Mitäpä mieltä SUSE.sta

Komppaan kollimaattoria.
Vuodesta -98 lähtien ei muita distroja ole päässyt lähellekään käsitystäni 'oikeasta käyttöjärjestelmästä' .

Sun avauskin tää oli ja heti perinteisesti itse vastaamasssa!

Anonyymi kirjoitti:

Sun avauskin tää oli ja heti perinteisesti itse vastaamasssa!

Toisinkuin sinä, kollimaattori on palstan asiallisimpia, samoin miksuh. Enkä oikein usko että kollimaattori vastaisi omiin viesteihinsä käyttäen toista rekattua nimimerkkiä, sinä sen sijaan niitä sivupersooniasi viljelet täällä.

Oletko kokeillut alien -r paketti.deb. Ja aina voi kääntää lähdekoodista.

Tuota alienia voisi kyllä kokeilla. Onko se vakiona vai pitääkö asentaa erikseen ? Lähdekoodista kääntäminen ei taida olla ADOM:in tapauksessa vaihtoehto, siitä kun ei taida olla lähdekoodia saatavilla.

Hyvä, mutta Ubuntu on perempi.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä, mutta Ubuntu on perempi.

Toi on totta!

Turha kommentti. SuSE on hyvä jakelu. Samoin Arch Linux. Jos ei osaa asentaa Arch Linuxia niin nuo mainitsemasi kai kelpaavat. Arch Linuxin Wiki parhaita tietolähteitä Linux harrastajalle. Itse kartan noita muunnoksia. Gentoostakin on "helpompia" versioita. Itse olen tykännyt aina siitä alkuperäisestä. Jos asennan Gentoon niin asennan sen enkä mitään viritelmää siitä. Gentoon Wiki myös hyvä.

Mikko_Tku kirjoitti:

Turha kommentti. SuSE on hyvä jakelu. Samoin Arch Linux. Jos ei osaa asentaa Arch Linuxia niin nuo mainitsemasi kai kelpaavat. Arch Linuxin Wiki parhaita tietolähteitä Linux harrastajalle. Itse kartan noita muunnoksia. Gentoostakin on "helpompia" versioita. Itse olen tykännyt aina siitä alkuperäisestä. Jos asennan Gentoon niin asennan sen enkä mitään viritelmää siitä. Gentoon Wiki myös hyvä.

Lue lisää

Turha kommentti. Makuasioista on turha kiistellä.

Makuaasia kirjoitti:

Turha kommentti. Makuasioista on turha kiistellä.

Kyse ole makuasioista.
Jos käytät samaa työpöytäympäristöä niin jakelusta riippumatta ne on muokattavissa aivan toistensa kaltaisiksi.
Erot, jos niitä haluaa hakea on sitten aivan mitattavia tai selvästi todettavia, mausta riippumatta.
Esimerkiksi root-käyttö mahdollisuus ja Yast ovat selkeitä etuja, nehän eivät poista mahdollisuutta halutessaan sudota tai käyttää komentotulkkia, jotka suurimmalla osalla muissa jakeluissa on ainoa mahdollisuus.
Muutenkin kyse jakeluiden paremmuudesta on hieman veteen piirretty viiva, vastauksista päätellen erot ovat siinä, mitä on tottunut käyttämään ja kuinka vierastaa ajatusta että olisi opeteltava joitain totutusta poikkeavia uusia asioita.

En juuri SuSEa ole käyttänyt. Yast on käsittääkseni hyvä asetusten tekoon. Ei tarvitse muistaa montaa ohjelmaa eri asioihin. Sillä hoituu kaikki.

Root-käyttö mahdollisuus on kaikissa jakeluissa. Roottina sisäänkirjautuminen taas vaatii hieman säätämistä Ubuntussa (ja vastaavissa), jossa root-käyttäjää ei ole oletuksena. Aina voi kirjoittaa sudo su -. Sudo taas puutuu esim. Gentoosta oletuksena ja roottina sisäänkirjatuminen onnistuu. Sudo hankala pitkissä komennoissa - esim putkituksissa joissa ohjataan eri ohjelmien tulosteita.

