työmatka taivaaseen

merenpoika kirjoitti:

Puhisin ja ärisin...miten helvetissä ne juuri mut lähettää tutustumaan tytäryhtiömme
toimintaan Ouluun? Tietokoneeni näppäimistön otettua vastaan pari napakkaa
iskua, aloin kuitenkin tottua ajatukseen. Pääseepähän pois toimiston rutiineista
edes pariksi päiväksi. "Terve, sinähän olet Teemu, eikö totta?" kuului oveltani.
Kynnyksellä seisoi nelikymppinen, tyylikkääseen jakkupukuun sonnustautunut
nainen. "Terve terve, kyllä vaan olen..." kysyin hämilläni ja nousin kättelemään
tulijaa. "Katri Rantanen henkilöstöosastolta hei, lähdemme kuulemma Ouluun
yhdessä ensi maanantaina. Onko sinulla ajokortti, saisimme käyttöön firman
pikkubussin, jotta ei tarvitsisi mennä junalla?" tervehti tulija melko viralliseen
sävyyn. Olihan minulla ajokortti ja lähdinkin mieluummin reissunpäälle autolla
kuin junalla, ja pidin peukkuja että autossa olisi ilmastointi, sillä kesä
oli kuumimmillaan juuri nyt. Mutta matkaseura askarrutti kovasti... Katri
oli kuulemma henkilöstöpäällikkönä ollut meidän yläkerrassa kolmisen vuotta,
tiukka ja vaativa nainen alaisilleen. Saapa nähdä kuinka huumoripitoinen
reissu tästä tulisi tämän kuivan tädin kanssa, ajattelin itsekseni.

Maanantai-aamuna heitin repun selkään, hyppäsin bussiin ja ajoin työpaikalleni.
Sain pikkubussin avaimet pomoltani käteen ja lähdin hakemaan rouva Johtajaa
ihan kotoa asti, no onneksi hän sentään asui matkan varrella. Hetken aikaa
autossa Katrin talon edessä odoteltuani, käveli hän ulos tyylikkäästä kodistaan
luonnonvalkoisissa, leveälahkeisissa puuvillahousuissa ja hyvin istuvassa
valkoisessa trikoo-paidassa. Katselin sen muutaman metrin ajan, mitä Katri
matkaa autolle teki, hänen ulkomuotoaan, ja pidin kyllä näkemästäni. Vartalon
muodot tulivat hyvin esiin hänen vaatetuksessaan, eikä varmasti vahingossa,
kyllähän hyvin kohdeltua ja varmasti treenattuakin vartaloa tulikin näyttää,
eikä verhoilla piiloon.

Katri pyysi minua ajamaan, hän hoitaisi muutamia työasioita matkan aikana
pois, ja sehän sopi minulle. Kuuntelin musiikkia, eikä tarvinnut keksiä
juteltavaa tälle "hienolle leidille", joka tuntui jatkavan samaa kireää
linjaansa mitä hän työpaikallaan alaisilleen piti. Olimme ajaneet ehkä noin
pari tuntia ja perillä meidän piti olla vielä iltapäivästä, jotta ehtisimme
johonkin yhteispalaveriin, jota kautta taas näkisimme kerralla koko tytäryhtiömme
henkilökunnan. "No niin, tärkeimmät on hoidettu pois!" kuului ääni takaosasta
ja Katri siirtyi viereeni eteen istumaan. Hän vaikutti heti paljon rennonmalta
ja vapautuneemmalta ja alkoi jutella niitä näitä, työstä ja työn ulkopuolelta.
Itseasiassa hän vaikutti hauskalta ja eloisalta naiselta, joka oli vieläpä
erittäin viehättävän näköinenkin ruskeine silmineen, tummine hiuksineen
ja täyteläisine huulineen. "Miten tuollainen hauskannäköinen poika on sinne
laskutuksen pimeimpään nurkkaan piilotettu?" kysyi Katri vinkaten silmää.
"Kiitos kiitos...en minä muuta osaa tehdä, sitä ulkomaanpuoltahan minä olen
pyörittänyt jo neljä vuotta..." vastasin ja olo tuntui jo tosi rennolta
ja hyvältä Katrin seurassa. "Minulle tämä pieni tutustumismatka tuli juuri
oikeaan saumaan, mieheni on poissa työmatkalla myös koko viikon, joten on
hyvä, ettei tarvitse yksin kotona istuskella!" hymähti Katri ja kaivoi pärisevää
kännykkäänsä laukustaan.

En kuunnellut sen tarkemmin mitä Katri luuriinsa puhui, jotain pahoitteluja
kuulin hänen sanovan, kunnes Katri lopetti puhelun ja kertoi tilannekatsauksen:
"Kuule, meillä ei sitten olekaan mikään hengenhätä sinne konttorille, yhteispalaveri
on peruttu ja siirretty huomisaamupäivään. Eli voimme ajaa joko suoraan
Ouluun ja majoittua sinne tai majoittua matkalle ja ajaa aamulla suoraan
palaveriin, kuinka vaan jaksat ajaa. Voimme myös pysähtyä matkalla johonkin
jos haluat, siellä on niin nätti ja lämmin ilmakin." Se oli kyllä totta,
aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, mutta kuumuutta ei onneksi sisällä
ilmastoinnin vuoksi tuntunut.

