien siniksten takana välillä laula kajokee välillä on ameriikan vankiloissa istumassa välillä selittää kaikki lieksan rakennukset ja välillä KÖTTELÖI muuten vaan jos ei ole ottanut liikaa viinaa sillon kirjottaa aiva ufoja.
Nyt pomppasihan se kymmenine nimimerkkeineen siellä köttelöipi. Hissanmaikk ja peltiruuvi ja monet muut merkit. Köttelöistä köttelöin.
Poikkeuksellisesti aika onnistunut ja vitsikäs kommentti. Ei siis köttelömpi.
Kysysin vielä:
Porsttuu
Taasa
Äkillään
Sontimassa
Voisin arvailla kahta ensimmäistä:
Porsttuu on eteinen eli visti tai kuisti ja taasa on pesuvati. Saanassa on saanataasa.
Ihan oikein arvasit nuo kaksi ensimmäistä, mutta miksi et tiennynnä kahta viimmeistä sanaa...Nehän molemmat tarkoittaa ihmisten perimmäistä tehtävää= paskantamista.
Tiesin nekin, mutta jätin ne juuri häveliäisyyssyistä muiden tingattaviksi.
Ihan hyvät kysymykset.
Noh, mitäpäs sanot kun kohta tulloo ROSPUUTTOKELIT ????
Liekö tuo rospuutto väännetty venäjästä. Rasputitsa on suomeksi kelirikko.
Hyvinkin todennäköistä että on,samaan tapaan kuin Ruotsin kielestäkin on muotoutnut omat sanat.
Esimerkiksi Hanttuukki mahtanee olla handdukista muuntunut.
Hyvinkin tuttuja sanoja = humpuukki, hantuukki, nästuukki, komtuukki..
Komtuukki on mielikuvitusta ei mikkklään sana
Oikaisen nyt hienovaraisesti sana kompuukki, siinä oli virhe. Sanan piti olla konttuuri = tarkoitti ns.ruokahuonetta maalaistaloissa. Se oli viileämpi paikka, jossa säilytettin leivät, piiimät,suolakalat, leivotut pullat, joitain kuivaelintarvikkeita....Ja hiiretkin sinne osasi, litskulla sai monta saalista..ja niistä
meidän kisulit oli mielissään
Venäjän kielestä on tullut suomen kirjakieleen satoja sanoja. Myös murre- ja slangisanoja olemme saaneet runsaasti venäjän kielestä.
Kommuutti eli komuutti on venäjäksi ”комод” (komod). Yhteys on selvä.
Hyvin suuri osa suomen kielen sanoista on peräisin myös ruotsin kielestä.
Minä kiehittäyvyn kysymmään kahta sannoo, kun ei kerran vastaakset tiällä riijoksi rottiuvu. Vaen nyt jo juutas toenen niistä häläväköety mielestä. Kysyn sittä myöhemmin.
Mitteepä sitä pentuna listittiin?
Sanana listiminen kuulostaa väkivaltaiselta teolta. Pentuna saatettiin listiä hengiltä monenlaisia pieneläimiä kuten torakoita, russakoita jne., joita ennen muinoin esiintyi kotitalouksissa.
Tuo on nykynen merkitys ja osasi se olla sitä ennenii, vuan ei oo se mitä haen. Minä oekeestaan arvasin, jotta poekkeuksellisesti suattaa nyt Wanahalla lieksalaesellahii olla uupelo tiijosta. Kun oot tiällä ilimineeranna olovasi enemmän kaappalan poekii.
Kyllähän niitä juureksiakin listittiin eli pienittiin ja siihenkin hommaan tarvittiin työkalu. Listimisen lisäksi myös jältettiin ainakin nauriita ja porkkanoita.
Kaappalan poekia hyvinkin.
Hyvin tuttu sana on listimenen lapsuudestani. Meijän piti listiä turnipseja sekä lanttuja lehmille ruuaksi/rehuksi. Se listiminen tarkoitti näiden juuresten pienimistä sopivan kokoisikisi "siivuiksi", ettei ne elukan kulukkuun tarttunna.
Minä olin siinä käsityksessä, että vain naattien poistaminen oli listimistä?
Kyllä se minnää oon listimistä naattien katkasuna pitännä. Vaen suapi jokkainen huastoo miten praaksi kahtoo.
