Olin monta vuotta kasvissyöjä. Jossain vaiheessa nuoruutta lihoin reilut 10 kg ja painoin hiukan yli 70kg. Tätä aiemmin olin aina ollut ylpeä litteästä vatsasta ja terveellisestä ruokavaliostani, olin lopettanut karkinsyönnin, enkä syönyt muutakaan epäterveellistä koskaan. Kävin juoksemassa joka ikinenpäivä satoi tai paistoi sen 10 km.
Sitten lihoin sen reilu 10 kg. Huomasin vaan yht'äkkiä lopettaneeni "terveelliset elämän tavat". Aloitin hiljalleen syömään kaikenlaista epäterveellistä ja paisuin. Heräsin kun vaaka näytti 75kg ja olo oli turvonnut ja masensi. Näytin rumalta ja olo oli hirveä. Pituutta minulla on 167cm eli en nyt niin kauhean lihava ollut. Pyöreä vain. Itseinho oli valtava.
Ajattelin ruveta uudelleen pikkuhiljaa parantamaan elintapojani :) Rupesin syömään täysin vegaansita ruokaa: ei karkkia, ei epäterveellisyyksiä, ei edes alkoholia. Laskin jokaisen kalorin jonka laitoin suuhuni. Katsoin paljon saan proteiinia jne. Painoni putosi vajaan vuoden aikana ainakin 15 kg. Olin tyytyväinen itseeni. Harrasti kesällä 30km rullaluistelulenkkejä ja muutenkin treenasin.
Sitten.... :( Lopetin vegaaniuden. Aloin syömään lihaa, karkkia, juon viinaa. Ahdistaa. Lihoin. Painan tällä hetkellä 73kg ja olo on huono. Masentaa. Inhottaa katsoa itseään peilistä. Välillä ahmin sairaita määriä ruokia. Kitaani saattaa upota 5 pihviä kerralla, perhepizzakin mahtuu tai puoli kiloa karkkia. En tunne täyttyväni. On vaan tajuttomasti mielitekoja.
Nyt olen taas aloittanut tarkkailemaan suuhgun apnemisiani. Tänään olen syönyt vain salaattia, kurkkua ja tomaattia. Monta päivää oeln pärjännyt vain ruispuurolla ja rahkalla. Määrät ovat minimaalisia ja toivottavasti kcal summa pysyy alla 500. Lasken kaiken netissä ja laitan ylös. Lasken jokaisen suu palan ja mietin etukäteen mitä söisin. Harkitsen vaihtoehtoja.
Ja haluan olla vain ksuniinpi ja hyväksytty. Vihaan kaikkea ja väsyttää. Haluan olla hoikka, trimmattu ja kaunis. Seksikäs ja lihaksikas. Laiha.
Sitten lihoin sen reilu 10 kg. Huomasin vaan yht'äkkiä lopettaneeni "terveelliset elämän tavat". Aloitin hiljalleen syömään kaikenlaista epäterveellistä ja paisuin. Heräsin kun vaaka näytti 75kg ja olo oli turvonnut ja masensi. Näytin rumalta ja olo oli hirveä. Pituutta minulla on 167cm eli en nyt niin kauhean lihava ollut. Pyöreä vain. Itseinho oli valtava.
Ajattelin ruveta uudelleen pikkuhiljaa parantamaan elintapojani :) Rupesin syömään täysin vegaansita ruokaa: ei karkkia, ei epäterveellisyyksiä, ei edes alkoholia. Laskin jokaisen kalorin jonka laitoin suuhuni. Katsoin paljon saan proteiinia jne. Painoni putosi vajaan vuoden aikana ainakin 15 kg. Olin tyytyväinen itseeni. Harrasti kesällä 30km rullaluistelulenkkejä ja muutenkin treenasin.
Sitten.... :( Lopetin vegaaniuden. Aloin syömään lihaa, karkkia, juon viinaa. Ahdistaa. Lihoin. Painan tällä hetkellä 73kg ja olo on huono. Masentaa. Inhottaa katsoa itseään peilistä. Välillä ahmin sairaita määriä ruokia. Kitaani saattaa upota 5 pihviä kerralla, perhepizzakin mahtuu tai puoli kiloa karkkia. En tunne täyttyväni. On vaan tajuttomasti mielitekoja.
Nyt olen taas aloittanut tarkkailemaan suuhgun apnemisiani. Tänään olen syönyt vain salaattia, kurkkua ja tomaattia. Monta päivää oeln pärjännyt vain ruispuurolla ja rahkalla. Määrät ovat minimaalisia ja toivottavasti kcal summa pysyy alla 500. Lasken kaiken netissä ja laitan ylös. Lasken jokaisen suu palan ja mietin etukäteen mitä söisin. Harkitsen vaihtoehtoja.
Ja haluan olla vain ksuniinpi ja hyväksytty. Vihaan kaikkea ja väsyttää. Haluan olla hoikka, trimmattu ja kaunis. Seksikäs ja lihaksikas. Laiha.
Vastaukset 3
Vanhimmat
toihan kuulostaa kamalalta. jos sä vaan jotenkin pääsisit siihen normaaliin syömiseen kiinni.pirun vaikeetahan se on mutta ei nuo 500kalorin päivät mitenkään hyvästä ole.nainen kun tarvitsee 1500kaloria jo ihan perustoimintoihin,että hormonit ja kaikki perusjutut toimis. 1800-2000kaloria on sitten keskimäärin se minkä päivässä kuluttaa.
kun kieltää itseltään kaiken hyvän ja rajottaa kalorit noin alhasiks, ennen pitkää sortuu taas. itselläni on ollut anoreksia ja nyt ahdan kun viimeistä päivää...mielitekoja. ääripäästä toiseen, on-off suhde ruokaan. suosittelen sinulle että nostat tota kalorimäärää huomattavasti ja pudotat painoa maltilla. mieti haluatko syödä noin vielä parin kuukauden, puolen vuoden, vuoden....koko loppuelämäsi? netistä löytyy hyviä sivuja esim.kutri, jossa neuvotaan terveellistä syömistä. suosittelen!
Minä kärsin samanlaisesta ongelmasta.
Viime vuonna aloitin kasvisruokavalion, (tarkoitti käytännössä pelkkää salaattia ja hedelmiä), ja liikuin tosi paljon.
Laihduin 10 kiloa, mutta sitten olen lihonut takaisin ja olen taas todella läski ja onneton.
Viimeksi pystyin laihtumaan ne 10 kg:tä kahdessa kuukaudessa, miksen enää?
Aina vain muutaman kilon jälkeen ja muutaman paastopäivän jälkeen tulee kamala ahmimiskohtaus, olen yrittänyt syödä laksoja niiden kohtauksen jälkeen, mutta nekään ei auta tarpeeksi, ainut mikä auttaa on raaka liikunta, mitä vihaan, olen aina vihannut ja tulen tulevaisuudessakin inhoamaan.
Mutta sitä on pakko liikkua, jos aion laihtua kauniiksi ja hoikaksi...matkaa tavoitteeseen on ainakin 13 kiloa, sitten voisin jotenkin sietää itseäni. Olen nyt 165/58, helvetinmoinen läski, enkä pysty hillitsemään syömisiäni.
Ja vihani itseäni ja koko maailmaa kasvaa päivä päivältä suuremmaksi, en kestä enää...