Jankutan itselleni aamusta iltaan..
-hän oli hyvin huono kohde ihastua
-hänellä ei ollut tunteita vaikka käytös olikin hyvin lempeää ja ehkä antoi välillä ymmärtää muuta
-mutta muutoin hyvin välttelevä
-hän jätti taakseen, sormia napsauttamalla
-en kuule hänestä enää koskaan
-hän ei kuule minusta enää koskaan
-tämä on lopullista
-en tunne tarvetta avautua hänelle
-enkä tunne häntä kohtaan enää rakkautta
-mitä tunnen häntä kohtaan?
-jotain mikä viiltää sydämeen aamusta iltaan
-jotain mikä satuttaa edelleen
-jotain mikä ei tunnu hyvältä
-jotain mikä tukahduttaa valon
Mutta vaikka kuinka mietin ja pohdin, kierrän kehää enkä löydä ratkaisua.
Olisi osattava vaan päästää irti ja uskoa mitä sydän sanoo, se sanoo satutan itseäni turhaan.. Päivästä päivään.
Niin se sanoo.
-hän oli hyvin huono kohde ihastua
-hänellä ei ollut tunteita vaikka käytös olikin hyvin lempeää ja ehkä antoi välillä ymmärtää muuta
-mutta muutoin hyvin välttelevä
-hän jätti taakseen, sormia napsauttamalla
-en kuule hänestä enää koskaan
-hän ei kuule minusta enää koskaan
-tämä on lopullista
-en tunne tarvetta avautua hänelle
-enkä tunne häntä kohtaan enää rakkautta
-mitä tunnen häntä kohtaan?
-jotain mikä viiltää sydämeen aamusta iltaan
-jotain mikä satuttaa edelleen
-jotain mikä ei tunnu hyvältä
-jotain mikä tukahduttaa valon
Mutta vaikka kuinka mietin ja pohdin, kierrän kehää enkä löydä ratkaisua.
Olisi osattava vaan päästää irti ja uskoa mitä sydän sanoo, se sanoo satutan itseäni turhaan.. Päivästä päivään.
Niin se sanoo.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Itsesääli on paha tauti
Jospa sillä on vaan huono itsetunto? Sen takia oli välttelevä ja jätti taakseen.
Minä tein niin, koska en vaan usko itseeni..
Semmosta se on kun ei oo saanut tunteilleen rauhaa.
Ihmiseen tutustuminen on paras lääke kaikkiin kirjoittamiisi kohtiin.
Tiedät sen itsekin. Voihan olla, että kaikki tuntemasi tunteet olivat turhia kun tutustuisit todelliseen ihmiseen. Minulla on samanlainen tilanne ja samanlaiset tunteet, yhteyttä vain en saa. Olisiko niin, että pidät tätä kaipuuta kukkana, jota kastelet niin kauan kuin se sinua miellyttää?
Ja viimeinen, epämiellyttävin vaihtoehto voisi olla, että olet vain joku palkkatrolli?
Kerro miten tutustut ihmiseen joka ei halua olla yhteydessä?
Ravistele sitä ihmistä!
En, uskon helliin otteisiin. En ravistele enkä kovistele.
Ei ole mun tapaista.
Aamusta iltaan joka päivä käyn läpi samat asiat... Uudelleen ja uudelleen
Kaikki puheet, viestit, katseet, kosketukset, eleet, tilanteet, kaiken..
Ja voimani ovat loppumassa, myönnän.
Haavoitettu, hauras, hiljainen ja hoidon tarpeessa.. Kallonkutistajan juttusille.
Vihaan sitä jätkää..
Rakastan sitä..
Pysyköön poissa..
Näkisimpä sen..
Kohtaloon ei pidä luottaa..
Kyllä kohtalo on meidän puolella..
Olen loppuelämäni yksin..
Löydän vielä jonkun jonka kanssa lojaalisuus ja tunteet ovat samoilla aalloilla.
Ei ainakaan häntä..
Voikun saisin mahdollisuuden tutustua..
Hän on ihan täys mulkku..
Ihana hän on..
En kerro enää koskaan tunteistani..
Oli hyvä että kerroin..
Hänellä ei ollut tunteita..
Ihan varmasti hän piti myös minusta..
Pahalta näyttää..
Olen hieman ristiriidassa itseni kanssa..
Tosiaan. Koska sinulla on noin ristiriitaiset tunteet ko. ihmisestä,
olisi hyvä jos voisit tavata hänet, edes jossakin tilaisuudessa,
jotta SIVUSTA SEURAAMALLA näkisit, että hänhän on ihan
tavallinen ihminen - ei mikään virheetön jumalolento.