Listiminen on vain stadin slangia
Slangisanakirjasta ei löydy listiä -verbiä eikä listimistä.
Yleisesti listiminen on murhaamista eli jonkun hengiltä ottamista.
Mukavia sanoja ja mukava lukea.
Listimisen minä kuulin käytössä kun poistettiin jonkun kasvin naatteja, sipuli, nauris, porkkana, lanttu, turnipsi.
En muussa yhteydessä.
Voe.täätinen, jokos muistat sen toisen sanan joka piti kysyä.
Äejän osasi oteri hävitä!
Sipulliin lyökkien listimistä ei meijän kylällä tehty. Annettiin ensin nostettuna kuivahtoo ja sittä punallettiin ne irti. Lie säelymistä parantanna.
Köttelöstä minun kokemus.
Köttelöllä kuulin kuvattavanenemmä'n sitä henkilön käyttäytymistä, oli jotenkin arvotonta.
Vanhat ja huonokuntoiset sanoi tulleensa "tämmösiksi kutjakkeiksi".
Kuka muistaa sanan hehhaattaa. Mitä se tarkoitti. Ukki käyttää sitä enkä minä ymmärrä.
Hehhaattaminen tarkoittaa naurahtamista ja nauramista. Kyllä minnuu mies hehhaatti tuo sinun juttusi.
Vouhelo on köttelöä mukavampi, joskin leuhkempi ihminen!
Savolaisittain "vouhka".
Kyllä on törkeetä taas tuon häirikön aloitus on noussut luetuimmaksi ja valtavasti vastauksia. Eikö teillä ole mitäänh järkeä ja kohtuullisuutta. Jos tällaiset pitkät ketjut sinisiltä ei lopu niiin on turvauduttava järeämpiin keinoihin ninkuin poliisiin tai lukupoikottiin.
Et ole järkevä vaan vouhka köttelö.
Kyselin ylempänä ketjussa haarukalla perunan tilsimisestä murteessamme käytettyä ilmausta. Monia hyviä ehdotuksia tulikin vastauksissa. Kysyin myös livenä ihmisiltä samaa asiaa, ja noin 70 -vuotias rouva sanoi heti, että perunat litsittiin. Sitä sanaa hain mielessäni.
Lähelle litskua (hiirenloukku tai huonosti kohonnut) siis tultiin ja sama sana saattaa olla molemmissa taustalla. Puhekielen sana litsata on kai koko maassa käytössä.
Vanahemmissa naisissa se on viisaus:))
Karjalan kielessä ĺitšata on painaa, puristaa, likistää.
Mitäs oli haihattaminen?
Haihattelu on lapsellisen optimistisen ihmisen elämän asenne. Kuvittelee ja tavoitteelee, jotakin sellaista hyvää, jota ei ole todellisuudessa saatavissa.
Meille pentuna sanottiin,, elekkeehän haihatella vähissä vuatteissa, kylymätättä ihteny, ja suatta kuolemantauvin! Keväällä kun mentiin ulos liian vähissä vaatteissa!
Meillä kotipuolessa sanottiin jos meni tai oli että "roikottelee "vähissä vaatteissa. Haihattelu on vähän kuin sanonta taivaanrannan maalari. unelmoija
Haihattelu on mielikuvitusherkän henkilön ajoittaista epätodellisissa unelmissa elämistä ja haaveilua jostakin toteumattomasta toiveesta. Haihatteluun kuuluu haaveiden ja unelmien kertominen muille. Haihattelu päättyy arkiseen todellisuuteen putoamiseen.
Idearikkaita ihmisiä moni ymmärtämätön sanoo haihattelijaksi.
Jotkut ovat liiankin idearikkaita vilkkaan mielikuvituksensa takia. Jalat tukevasti maassa olevat ihmiset toppuuttelevat tosiasioita ymmärtämättömiä haihattelijoita liiallisesta innokuudesta.
Tosi tyhmiä mielipiteitä venäjänkielen asemasta Lieksassa.
Nyt olet eksynyt paikallisia murresanoja käsittelevälle palstalle. Sanallakaan ei ole sivuttu venäjän kielen asemaa Lieksassa.
Kerron oman mielipiteeni venäjän kielen asemasta, vaikka mitään siitä ei kysytty.