Gentoo käyttää vielä oletuksena openrc:tä joka helpompi kuin systemd. Miten palveluja hallitaan eroaa eri jakeluissa. Joissakin jakeluissa on liki kaikki oletuksena muistissa. Toisissa ne pitää lisätä erikseen jos haluaa bluetooth, skanneri, tulostin, samba ym. palvelun muistiin. Muistin tarve voi vaihdella paljonkin.

Itselleni ei ole tärkeää kuinka kivannäköinen työpöytä on ja kuinka paljon siinä on erillisiä kilkkeitä. Jo karu OpenBox riittää pitkälle, mitä käytän paljon HTPC:ssä.

Ubuntu on parempi. vaihka Susekin on hyvä.

Saksastahan se alun alkaen alkoi.
Novellin osuus kehitykseen ei tainnut olla kaikin osin onnistunutta, saa nähdä mihin menee kun on palautunut synnyinseuduilleen.

Aikanaan käytin SuSe Enterprisea kanssa. Se oli itse asiassa aika mukava kokemus RHel:in jälkeen. Parasta siinä oli vakaus: Saattoi jättää testaukset ajoon yöksi eikä konetta silti tarvinnut juuri boottailla eli saattoi toimia puolikin vuotta putkeen ilman häiriöitä, jos ei tullut sähkökatkoja. Huonointa taasen oli joidenkin softien puuttuminen, mitä tuli käytettyä ja joutui niitä kääntelemään/latailemaan erikseen. Sama koski joitakin kirjastoja, joiden puuttuminen aiheutti aikanaan päänsärkyä. Nykytilanteesta ei ole tietoa, mutta Ubuntusta kun ilmestyi 2006-vuoden versio tuntui se debiani-johdannaisena taas astetta paremmalta ympäristöltä käyttää. Ja nythän kaikki haluamani on toteutunut ubuntu-mate:ssa, toisaalta en ehkä olekaan enää siinä bleeding-edge moodissa toimimassa missä aikaisemmin.. tavoiteltavat ominaisuudet muuttuneet matkan varrella radikaalisti.

Ubuntu on paras!

Eikö YaST:in Verkkoasetuksissa tule näkyviin koneessasi oleva WLAN-kortti?

Jos ei, niin sitten googlaamaan neuvoa foorumeilta korttisi mallin mukaan. Jos openSUSE on asennettu verkkokaapeli kytkettynä, niin sen ainakin pitäisi hakea myös koneessa olevan langattoman kortin ajurit.

Voit myös kokeilla käyttää konetta kaapeliverkossa ja päivittää sen tätä kautta. Mahdoollisesti tämä päivittää myös langattoman ajan tasalle.

Enempää en osaa kokemuksella kertoa, koska itselläni on kaikissa koneissa openSUSE:n langaton aina toiminut suoraan. ; )

Kollimaattori kirjoitti:

Eikö YaST:in Verkkoasetuksissa tule näkyviin koneessasi oleva WLAN-kortti?

Jos ei, niin sitten googlaamaan neuvoa foorumeilta korttisi mallin mukaan. Jos openSUSE on asennettu verkkokaapeli kytkettynä, niin sen ainakin pitäisi hakea myös koneessa olevan langattoman kortin ajurit.

Voit myös kokeilla käyttää konetta kaapeliverkossa ja päivittää sen tätä kautta. Mahdoollisesti tämä päivittää myös langattoman ajan tasalle.

Enempää en osaa kokemuksella kertoa, koska itselläni on kaikissa koneissa openSUSE:n langaton aina toiminut suoraan. ; )

Lue lisää

en rupee tuota enempää sorkkimaan. jos ei wifi verkot tuu näkyviin kuten mintissäkin tulee niin antaa olla. tulipahan tuokin nyt koklattua