Jos on esim sellainen tapaus että leski luopuu yhdestä osasta perintöä perillisten hyväksi ja siitä mainitaan perukirjassa ja se osa myydään pian perukirjan tekemisen jälkeen.
Niin kannattaako ositus tehdä ennen myyntiä vai haittaako verotuksellisesti että kauppakirjaan tulee myös lesken nimi?
Saako siitä osasta josta leski on luopunut perukirjassa antaa vielä leskelle rahaa ja mainita tuo summa myöhemmin osituksessa? Missä järjestyksessä tämä pitäisi tehdä ja mitkä on veroseuraamukset?
Niin kannattaako ositus tehdä ennen myyntiä vai haittaako verotuksellisesti että kauppakirjaan tulee myös lesken nimi?
Saako siitä osasta josta leski on luopunut perukirjassa antaa vielä leskelle rahaa ja mainita tuo summa myöhemmin osituksessa? Missä järjestyksessä tämä pitäisi tehdä ja mitkä on veroseuraamukset?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lesken kannattaa luopua perinnöstä kokonaan, niin välttyy perintöveroilta. Tällöin vainajan vanhemmat, sisarukset tai heidän lapsensa saavat omaisuuden ja leski saa pitää omansa. Jos leski luopuu vain osasta perintöä, hän maksaa verot kuitenkin kaikesta vainajan omaisuudesta (paitsi jos on köyhempi niin silloin vain osasta).
Ositus on mahdollinen vain jos leski luopuu kaikesta.
Lesken nimi on kauppakirjassa vain jos hän on omistaja tai jos ositus on tekemättä (tällöin kuolinpesän osakkaana).
Lahjoituksia leskelle voidaan tietysti tehdä ja niistä menee normaali lahjavero. Kuoleman jälkeen saadut lahjat eivät ole kuitenkaan mukana osituksessa, koska ne on saatu ositusperusteen syntyhetken jälkeen.
Ensin lesken pitää ratkaista ottaako hän perinnön vastaan vai ei.
Verot tuossa tulikin jo.
Oletko ihan tosissasi että leski maksaa veroa ja vieläpä kaikesta omaisuudesta mikäli perillisiä on niin eikö verot maksa perilliset?
Miten voi olla että jos leski luopuu vain osasta perintöä niin hän maksaa veroa kaikesta?
En tiedä miten lahjaveroa voisi mennä jos ositukseen laitetaan että sekä perilliset että leski saa yhtä paljon erilaista omaisuutta kuten se summa siitä kaupasta.
Onkohan nyt tosiaankin kysymys lesken perinnöstä vai onko kysymys vain osituksesta, tasingosta tms.? Ap ei ainakaan mainitse mitään keskinäisestä testamentista.
Mikäli on kysymys tasingosta (leski oli varakkaampi osapuoli), jos ei ollut testamenttia ja puolisoilla oli täysi avio-oikeus, juttu menee näin:
Leski voi luopua osittain tai kokonaan oikeudestaan olla luovuttamatta tasinkoa ja maksaa jäämistöosituksessa vain osan koko tasingosta.
Osituksessa maksettu tasinko verotetaan osana perintöä.
Jos leski myöhemmin nimenomaan luopuu jo jäämistöosituksessa käyttämästään oikeudesta eli maksaa loppuosankin tasingosta, kyse on lesken perilliselle antamasta lahjasta.
Tapaus löytyy Veronmaksajien kysymyspalstalta.
Vielä lisäys edelliseen: jos kysymys on tasingon saamisen osittaisesta luopumisesta (leski ollut köyhempi osapuoli), voi olla, että tilanne rinnastetaan perimiseen. Eli että on olemassa kahdenkertaisen verotuksen vaara (perintö- ja lahjavero). Ajatus on: kaikki tai ei mitään.....
Mutta kommentoikoot asiasta paremmin tietävät!
En tiedä luopuuko leski tasingon saamisesta osittain, jos ositukseen laitetaan että leski saa jotain muuta enemmän, mutta loppupeleissä arvollisesti saman verran kuin ilman yhden osan luomumista? Eli kaikki saavat osituksessa nimiinsä heille kuuluvan osan.
Riippuu varmaan siitä, luopuuko leski osituksessa jostain sellaisesta omaisuudesta, jota osin jo omistaa. Silloinhan on selkeästi lahjasta kysymys.
Perukirja ei taida olla oikea paperi sumplia omistusten väliaikaisia vaihtumisia. Epäilen ilman ositussopimuksessa erikseen mainitsemista verottajan olettavan, että avio-oikeus huomioidaan ilman lesken tasinkoprivilegin käyttöä, saati osittaista käyttöä. Kun tavoite on jakaa lopulta kaikille lain mukaiset osuudet, niin tehkää perukirjan liitteeksi ositussopimus. Siinä voitte vapaasti vaihdella eri kohteiden omistuksia ja verottaja osaa määrätä oikeat verot kullekin saamansa osuuden arvon mukaan.
Oletan ap:n lisäkommentin valossa, että leski on (selvästi) köyhempi osapuoli ja saamassa tasinkoa. Perittävältä jäi monenlaista omaisuutta ja leski ei ollut siinä (ainakaan suuremmassa määrin) omistajana.
Jos siis tosiaan tarkoitat vain sitä, että onko lesken pakko ottaa tasinkoon kaikenlaista omaisuutta niin vastaus on ei, mikäli hän ei niin halua. Olennaista tosiaan on, että perittävän ja lesken yhteenlasketun omaisuuden arvosta (velat vähennetty) puolet tulee leskelle. Osituksessa leskelle tulevat omaisuuserät voidaan hyvin sopia lesken ja perillisten kesken ja tehdä sen mukainen ositussopimus, kuten kehvelivei tuossa edellä kirjoittaa. Ja loput sitten perillisille perinnöksi.