Venäjänkielisiä kansalaisia asuu Lieksassa runsaasti ja heitä on sekä työelämässä että opiskelemassa. Venäjän kielen arvostus näkyy esimerkiksi siinä, että Lieksan kansalaisopistossa on useita venäjän kielen ryhmiä, joissa lieksalaiset nuoret ja vanhemmatkin henkilöt opiskelevat venäjää. Opistossa on myös ollut käynnissä jo pitkään suomen kielen opetusta niin venäläisille kuin myös muiden maiden kansalaisille.
Taisi minulla olla aivot solmussa, mutta nyt aukeni.
Taas tuli ilmi miten monipuolinen murre meillä on.
Samoilla sanoilla on niin erilaisia merkityksiä eri puolilla pitäjää.
Hauskin ehkä tuo tillistäminen, meillä se oli esim. pienen lapsen tekemää hyväntahtoista katselua, ja toisaalla oli perunoiden muussausta.
Esimerkkinä teonsana ”katsoa” saa murteissa erilaisia kuvaavia vivahteita. Ne kertovat kuulijalle tarkemmin, millaisesta katsomisesta onkaan kyse. Muutamia esimerkkejä:
illottaa, illistää, illistellä, tillottaa, tillistää, tillistellä, tollottaa, töllöttää, töllistellä, ällöttää, ällistellä, toljottaa, tihrustaa, pällöttää, pällistää, pällistellä, killistellä, tuijottaa, tiirata, tiirailla, pälyillä, kyyrätä, tirkistellä, mulkaista, tähyillä, kurkistaa…jne.
Perunoiden muusaus on kyllä tilsausta eikä tillistämista eli tillistämistä hieman salaa. Muistan kun emme päässeet elokuviin seurantalolle jos ei ollut rahaa niin joku veti verhoa sen verran sisällä jotta ikkunantakana sitten tillisteltiin elokuvaa
Kyllä sinulta "Wanha" löytyy melkoista tutkijan ainesta.
Oli kyllä perusteellinen selvitys katsoa sanasta.
Hyvin Markkukin kuvasi tuon tillistämisen.
Mukava mutjakka murre.
Mikä on lieksalaisittain "kuahura"?
Kyllä "kuahura" kuulostaa vanhahkolta huonojalkaiselta ihmiseltä.
Siellä se ukon kuahura tulloo. Kuahuran kävelyä tai liikkumista kuvaillaan sanalla kuahurointi.
Eräs naapurin rouva sai eläkeläislahjaksi rullaluistimet. Sanottiin, että siellä se eläkeläisrouva luistimmiin kansa tuas kuahuroepi.
Just jetsulleen,,,
Minulle kuahura oli aivan uusi sana.
"Oppia ikä kaikki!" On täällä visailuissa ollut minullekin paljon sanoja, joita en muista ennen kuulleeni. Kasvoin kuitenkin ympäristössä, jossa puhuttiin enimmäkseen murretta. Jotkin sanat ovat hyvin paikallisia ja toiset laajemmalle levinneitä. Kuahura on mielestäni ennen muinoin paljon käytetty sana.
Mukavia sanoja,joihin ei aikoinaan ottaavuttu:
http://yle.fi/uutiset/3-9422131
Jotkin uudet sanat elivät hetken aikaa, kunnes ne korvattiin seuraavilla tulokkaille.
40- ja 50-luvuilla rakennettiin runsaasti rintamamiestaloja ja pihan perällä sijainneesta ulkohuussista eli käymälästä päästiin sisälle rakennettuun klosettiin. Sana oli lainattu englannin kielestä (closed = suljettu). Tosin Pielisjärven väki poisti sanasta ensimmäisen kirjaimen lausumisvaikeuden takia ja sanasta tuli losetti.
Kyseisestä huoneesta käytettiin myös sanaa ”toiletti”, jota tapaa lähes jokaisesta eurooppalaisessa kielessä hieman eri tavalla kirjoitettuna.
Kirjainyhdistelmä WC tuli käyttöön joitakin vuosikymmeniä sitten ja aloimme ymmärtää sen tarkoittavan klosettia eli toilettia.
Palaamme takaisin klosettiin, koska WC on lyhenne englannin kielen sanasta ”water closed” (vesiklosetti). Sanasta johdettu muoto vessa on ihan supisuomalainen sana, jota käytetään myös muodossa veski.
