Jatkuva teiden suolaus Helsingissä

Pääkaupunkiseutu on siitä mukava paikka asua, että siellä on toimiva julkinen liikenne. Jos vanhan autosi ruostuminen harmittaa, liikumiselle on olemassa vaihtoehtokin.

Sitten taas jos ajatellaan auton ruostumista, taloudellisena asiana, niin sen merkitys auton elinkaaren taloudellisessa kokonaisuudessa, on itseasiassa häviävän pieni.

Kuten tuossa toisessa viestissä todetaankin, suolaaminen tapahtuu raskaan kaluston ehdoilla. Ja jos se ei toimi, Suomi pysähtyy.

Helsinki on poikkeus pääkaupunkiseudullakin. Suolaa käytetään paljon enemmän kuin tarvitsisi. Kun sulaa tietä suolataan, ei siitä ole mitään lisäarvoa edes sille raskaalle liikenteelle. Oikeastihan kyse on budjeteista eli siitä, että nykyään ei enää käytetä tarpeeksi eikä kunnon kalustoa teiden puhtaanapitoon. Sen takia kun ei fyysisesti pystytä polanteita poistamaan on se tehtävä kemiallisesti. Tästä kärsii niin auto kuin luontokin. Tosin autot ehkä enemmän mikä takaa vihreiden tuen myrkyttämiselle.

Väärin. Linja-autoilla on tietyt ongelmakohdat, jotka ovat hyvin tiedossa. Tavallisella kadulla dösä kulkee jäällä paremmin kuin pikkuauto ja sama koskee rekkaakin. Kehäteiden ja isojen tasaisten katujen, kuten vaikka Mannerheimintie, suolaaminen on täysin turhaa paitsi parina päivänä vuodessa kun säätila aiheuttaa peilijään alijäähtyneen vesisateen takia.

klmdlmd kirjoitti:

Väärin. Linja-autoilla on tietyt ongelmakohdat, jotka ovat hyvin tiedossa. Tavallisella kadulla dösä kulkee jäällä paremmin kuin pikkuauto ja sama koskee rekkaakin. Kehäteiden ja isojen tasaisten katujen, kuten vaikka Mannerheimintie, suolaaminen on täysin turhaa paitsi parina päivänä vuodessa kun säätila aiheuttaa peilijään alijäähtyneen vesisateen takia.

Lue lisää

Bussin ongelmapaikkoja on jokainen pysäkki ja liikennevalo. Ei väliä onko tasamaalla vai rinteessä.

lissää-sualaa kirjoitti:

Bussin ongelmapaikkoja on jokainen pysäkki ja liikennevalo. Ei väliä onko tasamaalla vai rinteessä.

Eipä jää linja-auto yleensä pysäkille tai valoihin. Hyvin poikkeukselliset olosuhteet pitää olla, että ei bussi pääsisi liikkeelle tasamaalla. Siis vaikka pinta olisi hioutunut peilijääksi. Toki se lähteminen on vähän hitaampaa liukkaalla, mutta niin se on henkilöautoillakin, vaikka olisi nastat alla. Kaupungissa on muutama mäki, joista ei talvella ilman suolausta tai hiekoitusta pääse ylös, mutta ne ovat tosiaan ihan poikkeuspaikkoja. Paljon huonommalla kalustolla ajettiin paljon vähäsuolaisempia teitä vielä 1970-luvulla eikä linja-autojen jääminen jumiin ollut mikään yleinen epidemia.

Emme me pärjänneetkään.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu_002.gif

Ihmisiä kuoli moninverroin liikenteessä, vaikka liikennemäärä ja autojen määrä oli vain murto-osa nykyisestä.