Pysähdyimme jollekin P-paikalle järven tuntumaan, jossa oli pieni kioski
ja wc. Kävin vessassa ja ostin limun kioskista ja kävelin takaisin autolle.
"Pitäsiköhän mennä uimaan? Se voisi piristää...voisi olla parempi että ajamme
Ouluun asti kuitenkin tänään, ei matkalla taida olla mitään hyviä majapaikkoja..."
kysyi Katri. Yllättävä kysymys häneltä, minun oli vaikea tavallaan kuvitella
vieläkään häntä muuten kuin jakkupuvussaan toimistolla tärkeilemässä. Ennenkuin
ehdin kommentoida mitään, Katri jatkoi; "Vedä ovi kiinni, vaihdan uimapuvun
päälle...tuletko sinä?" ja Katri riisuitui auton takaosassa samantien. Vilkuilin
etupenkillä istuessani taustapeilistä vaatteiden vaihtoa, vaikka eihän herrasmiehet
tekisi niin..eihän? Ja yllätyksekseni ei vaaleiden puuvillahousujen pudotessa
auton lattialle alta löytynytkään alusvaatteita, vaan Katrin paljas takapuoli
tuli peilistä näkyviin silmieni eteen. Eikä se näyttänytkään aivan huonolta
takapuolelta, ottaen huomioon että rouva oli teini-iän ohittanut jo melko
kauan sitten.

Katri kaiveli hetken kassistaan uimapukuaan ja sai minut hyvin noloksi lauseellaan:
"tiedän että katsot kuitenkin...niin, en laittanut aamulla alusvaatteita,
on niin
hiostava ilma. Eikä se mitään haittaa, älä hätäänny, minulla on katsos silmät
selässäkin, olenhan henkilöstöpäällikkö!" naurahti Katri sivusilmällä minua
vilkaisten.
Jätin turhat anteeksipyynnöt väliin, tällähän naisella löytyi huumoria enemmän
kuin tarpeeksi... Katri käveli rantaan ja ei siinä muu auttanut kuin kaivaa
repusta shortsit esiin ja mennä perästä. Katri ui jo muutaman kymmenen metrin
päässä rannasta kun tulin paikalle, mutta keskeytti uintinsa minut huomattuaan
ja jäi katselemaan paikoilleen tuloani rantaan. Uin muutaman vedon ja Katri
ui vierelleni; "Ihanan lämmintä vettä! Tekee niin hyvää...eikö vain?" Kysyin
Katrilta mitä hän harrasti, kun oli noin hyvässä kunnossa ja sain vesiroiskeet
naamalleni; "No nyt jo alkaa nuorimies imarrella! Älähän nyt... No kyllä
minä kuntoilen aika paljon, uin, juoksen...kiva että se näkyy." Ja kehumiseni
jatkui edelleen: "Olet hyvin ruskettunut, oletko ollut ulkomailla vai?"
Katri ui laiturin rappusille ja kävi nojaamaan niitä vasten matalassa rannassa
ja vastasi hymyillen: "Äsh, kotimaan aurinko riittää, on ollut kaunis kesä.
Meillä on hyvä piha missä ottaa aurinkoa ihan rauhassa. Ja silloin ei jää
rajoja...huomasitko muuten tarkkaavaisilla silmilläsi?"

En ollut ajatellutkaan sitä, mutta nyt kun Katri sanoi sen, palautui tuo
muistikuva paljaasta, tasaisesti ruskettuneesta takapuolesta mieleeni. "Ajattelin
jotain muuta kuin rusketustasi...anteeksi, en muuten huomannutkaan" vastasin
rehellisesti. "Ajettelit mitä?" kysyi Katri ja kului piinaavat pari sekuntia,
kunnes hän jatkoi ja pelasti minut piinaavalta kysymykseltään; "harmi, ettei
aina voi ottaa aurinkoa alasti, en pidä rajoista yhtään. Vartalo on kauniimpi
tasaisen värisenä...vaikka ei kai sillä nyt niin väliä pitäisi olla. No,
miksi menit noin hiljaiseksi?" Vastasin että jos jatkaisimme tätä aihetta
vielä hetkenkin, täytyisi minun viilennellä itseäni vielä pitkään vedessä.
"Ja höpsis!" tuhahti Katri vähän ehkä jopa punastuen vastauksestani sekä
omasta suoruudestaan, nousi rappuset ylös ja kipitti
takaisin autolle.