"Vietän loppuelämäni yksin"
Et varmaankaan vietä. Mitä nuorempi olet, sen todennäköisempää on,
että löydät tulevaisuudessa jonkun toisen. (Sen jälkeen koko ihastua
EHKÄ vain huvittaa.)
Hän ei todellakaan ole mikään jumalolento.
Repesin :)
Kiitos sait mut hyvälle tuulelle :)
Miksei aloittaja voisi saada kaipaamaansa? Vai luuletko kaikkien viestien olevan sinulle tai puolisollesi.
En luule viestien olevan minulle, hyvin harvoin vastaan mihinkään.
Lueskelen ja ihmettelen tätä palstan touhua. Joskus purkaan ajatuksia koska se helpottaa, hetkeksi.
Eikä itseasiassa yksikään viesti ole minulle koska ne ovat täällä, jonkun anonyymin anonyymille kirjoitettuja.. K ikävöi peetä ja iillä on iso..
Hah.
Rehellisyys...aito rehellisyys itseä kohtaan. Siinä ratkaisun avain...meillä kaikilla.
Taas tätä..
Mitä ihmettä!! olen ollut niin rehellisesti ihastunut, rakastunut, jäässä, paketissa, etten edes tiedä missä olen ollut.
Rehellisesti, olen ollut ihan sekaisin.
Enkä kuvittele mitään prinssijuttuja tai ihmeellisyyksiä kenestäkään. Ihminen on ihminen, ja ihan sellainen.. Jonka kanssa tuntee itsensä onnelliseksi, ja parasta on nähdä toisen hymy, joka saa silmät säihkymään ja hänen läsnäolonsa välillä rauhoittumaan ja välillä jännittymään, kiehumaan, nauramaan ja hän on silti siinä.
Soitat tälle ihmiselle, jos se on mahdollista.
Ja pyrit tapaamaan hänet (vaatteet päällä).
Voihan olla, että tämä vapauttaa sinut
ihannoimasta ko. henkilö jonakin satuprinssinä
tai - prinsessana.
Kun ihmisen näkemisestä on kovin
kauan, tai jos näkee harvoin, voi
helposti alkaa idealisoida toista ja
kuvitella hänelle vaikka mitä ihmeellisiä
ominaisuuksia, joita hänellä ei todellisuudessa ole.
Ootteko te 15v? Ei kai kukaan aikuinen pidä ketään minään ihmeellisyyksinä jumaluuksina, paitsi natsistit itseään.
Tarvitsen jotain mikä tekee tasapainoisen ja seesteisen olon, ja hilpeyttä vähän, hyvän olon pillereitä.
Paitsi ne aiheuttaa kai kuolaamista ja vaahtoa suunpieliin..
Jotain mikä auttaa, jotain mikä antaa lomaa ajatuksista tälle alituiseen tapahtuvalle aivotyöskentelylle..
Ennen kuin tulee lopullinen sammuminen.
Kiitos asiallisista vastauksista :)
Olette ihmisiä, kuten ihmiset on.
Mutta täällä, surkeassa paikassa josta kuitenkin on jotain iloa, sillä täällä on myös helmiä trollien joukossa.
"En kerro enää koskaan tunteistani..
Oli hyvä että kerroin..
Hänellä ei ollut tunteita..
Ihan varmasti hän piti myös minusta.."
Kuule, jos olet kertonut hänelle tunteistasi eikä hän vastannut niihin niin anna olla...
Maailmassa on paljon miehiä jopa samankaltaisia kuin hän jotka vastaavaat tunteisiisi.
Voi olla että pitikin kuten minukin ikävöinnin kohteeni aivan varmasti piti, mutta ei tuntenut vaan riittävän vahvasti eikä tehnyt asialle mitään.
Tässä sulle musiikkia:
https://www.youtube.com/watch?v=oqwborlxOwo
Tämä on niin itsestäänselvää kyllä, tottakai tiedän ettei hänellä ollut samanlaisia tunteita minia kohtaan.
Sehän on täysin selvää..
Miten pääsen omistani eroon on se juttu, kuinka teen moveonit?
Välinpitämättömyys. Löydä uusia ihmisiä, asioita, tilanteita elämääsi.
Näe maailmaa laajemmin. Katso horisonttiin. Anna tunteiden olla, tulla ja mennä.
