hänelle ja runojen inspiraatio - miltä se tuntuisi?
Jos kuulisit olevasi muusa
sanasieppari
27608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Olisin siis hyödyke ja minulla olisi vain välinearvoa.
Vituttaisi.
Se olisi todella suuri kunnia ja ihana tunnustus....
Ajattelen,että se on satumainen tapa ilmaista tunteita.Herkkänä naisena minä liikutun runoista ja musiikista.Ne ovat kauniita tunteiden tulkkeja.
Juu mitään sellaista en oo koskaan saanut tuntea fantastista olisi en tiedä edes hänen horoskooppimerkkiä:-(
Itse kirjottelin rakaksu ruonoja jotka olin omistanut naiselle, luulen että näki ne muttei tykännyt vaikka ihan vaan siksi kirjotin kun niin pahasti rakastuin, sanoi kyllä että ei ole nähnyt mutta yhestä asiasta vaan päättelin että on nähnyt, ihmettelen miksi ei sanonut suoraan jos näki. Voin myös olal väärässä että ei nähnyt mutta usein vaistoni ja päätelmäni ovat olleet oikeassa, taisin vaan erehtyä tällä kertaa, ehkä toiset kokee ahdistaviksi varsinkin jos ei itellä ole tunteita mutta jos huomaa runot niin sanoo heti että älä kirjota jos niitä sitten kuitenkin käy lukemassa.
Ainakin olen ilonen että löysin tuon puolen itsestäni, ei ole kukaan muu nainen sanut runosuonta sykkimään, olen kyllä aina tiennyt että osaan kirjottaa jonkun verran. Toki ne runot voi omassa päässä olla parempia kuin muiden mielestä, samapa tuo.
-Tähtitaivas peittää valkean maan-
Valkea maa, alla kauniin tähtitaivaan
moni asia ihmiselämässä muuttuu
mutta valopilkut yön,
tiennäyttäjät pysyvät paikallaan.
Kunpa elämä olisi kuin tähtitaivas
ja tietyt asiat pysyisivät,
eivätkä menisi pois, katoaisi.
Tietyt valopilkut elämän,
kuin pyrstötähdet hetken ohitsemme kulkevat
eikä toive aina toteudu
ja sydämemme tunteet sulkevat.
Se saa tuntemaan mitä on sydämen kaipuu
kunnes ehkä pysyvä tähti elämään joskus saapuu.
Silloin tiedän,
elämä on kuin tähtitaivas,
jotkut tähdet ikuisesti tarkoitettu pysymään
toiset pois pikkuhiljaa hiipumaan.
Elämäni tähti,
aurinko
missä lienee kuljet?
Ehkä jostain elämääni saavut
ja suloiseen syliisi minut suljet.
Suudelmiin minut peität,
ja järjen hetkeksi tunteiden tieltä pois heität.
Ja hellään hymyysi
ihaniin tähtitaivas silmiisi
hyväileviin rakkauden sanoihisi,
saan jäädä kiinni.
Löysin kaltaisesi kerran
sain kokea räjähtävän rakastumisen tunteen
kuin supernova
ei ollut meitä tarkoitettukkaan yhteen
joskus kohtalo voi olla kova.
Se tunne pikkuhiljaa hiipuu
kuin kuoleva tähti äärettömässä universumissa.
En muilla sanoin osaa kuvata tunnettani rakkaudessa.
Ääretön on tähtitaivas rakkauden
ehkä sieltä se aurinkoni löytyy
ja sydän rakkaudella taas täyttyy.
Milloin kirjoittelit runoja naiselle? Tännekö tai muualle? Voi olla että kirjoittelet useammalle naiselle.
Nooh siitä on nyt jonku aikaa kun alotin, enkä kyllä nyt oel ku pari enää laittanu eri aiheista sinne ja tänne mitä nyt olen nuita omalta koneelta laitellu kun kuitenkin haluan säilyttää ne runot itelläki.
Eikä sillä ole enää merkitystä, itse olin itsekäs ja ylimielinen kun edes kuvittelin että hän näkis ja tykkäis, onneksi paljastui totuus että ei siitä mitään tuu kuitenkaan.
En kirjotellu ku yhelle ja hänelle ne rakkaus ruont tarkotin kaikki, mitä sitten nyt omista sydänsuruistak vielä kirjottelin osan kun se helpotti.