Koputin auton oveen ja kysyin voisinko jo tulla. Myöntävän vastauksen saatuani
ja avasin sivuoven ja hyppäsin sisään jo melko kuumaaksi käyneeseen autoon.
Yritin etsiä
pyyhettä kassistani, turhaan. Istahdin Katria vastapäätä penkille ja hän
lupasi lainata omaansa jahka oli saanut kuivateltua itsensä. No, melkein
uuden auton penkit nyt kastuisivat shortseistani, mutta vettähän se vaan
on! Istuimme paikoillamme vähän aikaa toisiamme katsellen, kunnes tajusin
tilanteen: "Anteeksi,
minä menen eteen...ethän sinä voi siinä vaatteita vaihtaa..." Istuin etupenkille
ja yritin olla katsomatta peiliin. Ja tällä kertaa onnistuinkin. Saatuaan
vaatteet yllensä, Katri ojensi pyyhkeen ja kävi penkille istumaan. "Mitäs
nyt tehdään? En voi mennä eteen, olet kastellut molemmat etupenkit läpimäriksi"
Katri nauroi ja iski silmää. Istuin taas penkille vastapäätä Katria pyyhkeen
päälle ja vedin pokerinaamalla shortsini samantien alas ja aloin etsiä jotain
kuivempaa
ja kevyempää päällepantavaa repustani. Katri rykäisi tahallaan kovaan ääneen
ja katsoi hetken selvästi paikkojani ja sanoi: "Rohkea poika. Mutta sullahan
on rajat!" ja purskahdimme nauruun. Sanoin ettei minulla ollut pokkaa ottaa
alasti ikinä aurinkoa, johon Katri; "Ei se sinulla ainakaan vartalosta kiinni
ole, älä ole niin ujo!" Ajattelin että minäkö ujo ja huudahdin, että voin
tarvittaessa ajaa vaikka loppumatkan alasti, jos se siitä kiinni on! Katri
nauroi ja sanoi että sen hän haluaisi nähdä.

Ja vain hetkisen päästä hopeanharmaa Volkswagen kaarsi takaisin tielle,
alaston kuski puikoissa! "Tämähän alkaa olla kivaa..." kuului naurava kommentti
takaosasta. Ehdin ajaa ehkä kilometrin verran, kun Katri tuli etupenkkien
väliin pyyhe käsissään; "Kyllä sun tarvitsee jotain päällesi laittaa. Meillä
on firman logotkin autossa...ja olet ihan läpimärkäkin vielä. Aja sivuun,
ole kiltti" sanoi Katri ja laski pyyhkeen intiimimpien paikkojeni suojaksi.
Käännyin seuraavasta tienhaarasta sivuun, joka jatkui vain satakunta metriä
ja
päättyi kiinniolevaan puomiin. "Kyllä minä sinua katselisin noinkin vaikka
kuinka pitkään, mutta rekka- ja bussikuskit eivät välttämättä ole samaa
mieltä kanssani" sanoi Katri lohduttavasti mennessään takaisin istumaan
takaosaan ja ponnahti äkisti kiljaisten
pystyyn tuolistaan: "Iiik, tämäkin penkki on ihan märkä. Hui, ihan säikähdin...pyllyni
kastui ihan kokonaan, en muistanut että istuit tässä juuri äsken!"

Olin juuri saanut pyyhkeen lanteilleni ja siirtymässä taakse reppuni luo,
ja hyvä etten lyönyt päätäni matalaan kattoon Katrin kirkaisusta.
Katrin vaaleat housut todellakin olivat läpimärät hänen istuttuaan penkille,
missä olin viipynyt tovin hetki sitten, ja ohuen, kastuneen kankaan läpi
paistoi ihanasti tämä varmasti yksi kauneimmista takapuolista, jonka olin
nähnyt. "Kokeile nyt...voi harmi. Ja tähän jäi penkistä väriäkin..." jatkoi
Katri turhautuneita sähähdyksiään ja silitteli housujen takamusta. Istahdin
penkille tätä kohtausta ihmettelemään. Siltä seisomalta Katri avasi housujensa
nyörit, avasi vetoketjun ja laski housut jalastaan. Vähän kyyryssä autossa
seisten, alapää jälleen paljaana, Katrikin toipui kohtauksestaan ja puhkesi
nauruun; "Anteeksi...ai niin, sinulla on minun pyyhekin käytössä. No, nyt
katsottiin taas uudelleen kumpi meistä oli se ujompi."

Auton kellertävä kattoikkuna toi mukavasti lisävalo autoon ja enkä voinut
olla vilkaisematta edessäni auringonsäteiden valaisemaa Katrin jalkoväliä.
Aivan pikimustat häpykarvat oli jätetty parin sentin viivaksi, ja häpykummun
kaartaessa alaspäin, näkyi vain paljasta ihoa. Huokasin ja puhalsin kovaan
ääneen jäykkänä ja tiukkana pitämäni rouvan suoruutta ja painoin pääni taaksepäin
ja suljin silmäni käsilläni. "No? Eihän
sinun pitänyt olla ujo? Täytyykö minun kauan odottaa pyyhettäni?" nauroi
Katri selvästi yllättyen aiheuttamastaan reaktiosta. Pieni liike jalkojen
välissä sai minut melkein kauhun valtaan, penikseni siellä antoi elon merkkejä,
eikä ollut ihme... kunnes säpsähdin Katrin seuraavaa lausetta ja laskin
kädet silmiltäni; "...vai täytyykö minun itse ottaa se pyyhe?" Katri kumartui
lähemmäksi ja tarttui toisella kädellään pyyhkeen solmuun ja veti varovasti.
"No? Annatko?" hän jatkoi. "Ota...jos kestät paljaan totuuden..." vastasin
ja nostin takapuoltani penkistä. Katri veti pyyhkeen lanteiltani paljastaen
juuri eloon heränneen kaluni päivänvaloon.

