Töihin meno ahdistaa

Husta

Olen parikymppinen nainen ja olen aloittanut työt puolisen vuotta sitten. Kaikki on mennyt loistavasti tähän saakka, kunnes kerran sairastuin ja ilmoitin pomolle pari tuntia ennen töihin menoa, että olen sairaana, hän suuttui myöhemmin ja sanoi että olisi pitänyt edellisenä iltana ilmoittaa tai soittaa keskellä yötä. En pahastunut siitä että hän suuttui, ymmärrän, ettei hän tuosta vain lyhyellä ilmoitusajalla saa sinne ketään tilalleni, mutta se ei ole mun pointti. Siitä alkaen olen alkanut huomaamaan, että hänen käytöksensä alkoi muuttumaan minua kohtaan. Työt väheni ja sain sellaisia hommia mitä "ketään" ei tee mielellään. En sano, ettäkö jonkun muun pitäisi ne "paskahommat" tehdä, eikä mulla ole yhtään mitään sitä vastaan, että joudun vessat hinkkaamaan tai muuta, tykkään siitä että saan vaihtelua, vaan se että aloin pikkuhiljaa huomata, että pomo ei suoraan sanottuna pidä musta. Hän on alusta asti ollut tosi kiva ja olen häntä aina kaikille kehunut ja ei mulla nytkään ole hänestä pahaa sanottavaa. Mua on alkanut ahdistaa mennä töihin, varsinkin jos olemme kahdestaan töissä, ettei ole muita, vaikka toisaalta, kun olemme kaksin töissä, ilman että mun kaksi muuta kolleegaa on siellä, niin sillon hän on mukava ja jaarittelee kanssani ja juttelee kanssani, mutta kun toinen kollegoistani on töissä, huomaan heti, että hän ei puhu mulle enää ja antaakin sellaisia töitä, etten olisi läsnä heidän kanssaan ja voin melko varmasti sanoa, että he kahdestaan puhuvat selkäni takana pahaa. En osaa nyt oikein selittää tätä asiaa kun ahdistaa ja ajatuksia on päässä 10000 kappaletta. Nyt mieheni on iltavuorossa ja istuin kotona ahdistuneena ja mietin, mitä keksin, etten joudu menemään aamulla töihin, pää meinasi hajota kotona, joten lähdin lähikahvilaan ja täällä nyt olen pari tuntia istunut yksikseni ja tekisi mieli mennä jonnekkin ulos itkemään ja huutamaan ja päästämään kaikki ulos, jotta tämä ahdistuneisuus loppuisi... En halua mennä kotiin, eikä täälläkään huvita istua. Mieheni pääsee töistä 22 aikaan ja olen täällä varmaan siihen asti. En jaksa lukea/korjata tekstiä, jos siellä on jotain mistä ei saanut selvää yms. En ole katkera pomolleni tai muuta, minua vaan ahdistaa mennä töihin ja mietin vain joitakin pako keinoja, mietin matkustavani ulkomaille tai jotain, en vain halua mennä sinne, koska ahdistaa. Mitä pitäisi tehdä?

7

443

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Bbjack

      Tuota noin voisit koittaa vielä puhua pomosi kanssa asiallisesti kahden kesken josko asiat korjaantuisi sillä. Jos ei niin kehotan vaan suosiolla irtisanoutumaan ja katsomaan uuden duunin sillä ei sun pääsi tule kauaa kestämään tuota.

    • Ghh444

      Tiedän että tuntuu pahalta. Olen itse ollut samankaltaisessa tilanteessa aiemmin. En usko että hän edes tajuaa että sinusta tuntuu siltä. Saatat myös ylireagoida. Ymmärrän että pomoasi on harmittanut, mutta sitä ei olisi tarvinnut sinulle näyttää. Et voi kaikkia ihmisiä miellyttää, ei kukaan voi. Puhu pomosi kanssa ennen kuin teet mitään lopullista päätöstä.

    • Tupe811

      Hae elämääsi uutta sisältöä. Uusi työ, opiskelua yms. Joskus ne negatiiviset asiat jäävät niin vahvasti mieleen, että ei auta vaikka pomo muuttuisikin yllättäen extra-kiltiksi. En suosittele kuitenkaan jättämään työtä ja hyppäämään tyhjän päälle, vaan kun alat hakemaan elämään muutoksia - voit jaksaa töissäkin paremmin sen ajatuksen voimin että kyseinen elämäntilanne ei ole pysyvä.