Vessan oviin on suunniteltu monenlaisia symbolisia kuvia lukutaidottomille tai muuten vin hauskuuttamista varten.
Oliskohan käymälä kotoperäinen sana. Uskoisin, että on käydä verbistä johdettu. Huussi taas on ilmeinen ruotsin laina.
Näin varmaankin on. Tuo huussi lienee muotoiltu hus -sanasta. Onhan huussikin jonkilainen "talo".
Luvatkaa että tämä oli viimeinen kerta kun kirjoitatte murretta en kestä enää yhtään enempää.
Ystävällispitoisesti voin neuvoa sinua välttämään Lieksan murrepalstoja ja siirtymään kirjakielisille, asiallisille Lieksan palstoille. Ne tunnistat helposti sanoista "rasse", "matu", "mamu", "lieka", "suvakki" ja "peris". Kyseiset palstat pursuavat 100 prosenttisesti asiatäyteisiä kertomuksia Lieksan ja jopa Afrikan mantereen ajankohtaisista asioista, unohtamatta edes Ruotsin ja irakilaisten oloja.
Aivan, ja noita kirjoituksia kun lukee, niin huomaa että ne ovat pelkkää asiaa, palturia emme havaitse yhtään!
Hyvä Muikula se on juuri noin.
Vuoden sotilas?
Ei ole extra.
Hävytön on näkemättättä kaiken oikeuden
Häät on aina sopivat.
https://www.youtube.com/watch?v=M3ZJEQQkVZE
Joku ministeri kokeilee nyt kabineissaan kanssani;)
Okay! Sopii . Maskit käy kohta.
Kamuttaja on taas kännissä tai huumeissa
Ja me tulimme napakasta. Hiukkasen torjuen. Ei niin sitäkään kertoen, kerskaten… Ole rauhassa, lapseni. Huovani. Koko eloni. Metsäänkö on meno. Ei! Metsä on muussa. Lumi kusen ja kuusen oksalla. Tahdot korkeat kaikille teille.
Kuoleman vaatteita löyhiä en vielä tunnista. Ovat Löyhkän. Kuusen oksalla. Elämän tunnit ovat mukavan pitkiä;)
On on. Vahvuus oikeaa laitaa jäsennyksen kautta vaikka murteillakin sopivasti antaen laidallaan näin.
Puhalsin kommunismin pilliin. (1,2) Elän. Elän edelleen. Huvittaa, olin muualla, nyt täällä. Eloni on teille sopiva. Saatte hengittää. Ilmaa. Maapalon, vielä.
Lötkötelkää. Katelkaatte. Kuin kuninkaat turvissanne sanoin.
Riemu? Täyttä sitä. Kirkkaimmin sitä oivaltaen. Joskus teille, lisää toisin, toisin tavoin. Osaan kyllä. Jos tahdon. Kyllä. Te tiedätte. Paha en ole täällä. Olen Pirullisen hyvä;)
Kaiken ne katellen sopivaan siritellen suurta siroutta mielineellemme tulossamme.
PS. Olkaa rauhassa sulojenne, rauhan mielenne kanssa, niin minäkin. Murtakaa ilman kiirettä. Tarve ois sopivaa, ymmärtää.
PS. Taas uudistetaan Aato sedän kanssa;)
Lieksa? Hyvä. Vaikene ei vaalit. Vaikene ei mieleni. Olkoon suuri. Minä sopivan pien i kamun kanssa aina. sopivan kiintoinen ilman suuria, tarkkailuja.
https://www.youtube.com/watch?v=rUuRBBX7GVI
kaikki tietää Venetsian;)
Kyllä. Kyllä allekirjoitan edellisenkin. Osaksi. Ymmärryksen kutsumuksen vuoksi.
No, miksi aidoksi kirjaudun. Lausun teille sopivan kilkaten, soiden kirjaten, korotellen;). Joskus tulevassa. Rautaisesti yhdessä koemme aidon jäsennyksen täällä olevan sepiksi ja sysiksi. Rautaa taottavaksi.
PS. Tarpeen vaatiessa. Tapan, suden. Olen sellainen.
