Talviunilla

Talviuni

Välittänyt ei viimoista talven tuiskujen,
unelmoi kai hetkistä helmojen huiskujen.
Nukkui vielä sikeänä pesänsä perällä,
poskea lämmitteli villanuttunsa kerällä.

Niin oli syksyllä paljon marjoja syönyt,
kenen kanssa lieneekin leikkiä lyönyt.
Silloin täytyy nallen talviunille päästä,
hetkeksi pois vilun kylmästä säästä.

Kuuran kukkaset kun ikkunoilla itävät,
lumikeijut kartanolla lystiä pitävät.
Silloin ei tunnu tuutijalla huolen häivää,
vaikka ikuinen kierto jo pidentää päivää.

10

395

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sinisiipitähtisilmä

      Vanha suo

      Näen laajan,
      tuon karun suomaiseman,
      se jotenkin sykähdyttää.
      Yksinäinen vanha suo,
      niin keskellä, ei mitään,
      ei näytä se millään koreilevan,
      se vain on hiljaa.
      Entisaikain vanha suo,
      jotain sillä vain on onnellista.
      Vielä kun usva aamuun saa,
      voiko mikään muu olla,
      sen taianomaisempaa.

      • Syksy

        Syyspimeä, vähän ennen lunta,
        metsän valtias varovainen kaipaa jo unta.
        Mistä uneksii silloin nuttunsa nurkan alta,
        siitä kai mihin on mielensä valta.

        Muistelee, miten kauniisti pääskynen oli päivän päällä,
        nyt sekään iloiten viserrellen liitele täällä.
        Mutta onhan nyt massu pullea puolukkapovin,
        mietteissään samoilee saloja vielä tovin.


    • Mammastiina

      Kauniita loppusoinnullisia luontorunoja, molemmilla kirjoittajilla.
      Kun oikein eläytyy, voi kuvitella itsensä luontoon, ihaillen sen kauneutta,
      kuunnella hiljaisuutta ja hengittää syvään metsän tuoksua.
      Lukija kiittää runoilijoita !

      • sinisiipitähtisilmä

        Talviunille
        .
        Luolaan miettii karhu aatoksissaan asettua,
        kunhan karpalot suolta saa ensin ahmittua.
        Iltaan jo torkahtaen silmänsä ummistaa,
        lepopaikkaan luolan lämpöön öristen keinahtaa.
        .
        Metsän väki taas talveen totuttautuu,
        marjanassu tyytyväisenä luolaansa asettuu.
        Makeat mesiherkut on uniensa kuvissa,
        niistä unelmoi pörröturkki horroksessaan.


    • Peitto

      Kun valo vaivainen ei enää länteen riitä,
      pohjan perälle se on muistutus siitä.
      Aika sammalvuoteen ja salatun sijan,
      unikuvien luokse täytyy kiiruhtaa pian.

      Vällyn pehmoisen sade sakeana täyttää,
      niin hiljaiselta ja uniselta maisema näyttää.
      Mielessä kaihoisasti ajat villinä valvovat,
      silti uneksijat pitkää untansa jo palvovat.

      • sinisiipitähtisilmä

        Luonnon taikaa
        .
        Metsässä on paljon taikaa,
        hiljainen hämärä kun iltaan saa.
        Tuon taian näkee ja kuulee soivan,
        hiljaisuuden keskellä, luonnon rauhan.
        Luonto tulee kulkijalle aina vastaan,
        se ei koskaan jätä tyhjäksi lastaan.


      • Salaisuus


        Jäiset hileet jo hiipivät tummaan puroon,
        pikku pakkanen ei häiritse unta uroon.
        Silmänsä kun sulki mitään peljännyt ei,
        unelmat rohkeimmatkin mukanaan vei.

        Pieni huokaus ”hmm” jokin mieleen kai palaa,
        toinenkin ”aah” keväällä kerran mitä luontokin salaa.
        Korvanlehtikin siinä taisi värähdellä vähän,
        huokaukset kaikkineen kuuluivat tähän.


    • sinisiipitähtisilmä

      Luonnosta saatua
      .
      Sulje silmäsi, tunnet metsän tuoksun,
      kuuntele, jostain kuulet veden juoksun.
      Rohkaise itseäsi, älä maahisia pelkää,
      lempeiden kuusien suojassa, hyvä on levähtää.
      .
      Erämaan kutsuvat huokaukset etäällä,
      aavistat luontosi käskevän herättelemällä.
      Tunne maasi hengitys, se on sielusi huumetta,
      yksinäisten polkujen, rakasta taapertamista.

      • Revontulet

        Iltaa väistävät päivän valot heikot,
        tanssiin ryhtyvät silloin metsänpeikot.
        Salon hongat tumman laulun ääntää,
        karhu pesässään vain kylkeä kääntää.

        Yön tähtitaivas hohtaa jylhää valoviittaa,
        yksin uinuja ei siitä mitään piittaa.
        Väsyneenä on nyt vain vällyn alla,
        revontulet leiskukoon muille taivahalla.


      • sinisiipitähtisilmä

        Jos luontoa ei ois
        .
        Jos kaikki luonto pois altamme raivattais,
        mitä kaunista olevaa, kellekään jäis.
        Poissa olisi, rakas rauha ja kauneus,
        et koskaan tuntea, sammaleen tuoksua vois.
        .
        Loppuisi puiden lempeät huminat,
        jäljettömiin häviäis metsiemme lahjat.
        Antimet sen, pois jos raiskattu olis,
        ei yksikään elävä, elämän mettä kuunaan jois.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kumpi teki aloitteen?

      😃 häh
      Ikävä
      94
      3788
    2. Onko kaivattusi ulkoisesti

      paremman vai huonomman näköinen kuin exäsi? 🪤
      Ikävä
      71
      3135
    3. Oletko koskaan stalkannut kaivattuasi?

      Jos olet, miten olet stalkannut? Jäitkö kiinni? Onko hän stalkannut sinua? Jos on, miten suhtauduit?
      Ikävä
      63
      2899
    4. Karhuryhmä

      Kellään tarkempaa tietoa miksi ja missä karhuryhmä ollut? Perheväkivaltaa vai huumeperintää kenties taas?
      Jämsä
      22
      2785
    5. Mitä kaikkea sä

      Olisit valmis tekeen mun eteen vielä? Vai oletko mitään?
      Ikävä
      62
      2692
    6. Panisitpa mua

      Olis ihana saada sua
      Ikävä
      38
      2559
    7. Just alkoi ottamaan päähän

      Miten voikin mennä näin, että koko päivän haluaa vain nähdä toisen ja lähelle. Sitten aivan salamana mieleen tulee kaikk
      Ikävä
      19
      2300
    8. Ei me saada toisiamme

      Ei vaan saada. On vain haaveita ja uunelmia
      Ikävä
      31
      2097
    9. Tapa jolla kohtelit minua viimeksi miellytti erityisesti

      Osaat huomioida kauniisti ja katsot aina tilanteita yhteisen hyvän kannalta. Sitä arvostan erityisesti.
      Ikävä
      43
      2074
    10. Kyllä sut varmaan

      Aika moni haluaisi, miks sä et halua niitä jotka varmaan purkkiin sut pistäis ettet pääse karkuun
      Ikävä
      42
      1907
    Aihe