Entäs jos?

Mannerheim palveli venäjän armeijassa n 30v.

Ei siitä ole kouluhistoriassa luettu. Suomen ollessa Venäjän Suurruhtinaskunta, koulutettiin ainakin upseeristo Venäjällä. Venäläistyminen olisi ollut seurauksena jo parin kolmen sukupolven päästä, eikä kansa ihmettelisi yhdistyneitä läänejä pitäisi niitä jo luonnollisina.
Mannerheimimme olisi ilmeisesti sulautunut Venäjän historiaan, kansa toki tietäisi oman historiansa, kuten muutkin aikanaan valloitetut maat. Vaan eihän meille nyt niin huonosti käynytkään!

Suomen Suurruhtinas Aleksanteri toinen oli uudistusmielinen hallitsija, ja hänestä tuli hyvin pidetty suomenystävä maassamme. Ylioppilaat ottivat palavin tervatynnyrein ja kunniaportein hänet vastaan, jossa luki ajan palvovan hengen mukaan: Hän saa pilvet väistymään ja tuo meille auringon takaisin.

Niinpä Aleksanteri toisen patsaan juurella Helsingin senaatintorilla on kaiverrettuna työtä ,rauhaa ja valoa symboloiva Suomineito.

Kuvanveistäjät Walter Runebergin ja Johannes Takalan yhteistyönä.

Varmaan löytyy enemmän tietäviä joukostamme, mutta pidän hyvänä perintönä aikaamme ennen ja jälkeen itsenäisyytemme, jota tosin maailmansodat varjostivat!

Marski harkitsi yhtyä kumppaneineen valkoisiin.

Olisi se ollut sitten iso vastuu ja isotöinen meidän suomalaisten hallita niin isoa ja monikansallista valtakuntaa.

Sodanjohto ei ollut tekemässä Suur-Suomea. Osa poliitikoista oli nimiä mainitsematta.

“En tule panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala ovat vapaat”
Talvisodassa menetetyt alueet Kannas, Itä-Karjala ja Salla.
https://historiatieto.files.wordpress.com/2014/04/moskova3.jpg

Suur-Suomea ei tehty, hyökkäys pysäytettiin Itä-Karjalaan siihen mistä saatiin hieman neuvotteluvaraa vaikka olisi voitu jatkaakin.
Marski kielsi ( salaa ) kokonaan hyökkäykset Muurmannin radalle, koska se olisi vaikeuttanut huomattavasti Neukun sodankäyntiä täällä ja muualla.
Samoin Marski kielsi Leningradin pommittamisen saksalaisten takoessa sitä piirityksessä.

Kartta, jossa näkyy mihin hyökkäys -42 pysäytettiin. Se on reilu 50 km yli vanhan rajan Syvärijoelle Äänisen ja Laatokan väliin. Nykyinen raja – vanha raja – asemasota. 2 vuotta näissä asemissa.
https://historiatieto.files.wordpress.com/2014/04/sjuomi1942-44.jpg

Historia ei tunne sanaa jos. Sitäkin tarkemmin sanan kun.
Kun Venäjän silloinen ylpeys, Itämeren laivasto oli ollut Tsuhisman salmen taistelussa Japani ja Venäjän sodassa, tarinan mukaan Suomeen sijoitettu venäläissotilas kysyi suomalaiselta aseveljeltään taistelun tulosta. Siihen tänmä vastasi: Japanski pum pum pum, ruski pulp pulp pulp.
Tarinat sikseen. Tästä sodasta alkoi Venäjän sotilasmahdin alamäki ja sisäiset levottomuudet. Kun korppikotkat ( Saksa ja Englanti) haistoivat tilaisuuden saada osansa Bakun alueen öljystä, luonnollinen menetelmä oli pyrkiä sitomaan Venäjän armeija niin lähelle jäämerta kuin mahdollista. Tässä yhteydessä myös hyödynnettiin orastavaa jääkäriliikettä. Ensimmäinen maailmansota oli Venäjälle nöyryytys. Kasvavien levottomuuksien vuoksi sillä ei ollut voimia vastustaa Suomen itsenäistymisvaatimuksia. Ja vallankumouksen seurauksena suuri osa armeijan upseereista käänsi joko takkinsa tai kuten Mannerheim lähti ulkomaille. Maineikkaanan upseerina hänen oli helppo kohota Suomessa ensin epävirallisen valkoisten armeijan ja sitten Suomen Armeijan ylipäälliköksi.

Eikö tunnu vähän oudolta, että mies pannaan vanhuusiässä tehtävään, jota hän oli viimeksi hoitanut yli 30 vuotta aikaisemmin? Kyllähän siinä on ala ehtinyt kehittyä.
Tällaiselta pohjalta maa ryhtyi käymään sotaa marraskuussa 1939.

Mitkähän mahtoivar Marskin sotilastaidot olla kun ratsumiehiä ei enää käytetty. Sotilasarvo ja arvovalta tierysti riittivät asemaan ylipäällikkönä.

Kenraali Airo taisi olla merkittävä sotastrategi.