Hyvä pannu kestää. Se on kuin puristus luja hyvän tuskan, ymmärryksen kautta tulkkina kaiken edellisen, myös antava sopiva, tarpeen vaaiten vaadin vaatiessa. Joskus kehtaa kysyä. Anteeksi en pyydä. Olen sorttia sitä, jos kysyn, vastataan, Jos minulta kysytään, vastaan, kykyjeni mukaan.
PS. Tarpeen vaatiessa. Tapan, suden. Olen sellainen.
Meitä on kolmenlaisia ystäviä: niitä jotka pitävät meistä. niiitä joiden asenne on neutraali ja niitä jotka vihaavat meitä.
PS. Helpotus vai kusetus;) En ole robotti
Nyt astavoetu mieleen se sana, joka lakki mielestä tässä männä viikolla.
Mittään tuo tarkottannoon äelöttää?
Jossakin päin päin Suomea sana ÄILÖTTÄÄ = kutittaa. ÄELÖTTÄÄ tuntuu vieraalta sanalta. Kuulostaa ällöttämiseltä tai jonkilaiselta mölyämiseltä.
Tarjoan äelöttää-sanan synonyymiksi sanaa etoo. Etoa tarkoittaa epämiellyttävää, lähes oksettavaa tunnetta.
Etominen on myös ällöttämistä. Onpas ällöttävä olo. Ällöttäminen on myös tietynlaista katsomista. Mitäpä siinä ällötät?
Ei jähkevät juttunne yhtään tunnu etovilta.
Vähän alkaa tuntua, että Astaloin tunteitten kanssa leikiten leikkien monessa muussakin. En ole hätkähtävä luonteeltani. Olen juurtunut odottamaan osahyviä vastauksia. Toki ennen kaikkea myös vanhempien;) Niistä vastauksista, teiltä mestareilta, olen saanut tutustumisen jämäkkää sanojen sopivaa viihdykettä, ja oppiakin oivaa.
Osaapa Aurinko paistaa kivasti tuolta akkunani suunnalta. Taitaa olla päivä pitempi kohta.
Huomaattekos muuten miten ikkuna onkin luontaisesti minulle jo akkuna. Akkuni akusta virtaa antaa. Ja voi miten oli Aku apteekissa ketju aivan ...sanat eivät, riitä kertomaan.
Ja sydän liikkuu. Neljä ja puoli minuuttia olevaa kannatta kuunnella.
https://www.youtube.com/watch?v=rfSN_lJ7cuw
Suattaa i/e olla vaehtelussa puhujan mukkaan, vaen ite oon kuulunna e-muojossa eli äelöttää. Voepi joku sannoo myös äelöttöö. Näehen murresanojen kirjottaminen on aena oma huasteesa. Pitäsi käättee muitaa merkkijä kun peruskirjaamii, jos totta tonkastaan.
Tarkennan vähäsen kysymystää. Merkitystä ei oekeen pysty ehkä sanommaan. Parempi on jos kuvovvaa käättöyhteettä.
Sana on paekallismurteesta.
No niin. Illanhäsyssä ruvettaan äelöttämmään eoroviisuehokkaeta töllöttimestä. Liennöökö reten hyvvii laaluja tiijossa?
Minä kuulin äelöttämistä käytettävän esim. seuraavasti, jotta mittee nuo pennut huuttoo äelöttää nuin hirveesti aena, eikö ne voes hiljemppoo leikkii?
Sitten vielä ällöttämisestä eräs käyttö.
Siellä se tuas kahtttoo ällöttää yhtä hölömön näkösenä kun ennennii.
Siihen piätelmään oon tullu, jotta äelöttää aena selittää jonnii tekemisen tappoo. Se ei ylleesä tunnu liittyvän liikkumista ilimasevviin verpilöehen. Vuan enemmän passiivisempiin hommiin. Äelöttäminen on jottaen hittaaven, ymmärtämättömyyven ja hoksoomattomuuven yhistelmöö. Ainahhii. Osovaa se muutaa olla. Ylleiskielessä joehennii kohtiin sopisi laettoo äimistellä -sana.
Mittee se kahtoo äelöttää? Äejän ilikisi siinä eissä seistä äelöttöö! Koko päevän pohmelossa muata äelöttäät! Vieläkö se siinä äelöttää?
