Oliko entisissä höyryvetureissa minkäänlaista vessasysteemiä?
Entäpä nykyaikaisissa? Voiko kuski hädän tullen käydä pa5kalla?
Entäpä nykyaikaisissa? Voiko kuski hädän tullen käydä pa5kalla?
Kysymys vetureista
Haaveammatti
7315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Toijalassa rautatieaseman vieressä on veturimuseo, käyppä siellä
Kiva tietää! Menenkin sitten seuraavan kerran veturiin asioille, niin ei tartte aseman maksullisia palveluita käyttää.
Kyllä niissä höyryvetoisissakin junissa vessat oli ja niiltä ajoilta tullutkin sanonta "toimii kuin junan vessa" koska olivat mekaanisia laitteita ja vessan tuotokset putosivat raiteille, ennen olikin vessan käyttökielto kun juna oli asemalla, vielä -80-90 luvullakin, nykyään ei enää vessat tyhjene raiteille vaan säiliöihin.
Olihan ennen junissa veturinkuljettaja ja lämmittäjä joten kai siinä vessaan pääsi ja viimeistään asemalla stopin aikana, nykyään 2000 luvulla on vain kuljettaja.
Pian kulkee varmaan junatkin ilman kuljettajaa koska on jo metroja jotka pyyhältää ilman kuskia.
No mutta kun aloittaja kysyy, oliko VETUREISSA vessoja? Etkö edes lue aloittajan kysymystä ennen kuin intoudut näsäviisaasti vastaamaan?
Sen perusteella mitä on tullut museoiduissa höyryvetureissa käytyä, niin eipä niissä kyllä vessaa kuljettajalle/lämmittäjälle ollut.
Mitä taas tulee täysin automatisoituihin, ilman kuljettajaa oleviin juniin, niin tuskin toteutuu ihan lähitulevaisuudesssa, vaikka varmasti kehitys siihen suuntaan on menossa. Automatisoituja metroja ja monorail-junia toki on jo maailmalla, mutta nekin taitaa olla kuitenkin paljon yksinkertaisempia ja muusta ympäristöstä paremmin eristettyjä ratasysteemejä kuin tavalliset päärataverkot. En usko, että täysin automatisoitu juna on mahdollinen niin kauan kuin on olemassa mm. tasoristeyksiä ja ihmisillä sekä eläimillä mahdollisuus päästä rata-alueelle (yhtä helposti kuin nykyään). Automaattisten junien pitää olla jollain tapaa kykeneviä mm. havaitsemaan kiskoilla mahdollisesti olevat esteet riittävän pitkän matkan päästä jne.
Nyt kuitenkin jo suunnitellaan itseajavia autoja, luulisi kiskoilla ja siten vain yhtä "kaistaa" ajavan junan olevan helpommin automatisoitavissa. Jos tarkastellaan maailmassa, myös pienessä suomessamme, sattuneita vakavimpia rautatieonnettomuuksia, niin huomataan sama seikka kuin vaikka vakavissa lentokoneonnettomuuksissa: Ylivertaisesti suurin osa kaikista ko. onnettomuuksista on seurausta ihmisen tekemistä inhimillisistä virheitä tms., siis automatisoimalla mahdollisimman paljon onnettomuudet vähentyvät.
Jos joku piruparka humalikko tai teiniporukka on päätynyt asettamaan kiskoille kaarreosuudelle esim. muutaman sopivanmallisen kivenkappaleen, milloin veturinkuljettaja ne havaitsee ja miten ehtii toimia vaikka 170 km/h nopeudessa? Ei niin mitenkään, juna painaa pellolle tai metsään tai minne painaakaan täyttä haipakkaa, se siitä ihmisen korvaamattomuudesta!
Ihan hyviä pointteja kyllä. Tosin niissä itseajavissa autoissa on aina se ihminen siellä mukana, ja menee varmaan kauan ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, ettei sillä ihmisellä ole velvollisuutta tai edes mahdollisuutta ottaa ohjausta haltuunsa tilanteen niin vaatiessa.
Junien kanssa on kyse taitaa olla vain yksinkertaisesti siitä, ettei olemassa olevan, ison rataverkon automatisointi tuolle tasolle ole taloudellisesti kannattavaa, ainakaan vielä ja nykytekniikalla. Vaadittavat investoinnit veisi niin paljon aikaa ja rahaa, että sillä maksaa ne junankuljettajien jne. palkat useiksi vuosiksi eteenpäin. Muutenhan niitä varmasti olisi jo. Eli aivan simppeli homma se tuskin on.
Tilanne saattaa olla eri, jos kehitetään jotain täysin uutta ratainfrastruktuuria (esim. maglev tms.), jolloin ei tarvitse miettiä miten vanhaa pitää muokata, vaan voidaan rakentaa uusi systeemi puhtaalta pöydältä uuden tekniikan edellyttämällä tavalla.