"No eihän se ihan paljas ole...mutta ihan kaunis kylläkin..." Katri virkkoi,
kietaisi pyyhkeen lanteilleen ja meni etupenkille istumaan laukku sylissään.
Penikseni nousi edelleen sekunti sekunnilta, joten vedin äkkiä pelkät housut
jalkaani, alusvaatteita tässä ei enää ehtinyt kaivella. Niissä tamineissa
menin kuskin paikalle ja kohta kurvasimme taas takaisin isolle tielle ja
kohti Oulua. Katri jutteli vieressäni, että kun nyt oltiin niin hyviä tuttuja
jo, niin mitkäs näistä olivat kivemman näköiset ja veti laukustaan parit
alushousut näytille. Vertailimme niitä siinä matkan jatkuessa ja keskustelimme
minkälaisissa pikkuhousuissa naisen pylly näyttää kummastakin hyvältä ja
kaikkea tämän suuntaista. Tilanne oli enemmän kuin huvittava, siinä vieressäni
etupenkillä istui henkilöstöpäällikkömme, nuorekas nelikymppinen naimisissa
oleva nainen pyyhe lanteillaan ja valkoinen tyköistuva t-paita päällään
ja minä ajoin autoa pelkissä sinisissä chinoksissani. Mutta tilanne ei minusta
tuntunut pelkästään huvittavalta, vaan myös erittäin...hmm...kiinnostavalta,
kiihottavaltakin. Olimme nähneet toisemme jo melkein kokonaan alasti, ainakin
vilaukselta ja olimme tunteneet ainoastaan nyt noin kolme-neljä tuntia,
mutta minusta tuntui että olisin tuntenut Katrin jo vaikka kuinka pitkään.

Katri sulloi pikkuhousunsa takaisin kassiin ja laski sen sylistään lattialle
jalkojensa alle. Aurinko paistoi suoraan vastaan ja lämmitti melkoisesti,
suorastaan paahtoi jalkoihini. "Ihanasti aurinko lämmittää" sanoi Katri
ja nosti aurinkolipankin ylös ja antoi auringon paistaa koko keholleen.
"Meillähän on ollut tosi kivaa, vai mitä? Tästä tulee vielä mukava reissu,
jos sää pysyy näin mukavana" jatkoi hän. Katselin silloin tällöin etupenkillä
kiemurtelevaa, auringon lämmöstä nauttivaa aikuisen naisen vartaloa, ja
tieto siitä, ettei tämän pyyhkeen alla ollut mitään, sai minun oloni hyvin
levottomaksi, kunnes taas sain ajateltua hetken jotain muuta.

Mutta Katrin puheet ja jutustelu ei juurikaan auttanut siinä muiden asioiden
ajattelussa, vaan aiheemme palasi aina jotenkin ihmeellisesti alastomuuteen,
äskeiseen tilanteeseen ja lopulta meihin itseemme. "Saanko kysyä jotain?
Tämä on vähän intiimiä..." kysyi Katri ja nyökättyäni myöntävästi jatkoi;
"Mitenhän minä tämän sanoisin... Miksi mies ajelee itseään...hmm...sieltä?
Siis sinä vaikka?" Ja vihdoin Katristakin oli nähtävissä pieniä nolostumisen
merkkejä. Vastasin niinkuin asia oli, eli että tyttöystäväni piti siitä
vähän siistittynä ja olohan oli kesällä vilpoisampi näin. Mietin millä mielellä
Katri kysymyksensä kysyi, kuinka tarkkaan hän oli paikkani nähnyt ja mitäköhän
reaktioita se oli hänessä herättänyt. Olin häntä noin kymmenen vuotta nuorempi,
uskoakseni ulkonäöltäni ihan komeakin ja kuten Katri oli itsekin todennut,
vartalo oli hyvässä kunnossa. Eli ehkäpä Katria todellakin myös jollain
asteella kiihotti myös tämä tilanne, vaikka hän näyttikin ottavan aluksi
riisumiset yms. tilanteet luonnollisina ja helppoina itselleen.

Katri jäi miettimään vastaustani...tai mitä lie jäänyt miettimään, mutta
meni pitkä aika ennenkuin tuli seuraava kysymys: "Saanko jatkaa samalla
linjalla, kun nyt hyvään alkuun päästiin? Pidätkö nuoremmista vai vanhemmista
naisista vai onko sillä mitään väliä? Entä pidätkö siitä kun nainen ajelee
karvojaan?" Vastaus oli helppo; "Mitä minä olen kuullut, on melkein jokaisen
miehen fantasiana ns. vanhempi nainen, ja samanlailla melkein jokainen näkee
päiväunia nuorista tytöistä. Ja rakastan, jos nainen ajelee karvojaan, sehän
on seksikästä...vaikka liian harvoin näköjään sitä nykyään sellaisia siistittyjä
näkee, kun siitä tälläinen olo tulee... Ja hei, vanhemmista naisista puheenollen,
oma päiväuneni on sellainen minua pikkuisen vanhempi, hyväkuntoinen, tumma,
elävä, rohkea nainen, joka ei ole turhan ujo..." lohkaisin yrittäen kuulostaa
vitsikkäältä. No ei Katri nauruun puhjennut, mutta alkoi hymyillä arvoituksellisesti
tuolissaan. Olimme pitkän aikaa hiljaa, ja pohdin sekavassa päässäni, miten
Katri suhtautui lohkaisuuni.