Kyllähän suolaus kiistatta parantaa tieturvallisuutta. Ja se onkin ainut fiksu syy sen käytölle. Mutta sitten pitäisi tehdä sitä rajanvetoa sen suhteen mikä on järkevää ja mikä ei. Liian kovalla pakkasella ei ole järkevää. Liian pienellä pakkasella ei ole järkevää. Liian paljon ei ole järkevää jne. Ja autojen turvatekniikan kehittyessä vuosi vuodelta voi suolata vähemmän ilman, että turvallisuus heikkenee. Helsingissä pärjää nykyään kesärenkailla läpi vuoden, jos vain on maltillinen kuljettaja. Ei sekään ihan tervettä ole, että kadut pidetään kemiallisesti sulana jatkuvasti.

Muuttuumuuttuu kirjoitti:

Kyllähän suolaus kiistatta parantaa tieturvallisuutta. Ja se onkin ainut fiksu syy sen käytölle. Mutta sitten pitäisi tehdä sitä rajanvetoa sen suhteen mikä on järkevää ja mikä ei. Liian kovalla pakkasella ei ole järkevää. Liian pienellä pakkasella ei ole järkevää. Liian paljon ei ole järkevää jne. Ja autojen turvatekniikan kehittyessä vuosi vuodelta voi suolata vähemmän ilman, että turvallisuus heikkenee. Helsingissä pärjää nykyään kesärenkailla läpi vuoden, jos vain on maltillinen kuljettaja. Ei sekään ihan tervettä ole, että kadut pidetään kemiallisesti sulana jatkuvasti.

Lue lisää

Ilman muuta selvää on, että suolaus parantaa liikenneturvallisuutta. Läpisuolatuissa kaduilla pärjää tosiaan vaikka kesärenkailla koko talven.

Yhtä selvää on, että nastarenkaatkin parantavat liikenneturvallisuutta mekaanisesti liukkautta poistamalla. Ja ei pelkäskään niiden, joilla on nastarenkaat, vaan kaikkien muidenkin turvallisuutta eli kitkoilla ajavien ja raskaan liikenteen, jalankulkijoiden.

Sekin on päivänselvää, että toisen liukkauden torjunnan vähentäminen edellyttää toisen lisäämistä.

Ja tietysti kolmantena on vielä hiekoitus, jota sitäkin on tietysti lisättävä jos liikenteen liukkaudentorjunta perustuu teiden liukkauden poistamiseen. Vähemmällä tietysti selvitään hiekoituksessakin, jos liukkaudentorjunta perustuu pääosin pitokykyisiin talvirenkaisiin, nastoihin, ja niiden mekaaniseen liukkaudenpoistoon.
Mekaaninen liukkauden torjunta tiekarhuilla ja muilla koneilla ei käytännössä onnistu ainoana keinona.

Haittoja on kaikissa menetelmissä, sekin on selvää. Nyt sitten arvioidaan mitkä haitat ovat pahempia ja mitkä hyväksytään ja se tuntuu olevan lähinnä katujen ylläpidon vuosibudjettipoliittinen päätös, jossa muilla haitoilla ja varsinkaan pidemmän ajan vaikutuksilla ei ole merkitystä.

"Mekaaninen liukkauden torjunta tiekarhuilla ja muilla koneilla ei käytännössä onnistu ainoana keinona."

Joo ei varmaan ainoana keinona, mutta jos nyt lähdetään siitä, että nykyään tieliikelaitoksella on enää 10-20 % siitä kalustosta käytössä kuin oli 1980-luvulla, niin se kertoo aika vahvasta poliittisesta ohjauksesta. Joitain vuosia sitten muista lukeneeni jutun Helsingin kaupungin päätöksestä vähentää tiehöylien määrää radikaalisti. Ennen vanhaanhan "karhu" oli tuttu näky kaupungissa, mutta ei enää.

Valitettavasti en pikaisella googlauksella löytänyt infoa enkä yksityiskohtia muista, mutta homman ydin oli kuitenkin se, että ilmastonmuutos lopettaa talvet ja suola sulattaa polanteet muutenkin. Eli kun kalustoa ei ole, niin sitten kun talvi "yllättäen" tuleekin, niin suolaa pitää kylvää todella runsaasti kun sillä pitää sulattaa sekin lumi, joka ennen poistettiin mekaanisesti.