Psykologi lataa: vanhemmuus hukassa

Tämä jo menneen viikon juttuja, mutta koska en aiemmin ehtinyt kommentoimaan niin nyt. Täällä ei näytä keskusteluissa isompaa huomiota saaneen osakseen. Ehkä hyväkin. Kirjoitus oli sen verran ala-arvoinen, että kaikkein paras olisikin jättää se täysin huomiotta.

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000005052275.html

"Huomattavan suuri osa tarkkaavuushäiriöistä ja levottomuudesta onkin kotitaustaan ja kotona tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyvää eikä aivoperäistä, väittää lasten kanssa työskentelevä psykologi ja psykoterapeutti Risto Lappeteläinen."

Tätähän tämä nyky"tiede" pitkälti on, että joku psykologinplanttu (ei edes oikea lääkäri saati psykiatri tai neurologi) tulee esittämään omia mututuntumiaan ihan faktoina.
Ehkäpä hän näin ajattelee, että jatkossa ne jotka adhd:n takia nykyään ravaavat psykiatreilla ja neurologeilla siirtyvätkin nyt hänen ammattikuntansa puoleen jotta saadaan terapialla nämä ihme häiriöt kuntoon. Tai sitten hän on vain jonain känni-iltanaan yksin kotona saanut tämmöisen kuningasteorian, jota pitää nyt päästä vuodattamaan iltapäivälehtiin jonkinlaisen ammattikuuluisuuden toivossa. Kun sitä nuoresta asti haaveillutta tosikuuluisuutta ei ole tullut ja todellisuus on paiskannut päin nassua.

Siinä vanhempia rankalla kädellä syyllistäessään Risto ei tosin puhu yhtään mitään perinnöllisyydestä ja kuinka se vaikuttaa sukupolvesta toiseen perheitten sisäisiin toimiin. Ikäänkuin kaikki paha alkaisi joistain tietyistä vanhemmista tietyllä hetkellä, jotka nyt vain päättävät olla olematta kunnon vanhempia, päättävät että nyt ryypätään ja röökataan oikein olan takaa ja ollaan niit perseest revittyi sivistymättömii junttei, joiksi Risto selvästikin halusi kaikki adhd-perheet identifioida.!! Ja ketkä oikein ovat kunnon vanhempia? Ne jotka vaativat lapsiltaan lähes epäinhimillisiä suorituksia koulussa tai urheilussa? Vai ne vanhemmat jotka ovat vähän pihalla koko vanhemmuudesta. Ääriesimerkkeinä siis.

Se, mikä Lappeteläisen jutuissa oli hyvää ja huomionarvoista, oli, että monelle lapselle langetetaan näitä "avaria" diagnooseja kevytkenkäisesti, koska tällöin yhteiskunta säästää tutkimuskuluissa. Kaikki vähänkin adhd tyyppisesti tai aspergertyyppisesti käyttäytyvät on helppo nakittaa juuri näihin moderneihin diagnooseihin. Ja sehän on täysin väärin kun kerta täyttä faktaa ei ole esittää.

"Lappeteläisen mukaan suomalaisperheet ovat jakautuneet kahtia. Niissä perheissä, joissa vanhemmat jaksavat hoivata ja pitää huolta, lapset voivat paremmin kuin koskaan.
Sitten on se toinen puoli, jossa elämä on kaaosta. Voi olla päihdeongelmaa, eroja tai työttömyyttä, ja lapsi jää monella tasolla huomiotta. Lapsen ahdistus voi purkautua esimerkiksi väkivaltaisuutena koulussa.
– Jos lapsi voi niin huonosti, että lyö, on jo suuria puutteita vanhemmuudessa. Väkivaltainen lapsi on äärimmäisen pahoinvoiva ja pelokas. Joku voisi siitäkin vääntää ADHD-diagnoosin, mikä olisi täydellistä hulluutta, Lappeteläinen sanoo.
"

Minä väitän, että lapsi lyö jos hän tuntee olonsa uhatuksi. Kiusatut lapset voivat lyödä mutta se ei tosiaankaan tarkoita, että he olisivat adhd-lapsia. Ja juuri näinhän Risto asian oikeastaan muotoileekin. Alankin jo hieman pohtia, että mitä Risto oikeastaan tarkoittaa. Onko iltapäivälehti mennyt taas kerran vääntämään jonkun ihmisen sanomiset sellaiseksi kuin sille itselleen sopii. Klikkiuutiseksi.

Joten jos nyt oikein rupean Riston sanomisia miettimään, niin itseasiassa hän puhuu vain siitä, että diagnooseja heitetään liian helposti niille, joiden ongelma on nimenomaan siellä kotona ja perhe-elämässä, ei todellinen adhd. Oikea varsinainen adhd pojilla ja add, mitä esiintyy paljon tytöillä, ei ole juurikaan riippuvainen perheen tilanteesta. Kyseessä on periytyvä ominaisuus joka vain ei satu sopimaan nykyajan yhteiskuntaan.
Risto ei siis lynkannut adhd/ add diagnoosia, vaan kertoi meille, että suuri osa diagnooseista on annettu vain sen takia, että ei ole viitsitty perehtyä asiaan tarkemmin, koska perhe on vaikuttanut juntilta, jolloin taustalta olisi voinut löytyä jokin akuutimpi selittävä syy. Kuten vaikka hukassa oleva vanhemmuus. Näin saimme syyllistettyä kaikki, myös oikeat adhd-lapsen vanhemmat. Kiitos.

"– Neurologi varmasti vastaa, että aivoperäistä on 80 prosenttia. Psykoterapiaan suuntautuneet taas, että viisi prosenttia on aivoperäistä ja 95 prosenttia liittyy elettyyn elämään, hän vertaa."
Niin mistä tässä nyt oikeastaan on kyse? Ettäkö meille ne potilaat jotka nyt kansoittavat neurologien vastaanotot?
En sano, että nuo neurologitkaan mistään mitään oikeasti tietävät, mutta ettepä te pykologitkaan sen enempää. Joten kaikki tämä vaahtoaminen on pelkkää ammattitaistoa.


Miksiköhän nämä iltapäivälehdet niin kovin mielellään muotoilevat juttunsa niin, että sekä jutun kertoja, että lukijat joutuvat ikäviin väärinymmärryksen tilanteisiin?

Vai onko sinulla Risto jotain lisättävää?
Pääseekö sieltä kuplasta ylipäätään lukemaan näitä kansanmielipiteitä Suomi kaksneloseen?