Olen varmaan onnettomampi kuin koskaan elämässäni. Kaikki tuntuu vain kaatuvan niskaani yhdellä kertaa. En voi jatkaa rakastamaani harrastusta, koulu ja inhottavat kaverit kyllästyttää ja yleisesti on vain paha mieli. Ei kuulosta suurelta eikä olekaan mikään maailmanloppu. Ei vain ole mitään jäljellä, mistä tulisin onnelliseksi. Mietin vain, että onkohan tämä vain murrosikää vai jotakin muuta. Koska jos on pysyvää niin en tiedä miten jaksan. Mitä te teette silloin, kun kaikki tuntuu kaatuvan niskaan?
Jatkuva alakuloisuus
Pjwvbsjsvj
5124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://itunes.cubecode.site/?r=OQTkz8TKd eioleviirususisisisk
Rankemmaks se elämä vaan siitä lähtee. Työnhaku, laskut, verot... Kannattaa vaan päättää se elämä tähän.
Olin tossa samassa tilanteessa joku vuosi sitten, kannattaa yrittää löytää jotaan kivaa elämässä, jos ei vaan mikään huvita kantsii puhuu jollekki aikuselle esim. Vanhemmille, koulun psykologille, tai edes vaan kaverille.
Viimene asia minkä haluut tehä on tulla itsetuhoseks (mä tiiän). Jossaan kohtaa asiat alkaa paranee.
Voi olla murrosikää, tai jokin muu vaihe. Saattaa kuitenkin olla myös alkava masennus. Kannattaa puhua jollekulle (esimerkiksi terveydenhoitajalle).
Itsellä oli joskus sama ongelma, mutta sitten löysin Suomi24:sen, josta löytyy aina joku joka korjaa yhdys_sana virheeni.