Oletteko suunnitelleet rehumaissin viljelyä ensi kesäksi?
Tämä biohajoavan muovin alle kylväminen näytti ainakin viime kesän osalta varsin lupaavalta uutuudelta. Pohjoisimmat kylvökokeilut olivat Pohjois-Pohjanmaalla. Havaintojen mukaan ainakaan ilmastolliset olosuhteet eivät sielläkään kasvumenestystä jarruttaneet. Puutteet kylvömaan laadussa näytti enemmänkin tuottavan haittaa, sillä samoilla peltokuvioilla saattoi olla eripituiseksi kasvaneita alueita.
Tämä biohajoavan muovin alle kylväminen näytti ainakin viime kesän osalta varsin lupaavalta uutuudelta. Pohjoisimmat kylvökokeilut olivat Pohjois-Pohjanmaalla. Havaintojen mukaan ainakaan ilmastolliset olosuhteet eivät sielläkään kasvumenestystä jarruttaneet. Puutteet kylvömaan laadussa näytti enemmänkin tuottavan haittaa, sillä samoilla peltokuvioilla saattoi olla eripituiseksi kasvaneita alueita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensi viikonvaihteessa lämpenee.
On aika alkaa valmistaa peltoja maisiin kylvöön ja varata siementä yms. asiaan kuuluvaa.
Pitääskö maissilla olla sellaanen pelto, että mettä variostaa pohjoisen puolta, että vähä himmentääs keskikesän valoisuutta. Maissihan tarttoo kunnon pimiää kasvaaksensa. Vai joko on sellaasia valoosan yön lajikkeeta saatavilla?
"Vai joko on sellaasia valoosan yön lajikkeeta saatavilla? "
Ilmeisesti näitä valoisan yön lajikkeitakin tullaan tulevaisuudessa viljelyyn saamaan.
Suomeahan ollaan pidetty niin pohjoisena viljelymaana, etteivät kasvinjalostajat ole meidän oloja varten vielä pitäneet tarpeellisena edes kehittää maissilajikkeita.
Tilanne varamaankin tulee korjaantumaan. Luulisi, että jossakin Etelä-Amerikan eteläosissa kasvaisi joitakin villejä maissilajeja (tai maissille läheistä sukua edustavia heinäkasveja), joilla on kyky kasvaa valoisassa yössä ja joita risteyttämällä saadaan kehitettyä meidän oloissa hyvin menestyviä lajikkeita. Geeniteknologialla homma hoituisi muutamassa vuodessa, vaan kun sitä ei Suomessa hyväksytä
Maissi on niin ylivertaisen tehokas rehukasvi, että tavalla tai toisella se tulee Suomessakin yleistymään. Yksi näistä viime vuosilanseeratuista, Suomen oloissa merkittävää etua tuottaneista viljelymenetelmistä on juuri tämä biohajoavan muovin alle kylväminen. Senhän sanotaan tuottavan kuukauden edus kasvukauteen.
Meidän tilalla viljeltiin ensimmäisen kerran maissia v. 1975, oli kanadalaista rehumaissia. Pitkäyön kasvina kasvu alkoi vasta heinäkuun lopulla, ei oikein vakuuttanut silloin. Myöhemmin on ollut kokeiluja useampiakin, yhden kerran jopa puin maissia puimurillakin kokeeksi.
Tuo biohajoava muovikalvo kiinnostaa, sitä en ole vielä kokeillut, vaikka systeemi on ollut jo tiedossa aika pitkään.
Täällä Ylä-Savossa ja heti maakuntarajan takana Pyhäjärvellä kasvatettiin viime kesänä biohajoavan muovin alle kylvettyä rehumaissia. Ei kasvussa näyttänyt ainakaan ilmaston takia mitään heikkoutta esiintyvän. Kolmimetristä kasvustoa oli parhailla paikoilla ja missä oli lyhempää, se johtui maaperän puutteista; vesitalous ei kai paikoin toiminut optimaalisesti.
Tosin viime kesä oli melko suotuisa maissin kasvatukselle, koska sateita tuli tasaisesti ja kesä oli samalla melko lämmin. Sanovat, että maissille pitää olla perunan viljelyn tapaan ilmava maaperä. Sitä en tiedä, kasvaisiko maissi suopelloilla, joissa peruna kylläkin menestyy, vaikkakaan ei tuota maistuvia mukuloita.
Jos tämä maissin kasvatus yleistyy, kehittyy siitä uusi, pohjoisamerikkalaisia "mausteita" suomalaiseen maalaisympäristöön tuottava osatekijä.
Meillehän on jo levittäytynyt valkohäntäpeura/kauris ja Kanadan hanhi. Kun vielä sinne tänne perustetaan maissipeltoja, voimme välillä kuvitella liikkuvamme jossakin Atlantin takaisessa maisemassa.