Töihin meno ahdistaa

Olen parikymppinen nainen ja olen aloittanut työt puolisen vuotta sitten. Kaikki on mennyt loistavasti tähän saakka, kunnes kerran sairastuin ja ilmoitin pomolle pari tuntia ennen töihin menoa, että olen sairaana, hän suuttui myöhemmin ja sanoi että olisi pitänyt edellisenä iltana ilmoittaa tai soittaa keskellä yötä. En pahastunut siitä että hän suuttui, ymmärrän, ettei hän tuosta vain lyhyellä ilmoitusajalla saa sinne ketään tilalleni, mutta se ei ole mun pointti. Siitä alkaen olen alkanut huomaamaan, että hänen käytöksensä alkoi muuttumaan minua kohtaan. Työt väheni ja sain sellaisia hommia mitä "ketään" ei tee mielellään. En sano, ettäkö jonkun muun pitäisi ne "paskahommat" tehdä, eikä mulla ole yhtään mitään sitä vastaan, että joudun vessat hinkkaamaan tai muuta, tykkään siitä että saan vaihtelua, vaan se että aloin pikkuhiljaa huomata, että pomo ei suoraan sanottuna pidä musta. Hän on alusta asti ollut tosi kiva ja olen häntä aina kaikille kehunut ja ei mulla nytkään ole hänestä pahaa sanottavaa. Mua on alkanut ahdistaa mennä töihin, varsinkin jos olemme kahdestaan töissä, ettei ole muita, vaikka toisaalta, kun olemme kaksin töissä, ilman että mun kaksi muuta kolleegaa on siellä, niin sillon hän on mukava ja jaarittelee kanssani ja juttelee kanssani, mutta kun toinen kollegoistani on töissä, huomaan heti, että hän ei puhu mulle enää ja antaakin sellaisia töitä, etten olisi läsnä heidän kanssaan ja voin melko varmasti sanoa, että he kahdestaan puhuvat selkäni takana pahaa. En osaa nyt oikein selittää tätä asiaa kun ahdistaa ja ajatuksia on päässä 10000 kappaletta. Nyt mieheni on iltavuorossa ja istuin kotona ahdistuneena ja mietin, mitä keksin, etten joudu menemään aamulla töihin, pää meinasi hajota kotona, joten lähdin lähikahvilaan ja täällä nyt olen pari tuntia istunut yksikseni ja tekisi mieli mennä jonnekkin ulos itkemään ja huutamaan ja päästämään kaikki ulos, jotta tämä ahdistuneisuus loppuisi... En halua mennä kotiin, eikä täälläkään huvita istua. Mieheni pääsee töistä 22 aikaan ja olen täällä varmaan siihen asti. En jaksa lukea/korjata tekstiä, jos siellä on jotain mistä ei saanut selvää yms. En ole katkera pomolleni tai muuta, minua vaan ahdistaa mennä töihin ja mietin vain joitakin pako keinoja, mietin matkustavani ulkomaille tai jotain, en vain halua mennä sinne, koska ahdistaa. Mitä pitäisi tehdä?