Se kiinnittyminen noihin hetkiin ja erilaisiin asioihin hänestä on se mikä sua satuttaa, mutta yritä ymmärtää että se on sun fantasia siitä tietystä tunteesta tietyssä hetkessä.
Rakkaus syntyy siitä hetkestä todellisuudessa kun tuo fantasia on sammumassa ja kohtaat sen ihmisen lihassa ja veressä siinä edessäsi, hän katsoo sinua silmiin ja hymyilee. Kaikki muu sitä ennen on vain fantasiaa.
Jossain vaiheesa opit käsittelemään "teidän tarinaanne" tietyssä ajassa ja paikassa tapahtuneena episodina jossa ei ollut sen kummempaa.
Nojoo, vastaan itse itselleni miettien sitä ettei mun rohkeuteni riittänyt koska pelkäsin juuri tätä mitä tapahtui..
Suurin esteeni, pelkoni kävi toteen.
Ja kumma kyllä, tilanne olisi aivan sama olisin tehnyt mitä vaan.
Koska ei kelpaa niin ei kelpaa, senhän jo tiesin alusta asti.
Silti, pitää myös olla oma itsensä ja olinkin. Siinä tilanteessa en olisi ollut oma itseni jos olisin ollut yhtään erilaisempi.
En ole välinpitämätön, vaan välitän.
Jos esittäisin muuta en olisi oma itseni.
Miten pystyt siihen?
Olla välinpitämätön?
Saatko kaikesta irti iloa ja sielusta asti kumpuavaa onnea, olemalla välinpitämätön?
Sinä olet jumiutunut liikaa tollaisiin "olisinko kelvannut hänelle sittenkin..." juttuihin. Ne on ihan hevonpaskaa.
Sä tarvitse itsearvostuksen itseäsi kohtaan. Takaisin perusasioihin.
Olet sotkeentunut tollaisiin kiemuroihin joissa itsesi arvostus riippuu hyväksyykö joku henkilö sut vai ei ja mietit sitten kaikkea toimintaasi ja tunteisi sekä kokemaasi ton henkilön kanssa siinä suhteessa. Se on ihan pyllystä.
Sä toimit. Se oli tärkeää. Häntä ei kiinnostanut ainakaan riittävästi. Se on yksi hailee mikä se syy oli jos toimit muuten oikein. Ihan sama.
Noita tulee ja menee, sen jälkeen kun olet toiminut voit jatkaa selkä suorana pystyssä päin matkaa.
Totta kai se alussa vituttaa jonkun aikaa että "kun ei tästäkänä tullut mitään" ja "olis ollu kiva tutustua" mut lopulta sitä huomaa niin paljon muuta elämässä jonka sulkee pois yhden ihmisen takia jota ei kiinnosta.
Lopeta se työntäminen pois käskemällä pois, unohtamaan.
Oletko täysi tampio?
Olikohan toinen herkkä ja itseluottamusta vailla?
Sellaisen häädät auttamattomasti pakoon
Olipa hienosti sanottu. Ihan vain vahingossa tänne eksyin ja juutuin lukemaan, mut oli pakko kertoa: hienot ajatukset, olispa tämän itsekki aikoinaan oivaltanut, olis paljon helpompi päästä eräästä yli. Nyt ohi onneks jo :)
Kyllä, saan onnellisuutta siitä että olen välinpitämätön sellaista kohtaan joka ei välitä tai kiinnostu minusta tai asioita kohtaan jotka lopulta tuottavat onnettomuutta.
Kun käyttää aikaansa muuhun niin voi kokea onnea sekä saa iloa ja sielusta asti kumpuavaa onnea oikeasti eikä fantasian avulla.
Jos ihminen yhtään herkempi ja pelokkaanpi se kyllä tottelee eikä palaa.
Pyytääkö ihminen usein anteeksi ?
Onko hän epävarma siitä saako hän olla seurassa vai ei?
Tunteeko hän huonommuutta ja kokee että häntä ei haluta?
Pyyteleekö anteeksi olemistaan ja kokee häiritsevänsä?
Jos näitä ja olet vielä mennyt sanomaan tai tekemään jotain mikä hänen sisäistä tunnetta vahvistanut tai olet jopa häätänyt ihan pois, niin en ihmettele.
Hän on poissa koska olet pyytänyt ja käyttäytynyt niin että hän on tulkinnut olevansa tiellä ja epätoivottu
Rakkaus on sun oma tunne. Sä omistat sen. Annoit sen lainaksi vääriin käsin. Ota se takaisin ja anna toiselle. Oikealle. Ei oo vakuutusta, mutta ehkä täällä kerta onnistuu! Tärkeintä on että sinä osaat tuntea. Iso lahja! Sinun! Lottovoitto! Sinun!