Katri nojautui hieman taaksepäin tuolissaan hakien rennompaa asentoa. Hän
hymyili edelleen itsekseen ja tuijotti vasten aurinkoa, ilmeisesti olin
sanonut jotain todella hänen toivomaansa. Kunnes pitkän hiljaisuuden katkaisi
Katrin sanat: "Pyyhe on vielä kostea, en kuivu ollenkaan. Kuivattelen vähän
aikaa...aurinko lämmittää ihanasti..." kuului vierestäni hiljainen ääni.
Auto heilahti pikkuisen käsissäni, kun katsoin miten Katri hyvin ruskettuneet
kädet avasivat pyyhkeen solmun rauhallisesti oikealta kyljelta ja kuinka
vasen käsi nosti sen pois Katrin yltä. Katri vetäytyi entistä alemmas penkissään
ja työnsi jalkoja yhä syvemmälle jalkotilaan laukkunsa päälle. Katri piti
silmiään kiinni ja hymähti tyytyväisenä oloaan, tietäen varmasti minun vilkuilevan
hänen "lämmittelyään". Kysyin naurahtaen, että mitäs ne rekka- ja bussikuskit
nyt sanovat, muttei Katri kuulemma jaksanut välittää.

Ajelin vähän matkaa, vähän kiemurtelevaa se ajaminen oli, kunnes oli pakko
sanoa ääneen; "Jos rekkakuskit eivät välitä, niin ainakin minun ajamisen
teet vaikeaksi!". "Aja vähäksi aikaa sivuun, että voin kuivatella ja saan
kuivat vaatteet päälleni sitten" vastasi Katri eväänsäkään liikauttamatta.
Käännyin heti seuraavasta vasemmalle kääntyvästä liittymästä, heti perään
tiukka oikea ja kivet ropisten jyrkkää alamäkeä ja päädyimme näköetäisyydelle
isosta tiestä pellon kulmaan. "No niin, aurinko paistaa edelleen, ollaan
tässä sitten vähän aikaa" sanoin ja sammutin auton. Katri kiitti hymyillen
ja laski penkkinsä selkänojaa vähän alaspäin; "Ei tässä kauaa mene, haluan
rentoutua vain vähän aikaa. Eikö sinun tee mieli yhtään? Rentoutua tai levätä?
Olet ajanut jo pitkän matkan". Työnsi penkkini niin taakse kuin se meni
ja nostin jalat keskikonsolin levennykselle. Katri etsi vipua hetken ja
käänsi sitten tuoli muutaman asteen, suoraan autoon paahtavaa aurinkoa kohti
ja veti kostean pyyhkeen pois takapuolensa alta.

Kun ei enää ajamiseen tarvinnut keskittyä, nousi penikseni lahjetta pitkin
samantien pikkuhiljaa ylöspäin, mutta en pystynyt sanomaan tai tekemään
mitään juuri nyt, en tiennyt kiusasiko Katri minua tahallaan vai oliko hän
tosissaan ja halusi minun ottavan seuraavan askeleen? Rötkötimme siinä tuoleissamme
ikkunat auki, kuuntelimme tieltä kantautuvaa melua ja tunsin jo, miten kaluni
jopa hieman laski, aloin ilmeisesti "tottua" tähän silmäkulmasta avautuvaan
näkyyn, tai ehkä se tuntui vain niin epätodelliselta. Kunnes; "niin lämmin...onneksi
meillä ei ole kiirettä..." ja Katri kääntyi penkissään hieman enemmän minua
kohti, nosti takapuoltaan penkin etureunaa kohti ja raotti pikkuisen jalkojaan.
Niin sivuttain Katri kuitenkin vielä siinä oli, etten nähnyt muuta kuin
hänen ruskettuneen alavatsansa, penkillä lepäävät reitensä ja jalkoväliin
katoavan karvaviivan. "Eikö sinulle tule kuuma pitkissä housuissa? Mikset
vaihda shortseja jalkaan?" kyseli Katri vähän levottoman oloisena penkissä
liikahdellen. Ehdin juuri sanoa, että shortsini taitavat olla vielä märät,
kun Katri keskeytti minut nauraen; "Ja ai niin, sinä olit se ujompi meistä..."

Ajattelin että nyt sitten olisi seuraavan siirtoni vuoro, avasin chinoksieni
napit yksi kerrallaan ja kuoriuduin ulos niistä. Pelkkä ilmavirta, vapauden
tunne ja heti kaluuni osuvat kuumat auringonsäteet saivat olon tukalaksi.
Olin ilkosen alasti ja yritin löytää mukavaa, mutta tarpeeksi peittävää
asentoa penkistäni. Vai ujo, tässä oli Katrille miettimistä. Katrin ainoa
kommentti oli hyvin hiljainen "hyvä". Katri käänsi penkin lähes kokonaan
sivuttain auton keskiosaa kohti ja oli nyt melkein suoraan minuun päin kääntyneenä.
Katri avasi silmänsä ja katsoi minua puhumatta sanaakaan. Laskin jalat alas
lattialle ja käännyin myös penkissäni hieman Katria kohti ja nyt katsoimme
toisiamme silmästä silmään. Olimme aivan hiljaa...ja sekunnit tuntuivat
ikuisuudelta.