Minähhii äelötin illalla vähäsen aekkoo televisijjoo niinkun eillen kirjutin vaekka en ymmärtännä niistä laaluloesta yhtää mittää.
Oletko sillä kannalla, että sitä voi käyttää noin. Ilman katsella verbiä?
Olet oikeassa. Kyllä virkkeeseen katsella -verbi kuuluu. Minä kahttoo äelötin...
Kahden verbin käyttö on meillä hyvin yleistä. Ensimmäinen verbi on infinitiivissä ja toinen taipuu persoonamuodossa. Uamulla niätsen minä kuattuu keiskahin piälaelleni.
Onko täällä ketään minun lisäksi jotka tietää vanhoja lukuja joita luettiin jonkin asian yli. Tunnette hyvin vanhoja sanoja mutta kuka tuntee vanhoja lukuja.
Ahaa nyt selvisi, tarkoitat loitsuja.
Niihin minä en koske sormellakaan.
Olleedtkoo sinnäää jkamuttaja jokku kyöperrinvuoren noitaa
Oleedn kyöperinvuoren noitaa ;-))
Röpökkö -sana onko tuttu kenellekkään? On ajankohtainen näin kevään lähestyessä.
Röpökkö kuulostaa mukavalta sanalta. Uskon sen olevan esimerkiksi rospuuttoaikana ilmenevä vetisen liejuinen paikka. Se on pienten kurahousuisten lasten mieluinen hyppypaikka. Äidit eivät ole yhtä innoissaan röppöleikkien jälkeen.
Samaa luulen. Siinä röppö lentää, kun tahallaan mopolla sen kohalla kaasua punaltaa.
kamu kirjoittaa kännissä hahahahaa
Ja sulla psyykelääkkeet ottamatta!
Wanhalle Lieksalaiselle ja röpöttäjälle tiedoksi, arvasitte oikein. Kyllä niitä röpököitä oli ennettäin jopa kylätiet täynnä keväisin. Samoin maalaistalojen pihapiireissä.. - Ne oli niitä rospuuttokelijä - Nyt on ajat paremmat ja kyläteitäkin hoidetaan oikeaoppisesti, on lanaukset, murskeet ojitukset ym. kunnossapito...Mutta, mutta kyllä se vaan tuo kustannuksia tiekunnan osakkaille. Mitä enemmän on maata, esim. metsää niin sitä suuremmat on tiemaksut, vaikka ao. tietä ajaisi yhden kerran vuodessa. Mm. kesämökkiläiset rällää monilla autoillaan alkukeväästä myöhälle syksyyn mitättömillä tiemaksuilla..Jotain uudistusta tulisi saada tieyksikkölaskentaan/järjestelmään?? Vai mitä mieltä olet Ilkka?
Kyllähän se röppö oli rapaa, vaan mitäs oli tai teki jos joku "röppösi"?
Mikäs on RÖPÖTÖÖRI.
Onko röpötööri sellainen jolla on paha ripuli.
Röpötööriksi kuulin sanottavan vanhaa autoa joka kävi erittäin huonosti,,kuten oikein vanhoilla autolla oli tapana!
Röppö-Ristoksi sanottiin vaatteensa liannutta lasta ja myös aikuista.
Lieksalaisella Eero Niirasella oli 50-luvulla pieni kuorma-auto ja se oli rautalankavirityksineen todellinen röpötööri.
Jäe vaevaamaan niin täätisesti mitä tuo röppöömien oli en muista.
Röppööminenhän on jos esimerkiksi tahrit vaatteesi röppöön, eli kuraan!
Humalassa voi röpötä jos kaatuu polkupyörällä ja hattu lentää röpökköön, ja vaatteet röppöytyy!
Mitähän tarkoitettiin kun minulle sanottiin Viensuulla: "otahhan sinnää röppöö eläkä aennaa pyrryytä".
Jospa sinulle tarjottiin suun kautta nautittavaksi. vastenmielistä syötävää, tai juotavaa.
Otahan sinäkin viinaa, äläkä aina vastustele.
Tätähän se tarkoitti sanasta sanaan viensuulaisittain. Minä pyrryytin aennaa.
tämä on ihaan hulluuaa jo yli kakssdxii sataa vastazxusta yhen hullllun aloitukkksseen lopettaskkkaa tai minä basnnnaazn teidät heti kaikkiik