Kyllä, rakkaus on lahja, kuin sydän jonka ojennat toiselle että käsittelisi sitä varoen.
Jos se henkilö pudottaa sen heti maahan niin miksi jäät odottamaan että se henkilö joka pudotti sen tahallaan siihen maahan (tai edes vahingossa) nostaisi sen ylös?
EI.
Nostat sen itse ylös ja kiikutat muualle sekä luovutat sen jollekulle joka sen sydämen ansaitsee.
Kyllä, olen mies ja minä en pelaile toisten enkä omalla sydämellä.
Tuntuu tutulta. Samaistun kyllä. Itseni.
tietenkin! Ei jollekulle. Mutta jos joku on niin sokea, ettei osaa ymmärtää mitä on kenen ja kuka omistaa mitä., On vaikea ymmärtää kenen kanssa voi nauttia omaa lottovoittoa. Ne tuo oma rakkaus "synttärilahjaksi". Se on sinulle, ole hyvä! Nyt en ole vastussa sitä.
Ja tämä on väärä asenne. Mutta yleinen (
Jaa, no. Hyvä asia kai sitten osata olla välinpitämätön.
Kuulostaa niin huolettomalta, ja helpolta.
En sanonut että se tapahtuu automaattisesti tai koko ajan.
On hyvä opetella välinpitämättömyyttä jotakin kohtaan. Et voi välittää jostain asiasta jatkuvasti tai kaikista asioista koskaan. Tulet muuten hulluksi.
Kyllä se on huoletonta ja helppoa koska siten voit näyttää välittämistä niille kohteille ja ihmisille jotka ansaitsevat huomiosi.
Kiitos neuvoistasi, mutta en tunnista itseäni välinpitämättömäksi..
Että voisin vain unohtaa ja olla hälläväliä, ellei sitten tällainen pyyntö tule suoraan häneltä mutta en edelleenkään olisi välinpitämätön vaan ymmärtäisin, se tuntuisi helpottavalta.
No keskity sitten johonkin mulkkuun joka ei välitä sinusta.
Muut miehet ovat täysiä paskoja mutta kunhan saat elää fantasiassa.
En elä fantasioissa, enkä kuvittele häntä tietynlaiseksi, en oikeastaan tiedä hänestä mitään paljoakaan, mutta tiedän että jos hän rakastuu ja aloittaa jotain, se tapahtuu kunnolla ja tosissaan. Enkä usko että hän vähättelisi tai olisi epäkunnioittava, tai pitäisi minua kotipiikanaan tai palvelijana. Luulen että hän arvostaa naistaan, ja se viehättää.
Tiedän että hän on hyvä mies.
Miksi rakkaus asioissa pitää osata jotenkin suorittaa ensimmäinen etappi, toinen rasti ja kolmantena maaliin ja oikein!
Miksi ei vaan voisi tuntea, saada tuntea ja olla koska tuntuu hyvältä. Miten monimutkaista voi ollakkaan ja en osaa tätä laisinkaan.
Olen hyvä oppimaan eikä lahjaksi anneta rakkautta se on siellä.
Ja se ei ole välinpitämättömyyttä.
Eikä se ole lottovoitto
Eikä se ole asenteesta
Eikä se että heitetään toiselle pallo "ota koppi"
Se on välittämistä toisesta aidosti.
Joillekkin sitä haluaisi antaa, toinen ei halua sitä koska joku rasti jäi uupumaan välistä tai se on suoritettu väärin.
Ps. Olen jo hullu ja ollut jonkin aikaa
Ei, et ole hullu vaan täysin lapsellinen.
Hukkaat aikaasi ja tunteitasi fantasiaan ja ihmiseen joka ei niitä ansaitse.
Piste.
Lapsellinen :) ?
Jos ajatellaan että päästän irti ja olen välinpitämätön sekä syötän tätä pajunköyttä itselleni niin että alan uskomaan asiaan.
Katuisin sitä, tiedän sen.
Minkä taakseen jättää sen eestään löytää. Jollain tapaa
Mut se orgasmi tiekkö et se tulee ja sit se tulee ja tulee ja sit se tulee....
No niin, sehän tulee kun se tulee ja varmasti tulee.
Mutta tosiaan, lapsellisuuttakin esiintyy eritavoin.. Ja mä nautin nyt mun orgasmista.
Hyvää yötä..