En pystynyt enää pidättelemään reaktioitani pidempään ja tällä hetkellä
Katrin vakavissa kasvoissa siristäviin, ruskeisiin silmiin katsoessani,
annoin penikseni nousta reittäni vasten. Se kapusi jalkani ihoa vasten kohti
taivettani ja alkoi pian hamuilla ilmaa alleen. Jokaisella sydämeni lyönnillä
veri pakkasi lopullisesti heränneeseen elimeeni, kasvatti ja nosti sitä
huojuen ylöspäin. Katrin silmät tuijottivat omiani, mutta näkökentässään
hän reaktioni kuitenkin huomasi ja Katrin silmäkulmiin tuli suloisia ryppyjä,
kun hänen kasvonsa kääntyivät hymyyn. Hymyn nähtyäni rentouduin tuolissani
ja otin mukavan, puolittain lepäävän asennon ja annoin kaluni nousta vapaasti
koko mittaansa. Katri teki samoin ja katsoimme toisiamme samanlaisissa asennoissa
edelleen aivan hiljaa. Taas pitkän tauon jälkeen Katrin silmät vihdoin laskeutuivat
silmistäni hiljakseen alaspäin, rintakehääni pitkin vatsani korkeudelle,
kunnes katse pysähtyi penikseeni. Katrin hymy ei ollut enää niin rento ja
vapautunut, hän puri leukansa tiukemmin yhteen ja veti kerran syvempään
henkeä. Katri puristi huulensa yhteen ja nosti katseensa taas silmiini,
ja sanaakaan sanomatta avasi reisiään, haki jaloilleen mukavaa paikka lattialta.
Katsoin nyt ensimmäistä kertaa suoraan, häpeilemättä mutta sydän rinnassa
kiivaasti jännityksestä lyöden, pikkuhiljaa avautuvien jalkojen välistä
paljastuvaa häpyä.

Se näytti niin kauniilta, himottavalta, kiihottavalta... ja epätodelliselta.
Musta häpykarvoitus, tuo ohut viiva, päättyi häpyhuulien päälle ja oli selvästi
ajeltu todella huolellisesti. Ulkonevat häpyhuulet olivat yhteen liimautuneina
ja vähän lainehtivina laskeutuivat kohti välilihaa. Hieman vaaleampi iho
häpykarvojen ympärillä paljasti, ettei tämä "tyyli" ollut koko kesää kestänyt.
"Tein sen eilen...pidätkö siitä? En tiedä miksi tein sen...ensimmäinen kerta.
Jotenkin tuntui että nyt kokeilen sitä nyt..." Katrin sanat katkaisivat
todella piinaavan hiljaisuuden kuumassa autossa. Pidin siitä, rakastin sitä,
halusin sitä, palvoin sitä...ajattelin mielessäni ja penikseni paisui entisestään
niin, ettei esinahkani ollut pysyä terskan päällä.

Mietin sanoinko ajatukseni ääneen, kun Katri painoi katseensa sykkivään
penikseeni ja laski toisen kätensä reidelleen ja hitaasti ihoaan hyväillen
kuljetti sen häpynsä päälle. Välillä silmiini tuijottaen, välillä penistäni
vilkaisten, välillä nämä sumuiset, kauniit silmät sulkien Katri kiemurteli
hiljaa, varovaisesti, pehmeästi penkissään ja kuljetteli kättään pitkin
paljasta ihoaan. Kiinteä, nätti vatsa näyttäytyi silloin tällöin Katrin
sormien käydessä yhä ylempänä ja ylempänä hänen upealla vartalollaan, nostaen
matkallaan valkoista puseroa ylöspäin.

Nojauduin penkistäni eteenpäin lähestyäkseni Katria, mutta Katri keskeytti
liikehdintänsä ja painoi minut hartioistani takaisin tuoliin sanoen; "Mieti
vielä...ei olla typeriä, minulla on aviomies, sinulla tyttöystävä, olen
sinua varmasti kymmenen vuotta vanhempi." Turhautunut ilme kasvoilla lausutut
Katrin sanat eivät oikein menneet yhteen hänen kehonkielensä kanssa ja noustin
selkäni uudelleen penkistäni. Katri laski uudelleen kätensä hartoilleni
ja vain muodon vuoksi vastaan painaen, hän antoi minun laskeutua polvilleni
penkkien väliin. Reidet säilyivät kutsuvasti avoinna ja hivuttauduin vähitellen
syvemmälle auringon kuumentamien jalkojen väliin.

Silittelin sileitä sääriä, hyväilin kiinteitä reisiä ja kuljettelin huuliani
niiden ihanasti tuoksuvalla iholla, kunnes kasvoni olivat aivan vaginan
lähellä. Haistoin sen huumaavan tuoksun ja katselin vain senttien päästä
malttamattomana vielä niin tiukasti yhdessä pysyneitä Katrin häpyhuulia.
Juuri kun olin laskeutumassa antamaan niille kuumaa suudelmaani, otti Katri
pikaisesti päästäni kiinni, nosti sitä ylöspäin ja minua katsoen pudisti
kieltävästi päätään. Kunnioitin hänen päätöstään, vaikka vaikeaa se enää
oli. Istuin penkkiini takaisin, laitoin käteni silmieni eteen ja päästin
ilmoille pettyneen, turhautuneen huokauksen.

