Oikis + kielitaito?

Oikiksessa kielet tosiaan ei ole keskeistä. Voit silti hankkia opiskeluoikeuden esim. englantiin, jos se sinua kiinnostaa.

Erikoisuutena voit opiskella ainakin Helsingissä ja Turussa latinaa ihan vapaasti. Se luo kivasti perspektiiviä monille oikeustieteen termeille.

Kv oikeus on oma lukunsa, samoin Eurooppa-oikeus. Silti selvästi kaikille tärkein kieli oikiksessa on suomi, myös ruotsi on tarpeellinen.

Voisit myös miettiä, kumpi sinusta on kiinnostavampaa, kielet vai oikeustiede. Vai molemmat yhtä kiinnostavia? Molempia on mahdollista yhdistää, mutta kunhan nyt ensin pääset oikikseen ja hyvään vauhtiin opinnoissa. On nimittäin olemassa sellaistakin kuin oikeuslingvistiikka.

Välkommen till juridiska!

Här finns nog möjligheter att upprätthålla och även förkovra sina kunskaper i språk. Det handlar i praktiken om att man själv måste vara aktiv.

Vill du t.ex. förbättra dina kunskaper i svenska, så finns det ju ypperliga möjligheter att gå inför att avlägga 60 sp på svenska av din rättsnotarieexamen. Dessutom kan man ju komma i kontakt med oss svenskspråkiga studenter via studentföreningen Codex rf. Vi deltar även årligen i en rättstävling med laget Club Lejonhjärta http://lejonhjarta.fi/

När det gäller övriga språk (engelska, tyska och franska) så finns det goda möjligheter att göra det genom t.ex. ELSA genom att delta i deras aktiviteter. Eller genom att vara tutor för internationella utbytesstudenter.

Dessutom finns det ju möjlighet till språkkurser vid språkcentret.
Sen finns det även mera informella sätt att lära sig språk genom universitets regi: bl.a. finns det språk klubbar och språkcaféer där man samlas för att tala över en kopp kaffe.
Universitet har även matchmaking för så att du kan hitta en språkkompis - kielikaveri, som du träffar för att tala språk med.

Senast i arbetslivet kommer du vara glad för att du kan språk: det är alltid en viktig faktor när man söker jobb. Primärt är det engelskan som är viktig, men även svenska är till fördel inom många sektorer. Franska är ju sen det viktigaste språket att kunna (efter engelskan) om man vill jobba för EU eller andra internationella organisationer.

Ei se kerran hankittu kielitaito mihinkään katoa nykymaailmassa. Netti on väärällänsä online lehtiä ja videoita jne kurssia. Kielitaidon ylläpito ja kehittäminen on nykyään äärimmäisen helppoa ja edullista. Ennen 20 v sitten oli vallan toisin. Kaikki tieto oli monen mutkan takana ja jopa vaikeata hankkia.

Opintojen aikana oikiksessa panostetaan harvoin kovin paljon kieliin, mutta kyllä oikkareilla on oikeus opiskella yliopistonsa järjestämiä kielikursseja, joita on hyvin monista kielistä. Ja työelämässä kielitaidosta todella on hyötyä, varsinkin koko ajan lisääntyvien EU-normien takia. Niille on ominaista, että ne ovat todistusvoimaisia kaikilla unionin virallisilla kielillä. Jos pystyy vetoamaan oikeudessa tulkintansa tueksi vaikkapa kahdeksaan eri tekstiversioon, on pian vahvemmilla kuin vain kaksi versiota ymmärtävä vastapuoli.

Ranska --> EU lakien säätämis kieli, muut kielet aina käännöksiä.

Oikiksesta voi valmistua aivan hyvin ilman hyvää kielitaitoa, tosin hyvä kielitaito on etu esim. töitä hakiessa. Opintoihin kuuluvat pakolliset ruotsin ja toisen vieraan kielen opinnot.

"Toki kielitaidosta on aina työelämässä hyötyä." Väärin. Ei Suomessa, eikä todellakaan oikeustieteellisessä, johon ilmeisesti kirjoittaja viittaa. Suomi riittää mihin vain, missä vain kunhan et ylitä maamme rajoja. Silloin CV:ssä mainittu "sujuva enklanti" aiheuttaa enintään diplomaattista myötähäpeää kanssaihmisissä.

Jos osaat ranskaa niin siitä on hyötyä EU-asioissa. Englanti on tietysti hyvä yleishyödyllinen kieli ja ruotsia saattaa vahingossa joutua puhumaan Suomessa.

Tuskin niillä kielillä paljoa enempää teet muuallakaan. Onnea nyt siihen oikkiksenhakuun, jos tosiaan lain kanssa haluat työskennellä.

“Jos ei osaa englantia, voi olla jopa vaikea päästä kansainväliseen yritysmaailmaan”. Totta. Mutta kulta pieni, mainitse edes yksi juristi, joka on “kansainvälisessä yritysmaailmassa”. Ja määrittele vaikka samalla “kansainvälinen yritysmaailma” turhien väärinkäsitysten välttämiseksi.

“Esimerkiksi sopimukset saatetaan kirjoittaa kokonaan englanniksi, vaikka oltaisiinkin Suomessa.” Se on ihan totta. Valtaosassa tapauksista näillä englanninkielisilla sopimuksilla ei kuitenkaan ole mitään virkaa. Sen sijaan ne ovat hyvä tapa “eräille elinkeinonharkoittajille” saada laskutus laulamaan. (Toki joskus pokat vaativat kun ovat niin “globaaleja”.) Koska jos sopimus tehdään englanniksi, vaikka oikeuspaikka ei edes unelmissa voisi olla Suomen rajojen ulkopuolella, oikeusapulain merkitys vaietaan kuoliaaksi, koska silloin sopimus saattaisi mahtua kahdelle sivulle. Sen sijaan kirjoitetaan 200 sivun “whereas, whereas, whereas” –sopimus. Näin laskutus laulaa ja tekijöille syntyy kuvitelma jostain hohdokkaasta, vaikka kyse tosiasiallisesti voi olla Möttösen Pajan sopimuksesta.

Ja tyhmähän ei ole se, joka pyytää – ja niin edelleen...

Kieliä on hyvä ymmärtää, ei se koskaan hukkaan mene.

Et voi kuitenkaan omaksua kaikkia maailman oikeusjärjestyksiä, tuskin edes murto-osaa yhdestäkään niistä.

Mitä haluat tehdä valmistuttuasi?

Luultavasti opiskeluaikana kielitaidostasi ei ole sen ihmeellisempää hyötyä. Joudut kuitenkin selaamaan Suomen oikeusjärjestyksen läpi, joko suomeksi taikka ruotsiksi.

Opiskeluaikana voinet suuntautua kansainvälisempään suuntaan, mutta pääasiassa sinulle opetetaan Suomen oikeusjärjestystä.