Lasta ei tarvitse alistaa. Oikeilla toimenpiteillä lapsi haluaa itse alistua.
Vilkasta, itsepäistä, kuritonta tai muuten huonosti käyttäytyvää Lasta yritetään joskus alistaa. Toimenpiteenä usein käytetään maahan painamista tai selättämistä.
Lapsi saattaa kuitenkin olettaa, että tarkoituksena on vain leikkiä ja "alistamisen" jälkeen lapsi on vieläkin villimpi riiviö.
Jotkut lapset saattavat tässä tilanteessa taas tuntea liikaa uhkaa ja alkavat puolustautumaan. Kun alistajan kädet ovat lähellä hampaita on lapsen helppo antaa palautettaa takaisin, jolloin vahinkojen välttämiseksi on väistettävä. Tämän huomattuaan Lapsen onkin jatkossa helppo ärähtää omistajalleen, eli jatkossa on taas odotettavissa ongelmia.
Kun jotain käytöstä halutaan poistaa lapselta, tulisi siitä aina kertoa lapselle sanomalla vain käsky "ei". Jos lapsi ei usko sanaa "ei", tulisi siitä seurata rangaistus toisen kiellon yhteydessä.
Rangaistuksen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla fyysistä kuritusta. Se voi olla myös pelkästään säikäyttäminen omalla käytöksellä. Usein isän kova ja painostava ääni, nopeat ja äkkipikaiset liikkeet ja muuten uhkaava käytös voivat riittää rangaistukseksi.
Perus sääntönä tulee muistaa, että käytetään sellaista rangaistusta, johon lapsi reagoi.
Kun lapsi omalla käytöksellään osoittaa alistumisen merkkejä, on tilanne ohi eikä mitään jatkorangaistuksia tarvita.
Alistumisen merkkejä saattaa olla syliin tulo, itkeminen väistäminen, pissaaminen, maahan meneminen tai jopa selälleen kääntyminen.
Usein riittää, kun lapsi yrittää vain olla vähän pinempi ja matalampi, kuin normaalissa asennossa olleessaan. Sen ei tarvitse aina olla alistuessaan selällään.
Vilkasta, itsepäistä, kuritonta tai muuten huonosti käyttäytyvää Lasta yritetään joskus alistaa. Toimenpiteenä usein käytetään maahan painamista tai selättämistä.
Lapsi saattaa kuitenkin olettaa, että tarkoituksena on vain leikkiä ja "alistamisen" jälkeen lapsi on vieläkin villimpi riiviö.
Jotkut lapset saattavat tässä tilanteessa taas tuntea liikaa uhkaa ja alkavat puolustautumaan. Kun alistajan kädet ovat lähellä hampaita on lapsen helppo antaa palautettaa takaisin, jolloin vahinkojen välttämiseksi on väistettävä. Tämän huomattuaan Lapsen onkin jatkossa helppo ärähtää omistajalleen, eli jatkossa on taas odotettavissa ongelmia.
Kun jotain käytöstä halutaan poistaa lapselta, tulisi siitä aina kertoa lapselle sanomalla vain käsky "ei". Jos lapsi ei usko sanaa "ei", tulisi siitä seurata rangaistus toisen kiellon yhteydessä.
Rangaistuksen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla fyysistä kuritusta. Se voi olla myös pelkästään säikäyttäminen omalla käytöksellä. Usein isän kova ja painostava ääni, nopeat ja äkkipikaiset liikkeet ja muuten uhkaava käytös voivat riittää rangaistukseksi.
Perus sääntönä tulee muistaa, että käytetään sellaista rangaistusta, johon lapsi reagoi.
Kun lapsi omalla käytöksellään osoittaa alistumisen merkkejä, on tilanne ohi eikä mitään jatkorangaistuksia tarvita.
Alistumisen merkkejä saattaa olla syliin tulo, itkeminen väistäminen, pissaaminen, maahan meneminen tai jopa selälleen kääntyminen.
Usein riittää, kun lapsi yrittää vain olla vähän pinempi ja matalampi, kuin normaalissa asennossa olleessaan. Sen ei tarvitse aina olla alistuessaan selällään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Raision kaupungin "lastensuojeluviranomaisten" kanssa perättömin lausumin, selvityksin tuomioistuimessa lapsen olosuhteista..
Ei ole minulla kokemusta noin sairaista lapsista kuin avauksessa kuvaillaan, mutta varmaan lasten ja nuorten psykiatrisesta laitoshoidosta vastaavalla voisi olla tähän fiksu kommentti.