Katri oli siirtymässä etupenkiltä takaosaan ja kosketti hipaisten reittäni
kädellään, kuin lohduttaakseen minua. Tartuin Katrin käteen ja vein sen
samantien penikseni päälle. Katsoin Katrin reaktioita, kun hän seisoi siinä
vähän kumarassa, penkkiemme välissä, vartalo takaosaa kohti kääntyneenä
ja käsi kaluni päällä. Katri painoi silmänsä kiinni ja päästin hänen kätensä
omastani. Katri jäi pitämään kiinni peniksestäni ja seisoi näin muutaman
sekunnin. Kaluani yhtäkkiä lujaa puristaen, hän laskeutui alaspäin, aina
polvilleen asti. Vavahtelin hänen kosketuksestaan ja tuntui että paikkani
räjähtäisivät paineesta. Tärisevät sormet vetivät esinahkani alas paisuneen
terskani paljastaen ja hetken aikaa jotain mumistuaan, Katri painoi huulensa
kalulleni...antoi suukon sen päähän, lipaisi kielellään terskan juuresta
ja puristi sormillaan yhä lujempaa sen vartta. Nyt jos Katri vielä epäröisi,
eikä haluaisi jatkaa...

Liikkeet kävivät energisimmiksi, terskani oli kokonaan lämpimien huulten
välissä, sormet vetivät esinahkaa rauhallisesti edestakaisin, ja Katri maisteli
voimakkain nuolaisuin penistäni joka puolelta. "Näytäs..." kuului viimein
selkeästi ja Katrin sormet nostivat kiristyneitä, paljaita pussejani ylöspäin.
Katri imi niitä lujasti, nuoli taipeitani ja upotti taas kaluni syvälle
suuhunsa. "Haluatko että jatkan?" kysyi Katri selvästi kiihoittuneilla silmillään
jalkopäästäni tuijottaen, runkaten penistäni edestakaisin samaanaikaan sirolla
kädellään. Hän naurahti itsekseen, kun en saanut sanaakaan suustani vastaukseksi
ja otti kaluni uudelleen suuhunsa. Otin Katrin hiuksista hellästi kiinni,
nostin hänen kasvojaan ylemmäs ja annoin hänen huulilleen kiihkeän suudelman,
nousten samaan aikaan pois penkiltäni. Pian suutelimme polvillamme auton
keskiosassa etu- ja keskipenkkien välissä. Hamuilin käsilläni Katrin vartaloa,
hyväilin pyöreitä pakaroita, työnsin käteni hänen kireän puseronsa alle...pyörittelin
rintoja kämmenelläni, puristelin kovettuneita nännejä sormillani...ja suutelimme....pitkään
ja ahnaasti.

Työnsin Katria kohti taaimmaista penkkiä ja nostin häntä takapuolesta hieman
ylemmäs istuimen suuntaan, hamuillen samaan aikaa huulillani hänen alavartaloaan.
Katri sai ainoastaan kyynerpäänsä istuimen päälle ja kannattelin Katrin
jalkoja, lantiota käsieni varassa, kun painoin märkiä suudelmia hänen vatsalleen.
Katrin vartalo oli kaarella penkin ja minun välissä ja käsilläni hänen pakaroistaan
kannatellen pääsin käsiksi hänen kauniiseen häpyynsä. Yritin olla hellä
ja verkkainen liikkeissäni, mutta se oli hieman vaikeaa. Avasin häpyhuulet
kielelläni ja maistoin heti ihanan lemmennesteen maun kieleni kärjellä.
Ottaessani toisen häpyhuulista huulieni väliin ja imien sitä voimalla suuhuni,
pääsi voimakas huokaus Katrin suusta. Jatkoin nuolemista tässä ahtaassa
asennossa, pyörittelin ja imin kosteita häpyhuulia, koskettelin ja hyväilin
paisunutta klitorista kielelläni. Katri heilui, välillä keinui, välillä
jopa tärisi kun huuleni ja kieleni vaeltelivat hänen vaginassaan.

Katri nousi istumaan kunnolla takaistuimelle, nosti toisen jalkansa ylös
penkille ja odotti että jatkaisin mihin jäin; "Minua ei ole nuoltu puoleen
vuoteen...kuulitko? Puoleen vuoteen!" kuului melkein epätoivoinen Katrin
ääni. Selvä, rakastin nuolemista ja sitä tämä nainen saisi... Levitin sormillani
häpyhuulia hieman enemmän auki ja maistelin kielelläni sieltä paljastuvia
paikkoja innolla. Työnsin myös sormeani viimein hänen sisälle, ensin yhden,
sitten kaksi...samalla klitorista villisti näykkien...ja Katri päästi pitkän
ja melkein eläimellisen kiljahduksensa ja vavahteli orgasmin voimasta sekunti
tolkulla...tuntui että se jatkui ja jatkui...kunnes jännittynyt vartalo
antoi hieman periksi ja rentoutui jälleen.