Muualle oli ne runot aikasemmin
No aina oppii, että jos vielä joskus samanlailla rakastuu niin ei käyttäydy kuin idiootti vaan kertoo heti suoraan tunteistaan ja siten kattoo onnistuuko vai ei jos ei niin sitten taas eteenpäin, turhauttavaa kun vuosia yrittää ja tuntuu että aina joko käy huono tuuri tai sitten itse möhlii. Mutta onneksi on elämänhalu tallella että ei luovuta
Kaunis ja syvällinen oli tuo kirjoittamasi teksti.
Tuli tunne,että taustalla on aito rakkaus.
Jos oli mulle niin kiitän, itselle merkitsee paljon jos joku pystyy näkemään tekstistäni asiat noin.
Itse vieläkin ihmettelen että taisin oikeasti ekan kerran rakastua kunnolla, mikä on outoa kun siinä ei mennyt kuin ehkä kuukausi kun sitten huomasin. Ainoa huono puoli että nyt pitää antaa hiipua mutta sen teen koska välitän oikeasti tästä ihmisestä vaikkei hän sitä tietäisikään.
En ole koskaan rakastunut näin enkä tiedä olenko oikeasti rakastunut aiemmin, muut tais olla vaan ihastuksia.
Oli sinulle.Huomasin kommentin tulleen hassuun paikkaan.
Rakkaus on yllättävä ja ihmeellinen kokemus.Rakastuminen kokemuksena on minusta yksi elämän kauneimpia ja ihanimpia asioita.Joskus rakkaus ei jostain syystä saa toteutua.Sinä kerrot hiipumisesta.Oletko saanut kertoa hänelle,että rakastat häntä?
Itse ainakin haluaisin kuulla jos minua joku rakastaisi.
Kauniit runot,tekstit ja musiiki ovat niitä jotka lohduttavat kaipauksen ja ikävöinnin keskellä.
Kerroin vain että on tunteita ja sain pakit, en pystynyt kertomaan että rakastuin koska pelkäsin että alan itkemään
Olen pahoillani puolestasi.
Hyvä kun löysit kirjoittamisen.Sen kautta pystyt ilmaisemaan tunteitasi.
Eikä se itkeminenkään vaarallista ole.
Sehän kertoo,että olet aito tunteittesi kanssa.
Ei ole ja kyllä uskallan itkeä, kait en halunnu että näkee kuinka sattuu.
Ei tässä kuitenkaan hätää kyllä kestän ja yritän kuitenkin päästä treffeille ja kattoa jos löytyis vaikka ees joku vaikka vielä onki tunteita
Kun on tunteita niin tietää olevansa elossa.Toivotaan,että löydät omasi.
Hyviä unia.
Varmaan sitä vaihtaisi patterin kuulolaitteeseen.
Tuntuisi rakastetulta.
Sinä sait minut näkemään kohtalon, että se on jotain jota täytyy tehdä, johon ei voi vaikuttaa,
jota ei voi väistää.
Se vain tulee.
Ja minun kohtaloni, ihana kohtaloni oli rakastua sinuun.
toivoisin olevani enemmänkin, rakkautensa kohde.
Runot ja sanat ei muhun kolahda, teot ne kyllä kolahtaa.
Hän on minun muusani - kaiken muun kannustavuuden lisäksi.
Sama täällä. Rankkojen mutta löytyy myös romanttisia - tätä hän ei tule koskaan tietämään.
Se ei olisi ensimmäinen kerta, kun asia näin olisi.
Joku nuorimies kerran omistanut ja lähettänyt minulle itse säveltämänsä kitara kipaleen. Kertoi minun kauneuteni olleen kappaleen inspiraationa.. Tiedä siitä kauneudesta. Olin kyllä otettu ja kiitin kappaleesta vaikka en itse kyseiseen ihmiseen ollutkaan ihastunut.
Mua kiinnostaisi tietää kaiken tämän elämän johon sekin ja tuokin mies kuului ja joista runoilin, että mitäpä tuumaavat asiasta. Tuntuuko nähdä sykkimisen lopettaneen sydämen veren valuvan runoista tahrien eletyt sivut, kuta kuinkin hyvältä.
Ihan sama mies asuu avoliitossa