    • Suo_siellä_vetelä_täällä

      Minäkin suosittelen vaihtamaan työpaikkaa, koska luottamusta esimieheen on vaikea palauttaa, jos koet nyt ettet saa oikeudenmukaista kohtelua.

      Minulle kävi sinänsä hullusti, että olin edellisessä työpaikassani pomon ns. suosikki - en varsinaisesti tiedä, miksi, koska en osaa mielistellä ketään - mutta vaihdoin työpaikkaa, koska en pitänyt siitä, miten pomo kohteli muita työntekijöitä. Uudessa työpaikassa kävi kuitenkin niin, että olenkin pomon inhokki - taas ilman selkeää syytä - ja minun tekemäni virheet ovat monin verroin pahempia kuin muiden. Ja niitä virheitä myös hakemalla haetaan tekemisistäni.

      Oksettaa ja itkettää aamulla mennä töihin ja haeskelen taas uutta työtä. Aina kannustetaan puhumaan, mutta mielestäni se on täysin turhaa. Ei se ainakaan missään omista työpaikoistani ole tilannetta parantanut, joskus jopa päinvastoin, vaikka miten rauhallisesti ja rakentavasti asioita lähestyisi. Epäkohdat esille nostavaa työntekijää saatetaan alkaa savustaa ulos ja siinä hötäkässä saattaa koko psyyke rikkoutua.

      • Keijo82

        Samanlaisia kokemuksia myös minulla. Yritän hoitaa työni aina tunnollisesti ja niin hyvin kuin pystyn. Muut työntekijät kokivat tämän omaa asemaansa uhkaavaksi tekijäksi, ja päättivät aloittaa kiusaamisen ja savustaa minut työpaikalta ulos. Psyyke ei kestänyt ja luovutin.


    • LaroS

      Ei sinulla ole "tynjohtajaa" vaan psykopaatti tai mahdillisesti narsisti. Olen itse koulutettu työnjohtaja ja en koskaan ole tuolla tavalla alaisiani kohdellet.
      Jos teillä työpaikalla on työsuojelu asiamies niin otappas hänen kanssa keskustelu asiasta sillä työnantaja on myös vastuussa työnjohtajansa asiattomasta käyttäytymisestä.

      • pohdintaa

        Minustakin tuo kuulostaa käytöksenä narsistilta( voi olla lieväkin).
        Toisaalta ihminen voi ottaa itseään niskasta kiinni siinä mielessä, että ei töihin mennä viihtymään. Työt on töitä.
        Työntekijä on sitoutunut siitä rahasta mitä on sovittu, hoitamaan niitä töitä, mitä on sovittu. Ihan neutraalilla tasolla siis näin.
        Oman mielen temput voi tehdä työstä vaikeaa ja itse asennoitua jotenkin väärin tilanteisiin.
        Jos on asiallinen ja voittaa omat luulonsa, eli avoin ja iloinen, niin sitten vasta paljastuu tuo, että onko narsisti tms.
        Se että pomo on kiehahtanut, oli tapahtumasta joka tuli selväksi.
        Se on jäänyt kummittelemaan aloittajan mieleen ja hän yhdistää huonon fiiliksensä siihen, että pomo osaa ärähtääkin. Tavallaan pettynyt kiiltokuvapomoon, joka ei ollutkaan kiiltokuvapomo vaan tavallinen ihminen, jonka olisi hoidettava omat työnsä ja sitoumuksensa.

        Kannattaa seurailla tilannetta, korjata omaa mielikuvaansa (mielentilaa) ja jos mikään ei auta, niin alkaa hiljaa katsomaan uutta työpaikkaa. Kun sellainen löytyy, niin siirtyy sinne irtisanomisajan puitteissa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      202
      6993
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      59
      4622
    3. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      38
      4228
    4. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      71
      3239
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1945
    6. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      27
      1696
    7. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      17
      1670
    8. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      40
      1573
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      34
      1449
    10. Haluaisitko enemmän ?

      Haluaisitko enemmän kuin ystävyyden ? M-N
      Ikävä
      143
      1237
    Aihe