Minulla oli voittajan olo, olin nuollut ja hyväillyt tälle kauniille, vaikkakin
ensin vastahakoiselle, naiselle orgasmin! Posket punoittaen ja pitkän pitkän
ajan istuimellaan huohottaen Katri kokosi itsensä ja kysyi pitäisikö meidän
jo lähteä kohti Oulua...kohta joku jo ihmettelisi mitä tämä auto seisoo
täällä pellon laidassa. Kalu vielä voimissaan sykkien, vedin housut jalkaan
ja t-paidan päälle ja muutaman minuutin päästä teimme matkaa ilmastoinnin
viilentämässä autossa. Kiiman tuoksu tuntui vielä nenässäni ja lemmennesteiden
maku suussani, kun kilometrit kuluivat joutuisasti. Katri oli heittänyt
vaatteita ylleen ja istui sivuttain käännetylle etupenkilleen viereeni.
"Se oli upeaa...ehkä me vielä jotain kivaa keksimme myöhemmin" Katri hymyili
ja silitteli reittäni kädellään. "Sinähän olet pirteänä vielä!" oli Katrin
kommentti, kun hän tunnusteli lahkeessani pullottavaa kohtaa. "Niin no,
mikset olisi..." jatkoi Katri, käänsi katseensa tien suuntaan, kuin liikennettä
arvoidakseen. Ja kohta Chinoksieni napit avautuivat Katrin näppärillä sormilla
ja pikkuhiljaa vatsasta alkaen, hyväilevät sormet alkoivat hieroa ihoani...
"Keskity sinä nyt vaan ajamiseen, että päästään perillekin joskus, minä
viihdytän sillä aikaa hieman itseäni" naurahti Katri ja vilkuili huolestuneena
tien suuntaan.

Katri kaivoi kaluni ulos avonaisista housuista, hyväili kiveksiäni, vatsaani
ja liikutteli taas esinahkaani silloin tällöin edestakaisin. Katri kysyi
pystyinkö ajamaan, ja kun sain ähkäistyä, että "enköhän", laskeutui Katri
ratin ja minun väliin. Vähän aikaa otettuaan suihin, painoi Katri kaluni
takaisin housuihin ja napitti housuni kiinni, ilmeisesti huoli keskittymisestäni
oli liian suuri. "Kuule, minulla on ehdotus sinulle! Ajetaan Oulunjärvelle
yöksi, sieltä varmasti vielä löytyy molemmille huone, ja matka on lyhyt
aamukokoukseen!" kuului Katrin ehdotus muutaman minuutin hiljaisuuden päätteeksi.
Molemmille huone, vai niin, mietin itsekseni...jaa, eikö tämän jälkeen yksikin
huone riittäisi... Kaarsin järven rannalla sijaitsevan pihaan ja kävelimme
sisään kysymään huoneita. Katri oli laittanut aurinkoisen, pitkän kietaisuhameen
päälleen ja saman valkoisen puseron, joka hänellä oli aiemminkin. Puseron
läpi erottuivat tummat nännit, ilmeisesti alusvaateeton kausi jatkui edelleen,
enkä voinut kuin ihailla miten kauniin pyöreät rinnat Katrilla ikäisekseen
oli.

"Mitä? Täyttä? Ei voi olla..." parahti Katri tiskillä. Joku suurempi seurue
häävieraita oli tulossa illaksi, eikä yhtään huonetta ollut vapaana. Katri
piristyi hetkessä, ja sanoi hymyillen että keksisimme kyllä jotain, ajaisimme
sitten vaikka Ouluun asti. Ostimme limut ja menimme ulos terassin pitkälle
penkille vierekkäin istumaan ja pohtimaan mitä tekisimme. Sanoin; "Näytät
hyvältä hameessasi ja tuossa puserossa" ja laskin varovasti käteni hänen
reidelleen. Terassin toisella laidalla oli neljän hengen seurue, joten en
halunnut herättää liikaa huomiota lähentelemällä silmin nähden minua vanhempaa,
vaikkakin nuorekasta naista kaikkien nähden, enkä tiennyt miten Katrikaan
olisi siihen suhtautunut. Katri vilkaisi samaista seuruetta ja ohjasi kädellään
omani halkiosta sisään. Leveästi hymyillen hän painoi käteni häpynsä päälle
ja kuiskasi; "en viitsinyt laittaa pikkuhousuja vieläkään, on vilpoisampi
olo näin". Hymyilin kilpaa auringon kanssa, vilkaisin seuruetta lähellämme,
ja hyväilin varovasti Katrin vaginaa sormillani. Katri raotti reisiänsä
hieman ja joi juomaansa muina naisina ja antoi minun kosketella itseään.
Tunsin miten kosteus lisääntyi sormieni päässä ja Katrin vaimeat muminat
ja ynähdykset kertoivat, että Katri kiihottui hyväilyistäni.

"Haluan sinua" kuiskasin Katrin korvaan. Katri otti käteni hameensa kätköistä
pois ja hörppäsi pitkän kulauksen pullostaan. "Tule...lähdetään...muuten
sinä läkähdyt" Katri naurahti ja laski limunsa pöydälle. Kävelin Katrin
perässä rantaan johtavaa tietä pitkin ja yritin pysyä hänen reippaiden askeleidensa
tahdissa. Tieltä erosi pieni polku harjulle, jonne suuntasimme. Katri kehui
maisemia ja veti välillä minua kädestä perässään; "Katso! Täältä näkyy järven
selän yli! Ihanaa hiekkaa..." Olimme kävelleet muutama sata metriä motellilta
harjun päälle, jossa oli matalia puita harvakseltaan sekä siellä täällä
piikikkäitä varpuja isojen kivien lomassa, mutta maa oli ihanan pehmeään
hiekkaaja Katri nojautui itsensä korkuista, kaltevaa kivea vasten, käänsi
kasvonsa silmänsä sulkien vielä lämpimästi paistavaa aurinkoa kohden. Kävelin
Katrin luo ja annoin häne

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä