Onko kenelläkään tietoa tai kokemuksia siitä, mitä vaaraa on, jos antaa yhdelle kuolinpesän osakkaista avoimen valtakirjan hoitaa kuolinpesän asioita ennen perunkirjoitusta? Pitäisikö valtakirjasssa mielummin olla lueteltuna se, mitä saa luvan hoitaa? Ja mitä voisi turvallisesti antaa hoitaa? On toki ymmärrettävää, että on helpompaa hoitaa asioita, jos ei kaiken aikaa tarvitse pyytää muilta valtakirjoja. Ilmeisesti valtakirja pätee myös perunkirjoituksen jälkeen.
Avoin valtakirja kuolinpesän asioiden hoitoon
Epäilevainen
22
10918
Vastaukset
- tuhlaripoika
Yksilöity valtakirja mieluusti,pankit ei välttämättä hyväksy avointa valtakirjaa.
- 88989
Mikään instanssi ei hyväksy minkäänlaista valtakirjaa ENNEN perunkirjoitusta.
Perukirjasta vasta nähdään keiltä kaikilta se valtakirja pitää olla.
Ja perunkirjoituksen jälkeen vain yksilöidyt valtakirjat kelpaavat, niin pankkiasiointiin kuin muutenkin.
Kukaan ei tunne toisten sukulaisia / kuolinpesän muita osakkaita eikä pysty ennustamaan, millaista vahinkoa he voivat toimillaan muille aiheuttaa. Jos epäilet heitä, älä anna valtakirjaa. Sitähän ei välttämättä tarvitakaan jos ositus ja/tai perinnönjako hoidetaan joutuisasti. - Yhteishallinto
Kuka tahansa voi maksaa kuolinpesän laskut sen tililtä muutenkin, joten siihen ei tarvita valtakirjaa, mutta toki on varminta yhdessä sopia (ellei vainajan tahto ole muuten selvillä, vaikkapa ns. hautaustestamenttissa), mihin haudataan ja millainen lehti-ilmoitus, arkku, muistotilaisuus, kivi jne. hankitaan. Päätöksiä tehdessä pitäisi myös olla selvillä, mihin kuolinpesällä on varaa, koska tilauksen tekijä joutuu maksajaksi, ellei pesä voi.
- hopeinenkuuluo
Kirjoitit "Kuka tahansa voi maksaa kuolinpesän laskut sen tililtä muutenkin".
Tarkoitit varmaan kuka tahansa kuolinpesän osakkaista?!
Virkatodistus tarvittaneen sen todistamiseksi, että on perillinen/tulee olemaan pesän osakas. - 88989
hopeinenkuuluo kirjoitti:
Kirjoitit "Kuka tahansa voi maksaa kuolinpesän laskut sen tililtä muutenkin".
Tarkoitit varmaan kuka tahansa kuolinpesän osakkaista?!
Virkatodistus tarvittaneen sen todistamiseksi, että on perillinen/tulee olemaan pesän osakas.Tai kopio testamentista sen todistamiseksi, että on testamentinsaaja.
- Kurjasti
Tulee olemaan pesän osakas? Milloin omaisuus siis siirtyy perittävän kuoltua? Itselläni oli käsitys, että välittömästi kun perittävä on kuollut, omaisuus on perillisten, mahdollisen lesken yhteishallinnossa, ja niiden omaisuutta joita voi kutsua perillisiksi.
Meilläleski, äitimme tarvitsi valtuutukset pankkiasioiden hoitoon meiltä lapsilta. Miksi, jos pesän varat ovat välillä ns "muun tahon" määrättävissä?
Perunkirjoitusta ennen pesän varoihin ei kosketa, paitsi vainajan laskuja saa maksaa. Ja siinä tarvitaan tieto että on oikeutettu maksamaan niitä pesän varoista, eli on oltava laillinen osakas, ja todistettava se pankille.
Perunkirjoituksen jälkeenhän voi olla olemassa jo sovittu pesänhoitaja, tai sitten yhteishallinto jatkuu, tai on jo joko ositettu ja pesä jaettu, tai vain toista.
Olenko täysin hakotiellä? Ja hallinta pysyy, mikäli leski on saanut sen joko testamentilla tai avio-oikeudella, oli pesä ositettu, jaettu, tai ei.- moimoivainnähdäsain
Tämä näyttää olevan ikuisuusaihe näissä keskusteluissa.
Tässä ketjussa ensinnäkin ap:n kysymys koski aikaa ennen perunkirjoitusta.
Sitä ennen ei ole vielä selvää, ketkä kaikki tulevat olemaan pesän osakkaista.
Perukirjalla on nimittäin monta tehtävää: se toimii osakasluettelona eli perukirjasta ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille määrätään omaisuudesta menevä perintövero.
Perukirja ei yksinään luo perillisille omistusoikeutta tiettyihin vainajan esineisiin, irtaimeen, rahoihin, kiinteistöihin tms. Omaisuus on siis kuolinpesän. Kuolinpesän osakas omistaa hänelle tulleen/kuuluvan osuuden kuolinpesästä. Mikäli yksi osakas haluaisi myydä perintöään ennen (edes osittaista) perinnönjakoa, se onnistuu myymällä osuus kuolinpesään. Kyseinen kauppa katsotaan irtaimen kaupaksi.
Omaisuuden jakaminen edellyttää erillistä perinnönjakoa. Mikäli pesässä on enemmän kuin yksi osakas, on tehtävä perinnönjakokirja. Koko perintö voidaan jakaa kerralla, mutta on mahdollista tehdä perinnönjakoja myös osittaisina esim. niin, että jätetään vaikka perheen kesämökki kuolinpesän omistukseen ja jaetaan muu omaisuus jne. Kun pesän koko arvo on tiedossa perukirjasta, voidaan myös esim. tehdä sellainen sovintojako, että joku tai jotkut osakkaista saavat perintöosansa (esim. rahana) ja muut jatkavat kuolinpesän osakkaina.
Perinnönjakokirja toimii saantokirjana eli jos esim. perii kiinteistön, ko. paperilla voi hakea lainhuutoa.
Tuossa omaisuuden omistamisissa monia hämää se, että mikäli myy esimerkiksi perimänsä kiinteistön ja ryhdytään laskemaan mahdollisia myyntivoitonveroja ym, hankintameno-olettamaa käytettäessä kiinteistön "omistusaika" katsotaan alkavan perittävän kuolemasta. Tämä kuitenkin liittyy vain verotukseen eikä tarkoita, että ko. perijä olisi "oikeasti" ollut ko. kiinteistön omistaja tuosta päivästä lähtien. - moimoivainnähdäsain
moimoivainnähdäsain kirjoitti:
Tämä näyttää olevan ikuisuusaihe näissä keskusteluissa.
Tässä ketjussa ensinnäkin ap:n kysymys koski aikaa ennen perunkirjoitusta.
Sitä ennen ei ole vielä selvää, ketkä kaikki tulevat olemaan pesän osakkaista.
Perukirjalla on nimittäin monta tehtävää: se toimii osakasluettelona eli perukirjasta ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille määrätään omaisuudesta menevä perintövero.
Perukirja ei yksinään luo perillisille omistusoikeutta tiettyihin vainajan esineisiin, irtaimeen, rahoihin, kiinteistöihin tms. Omaisuus on siis kuolinpesän. Kuolinpesän osakas omistaa hänelle tulleen/kuuluvan osuuden kuolinpesästä. Mikäli yksi osakas haluaisi myydä perintöään ennen (edes osittaista) perinnönjakoa, se onnistuu myymällä osuus kuolinpesään. Kyseinen kauppa katsotaan irtaimen kaupaksi.
Omaisuuden jakaminen edellyttää erillistä perinnönjakoa. Mikäli pesässä on enemmän kuin yksi osakas, on tehtävä perinnönjakokirja. Koko perintö voidaan jakaa kerralla, mutta on mahdollista tehdä perinnönjakoja myös osittaisina esim. niin, että jätetään vaikka perheen kesämökki kuolinpesän omistukseen ja jaetaan muu omaisuus jne. Kun pesän koko arvo on tiedossa perukirjasta, voidaan myös esim. tehdä sellainen sovintojako, että joku tai jotkut osakkaista saavat perintöosansa (esim. rahana) ja muut jatkavat kuolinpesän osakkaina.
Perinnönjakokirja toimii saantokirjana eli jos esim. perii kiinteistön, ko. paperilla voi hakea lainhuutoa.
Tuossa omaisuuden omistamisissa monia hämää se, että mikäli myy esimerkiksi perimänsä kiinteistön ja ryhdytään laskemaan mahdollisia myyntivoitonveroja ym, hankintameno-olettamaa käytettäessä kiinteistön "omistusaika" katsotaan alkavan perittävän kuolemasta. Tämä kuitenkin liittyy vain verotukseen eikä tarkoita, että ko. perijä olisi "oikeasti" ollut ko. kiinteistön omistaja tuosta päivästä lähtien.Jatkoa edelliseen.
Kurjasti: "Meilläleski, äitimme tarvitsi valtuutukset pankkiasioiden hoitoon meiltä lapsilta. Miksi, jos pesän varat ovat välillä ns "muun tahon" määrättävissä?"
En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "muulla taholla"?
Perukirjoituksen jälkeen tiedetään pesän osakkaat. Pesässä päätöksenteko on oltava yksimielistä. Pesänosakas voidaan valtuuttaa hoitamaan pesän pankkiasioita. Hän tarvitsee valtakirjan kaikilta pesän osakkailta. Kuten äitinne tarvitsi teiltä lapsilta eli muilta osakkailta. Sama henkilö tai joku muu voidaan valtuuttaa hoitamaan muita asioita kuten veroasioita, peltojen vuokrausta, metsänmyyntiä, asunto-osakkeen vuokrausta tms.
Pesää siis hallitaan yhdessä, mutta sitä ja sen asioita voi käytännössä hoitaa yksi tai useampi ihminen pesän osakkaiden antamilla valtakirjoilla.
Siihen asti kun pesällä on vaikkapa vain muutama lantti pankkitilillä, pesälle tulee verottajalta veroilmoitus. Tämä loppuu kun pesä lopetetaan eli verottajalle on ilmoitettu että kaikki pesän varat on jaettu. Jos pesä jaetaan kerralla, kyseinen jakokirja näyttää ko asian toteen. Tosin usein kannattaa pitää varsinaisen jaon jälkeen kuolinpesän pankkitili vielä vuoden verran mahdollisia rahanpalautuksia ja lisämaksuja/-laskuja varten eli tilille kannattaa jättää hiukan rahaa. Näin ei tarvitse keräillä ko. rahoja kuolinpesän osakkailta, mikä voi olla joskus hankalaa.... - Kurjasti
moimoivainnähdäsain kirjoitti:
Tämä näyttää olevan ikuisuusaihe näissä keskusteluissa.
Tässä ketjussa ensinnäkin ap:n kysymys koski aikaa ennen perunkirjoitusta.
Sitä ennen ei ole vielä selvää, ketkä kaikki tulevat olemaan pesän osakkaista.
Perukirjalla on nimittäin monta tehtävää: se toimii osakasluettelona eli perukirjasta ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille määrätään omaisuudesta menevä perintövero.
Perukirja ei yksinään luo perillisille omistusoikeutta tiettyihin vainajan esineisiin, irtaimeen, rahoihin, kiinteistöihin tms. Omaisuus on siis kuolinpesän. Kuolinpesän osakas omistaa hänelle tulleen/kuuluvan osuuden kuolinpesästä. Mikäli yksi osakas haluaisi myydä perintöään ennen (edes osittaista) perinnönjakoa, se onnistuu myymällä osuus kuolinpesään. Kyseinen kauppa katsotaan irtaimen kaupaksi.
Omaisuuden jakaminen edellyttää erillistä perinnönjakoa. Mikäli pesässä on enemmän kuin yksi osakas, on tehtävä perinnönjakokirja. Koko perintö voidaan jakaa kerralla, mutta on mahdollista tehdä perinnönjakoja myös osittaisina esim. niin, että jätetään vaikka perheen kesämökki kuolinpesän omistukseen ja jaetaan muu omaisuus jne. Kun pesän koko arvo on tiedossa perukirjasta, voidaan myös esim. tehdä sellainen sovintojako, että joku tai jotkut osakkaista saavat perintöosansa (esim. rahana) ja muut jatkavat kuolinpesän osakkaina.
Perinnönjakokirja toimii saantokirjana eli jos esim. perii kiinteistön, ko. paperilla voi hakea lainhuutoa.
Tuossa omaisuuden omistamisissa monia hämää se, että mikäli myy esimerkiksi perimänsä kiinteistön ja ryhdytään laskemaan mahdollisia myyntivoitonveroja ym, hankintameno-olettamaa käytettäessä kiinteistön "omistusaika" katsotaan alkavan perittävän kuolemasta. Tämä kuitenkin liittyy vain verotukseen eikä tarkoita, että ko. perijä olisi "oikeasti" ollut ko. kiinteistön omistaja tuosta päivästä lähtien.Tiedän, tai oletin tietäväni, että omistus siirtyy kuolinhetkellä perillisille plus vielä muusta syystä(leski) laillisille osakkaille- joissain tap niille testamentinsaajille. Mutta, koko kp yhdessä ei, ellei se siirrykään, voi tehdä htään mitään, myydä perintöverojakaan varten omaisuutta, ellei omaisuus ole siirtynyt.
Toki, jako saa sen aikaan, että kukin osakas erikseen määrää omastaan. en nyt tarkoittanut sitä, ihmettelin tätä omaisuuden vapaata kelluntaa "jossain", joka estää koko kp tekemästä asioita.
Meillä ainakin oli ja on tiedossa kaikki osakkaat olleet, mutta siltikään vieläkään kun useita vuosia kulunut, ei ole päästy pesän asioille mitään tekemään.
Lesken hallintaoikeus on hyvin vahva. Jopa täysin asumattomaan kiinteistöön ja metsätilaan siinä yhteydessä. Yleinen rapistuminen, hoidon puute- mutta näillä mentävä.
Joku kommentissaan kertoi: tulee olemaan pesän osakas. Tätä tarkoitin. Hataralla on, jos ei ole edes lailliset perilliset perhepiirissä tiedossa, ja testamentista, jos on niin tietoa. ei meillä tarvittu miettiä, semmoisia vaan yllärinä tuli, että kuolemasta ei alakkaan perillisen osakkuus, vaan vasta myöhemmin. Joten meilläkin rikottiin... Jotain toimia tehtiin hetimmiten kuoleman jälkeen. - moimoivainnähdäsain
Kurjasti kirjoitti:
Tiedän, tai oletin tietäväni, että omistus siirtyy kuolinhetkellä perillisille plus vielä muusta syystä(leski) laillisille osakkaille- joissain tap niille testamentinsaajille. Mutta, koko kp yhdessä ei, ellei se siirrykään, voi tehdä htään mitään, myydä perintöverojakaan varten omaisuutta, ellei omaisuus ole siirtynyt.
Toki, jako saa sen aikaan, että kukin osakas erikseen määrää omastaan. en nyt tarkoittanut sitä, ihmettelin tätä omaisuuden vapaata kelluntaa "jossain", joka estää koko kp tekemästä asioita.
Meillä ainakin oli ja on tiedossa kaikki osakkaat olleet, mutta siltikään vieläkään kun useita vuosia kulunut, ei ole päästy pesän asioille mitään tekemään.
Lesken hallintaoikeus on hyvin vahva. Jopa täysin asumattomaan kiinteistöön ja metsätilaan siinä yhteydessä. Yleinen rapistuminen, hoidon puute- mutta näillä mentävä.
Joku kommentissaan kertoi: tulee olemaan pesän osakas. Tätä tarkoitin. Hataralla on, jos ei ole edes lailliset perilliset perhepiirissä tiedossa, ja testamentista, jos on niin tietoa. ei meillä tarvittu miettiä, semmoisia vaan yllärinä tuli, että kuolemasta ei alakkaan perillisen osakkuus, vaan vasta myöhemmin. Joten meilläkin rikottiin... Jotain toimia tehtiin hetimmiten kuoleman jälkeen.Tarkoitin mm. sitä, että sellaisissakin tapauksissa, joissa ns. lailliset perilliset olisivatkin tiedossa, ne eivät välttämättä "lähde pesään". Ennen perunkirjoitusta ei ole mitään syytä antaa mitään valtakirjoja mielestäni. Mitä niillä tekisi? Sitten kun perunkirjoitus on tehty ja kuolinpesän osakkaat sekä kuolinpesän omaisuus on selvä, on asia eri.
Avointa en silti silloinkaan antaisi vaan yksilöidyn. Kuka ja missä roolissa/tehtävässä. Esim. A:lla oikeus hoitaa x asioita TAI A:lla ja B:llä yhdessä.
Pankkiasioissa on helpointa käyttää pankkien omia lomakkeita, jos ei halua tapella niiden kanssa valtakirja-asioista.
- Epäilevainen
Kiitos vastauksista. Alkaa pikkuhiljaa hahmottua tämä prosessi. Ennen perunkirjoitusta avoimella valtakirjalla tuskin voi mitään tehdä. Kyseessä on isäni leski, joka ei ole äitini ja jota en tunne niin hyvin, että luottamusta olisi vielä päässyt syntymään. Testamentti hänellä on. Sitä en ole vielä nähnyt. Olen pääosin selvillä lakiosavaatimuksen tekemisestä. Avointa valtakirjaa en mielelläni anna, mikäli on vaaraa, että sitä voidaan käyttää vielä perunkirjoituksen jälkeenkin kuolinpesää koskevissa toimissa ilman, että voin vaikuttaa niihin. Valtakirjan toki voinee myös peruuttaa tai kirjata päättymään perunkirjoitukseen. Olen käsittänyt, että ainakaan pankit tosiaan eivät missään vaiheessa hyväksy avointa valtakirjaa, vaan kuhunkin operaatioon erikseen annettua. Kaikenkaikkiaan lienee varminta olla antamatta avointa valtakirjaa. Hyvä, että sain tietoa myös perinnönjakoon liittyvissä kysymyksissä.
- 89573457893
Kanttaisi googlettaa valtakirjaa, koska kohtuullisen hataraa näyttää kysyjän käsitys olevan edelleen.
- moimoivainnähdäsain
Epäileväinen: "Olen käsittänyt, että ainakaan pankit tosiaan eivät missään vaiheessa hyväksy avointa valtakirjaa, vaan kuhunkin operaatioon erikseen annettua."
Katsoppas sen pankin sivuilta, jossa vainajan pankkitili(t) oli, minkälainen valtakirjamalli heillä on.
Jokaiseen operaatioon ei tarvitse erikseen antaa omaa valtakirjaa, vaan pankkien valtakirjoissa luetellaan, mitä operaatioita valtakirjan haltija(t) voi tehdä ko. valtakirjalla. Eli rastia ruutuun....
- 88989
On hyvä ottaa huomioon, että jos valtuutetulle antaa oikeuden nostaa varoja tai tehdä tilisiirtoja, niin hän voi tyhjentää koko tilin.
- moimoivainnähdäsain
No, valtakirjan haltija nyt voi aina tehdä asioita laittomasti tai väärin.
Mutta käteisnostoihin harvoin lienee tarvetta.
Eli sitä valtuutuksen ei tarvinne sisältää.
Tilisiirtoja ne laskujen maksamisetkin ovat.
Niistä kuitenkin näkee, mille tilille ovat menneet.
Eli "mustaa valkoisella."
Ehkä olisi hyvä, että kävisitte pankissa juttelemassa, mitä eri ehdot valtakirjassa mahdollistavat ja mitä mahdollisia seurauksia valtuutuksilla on. Sekä vastaavasti, mitä seurauksia on, mikäli jokin operaatio valtakirjasta jätetään pois.
Jos tekee järjettömän tiukan valtakirjan, saa olla koko ajan antamassa uusia valtakirjoja. Ja käytännön toimet tökkivät. Mutta riippuu tietysti siitä henkilöstä, joka valtuutuksen saa. Jos on lähtökohtaisesti luotettava tai sitten ei.....
joissain valtuutuksissa voi tosiaan pohtia (jos pesässä useita osakkaita), että annetaan valtakirja kahdelle henkilölle x JA y eli että heidän kummankin tulee allekirjoittaa asiakirjat jne. - 88989
Tilisiirto on nimenomaan siirto toiselle tilille eli jos antaa tällaisen oikeuden valtuutetulle niin hän voi vaikkapa siirtää varat vainajan tililtä omalle tililleen.
On mahdollista antaa valtakirjan vain laskujen maksamiseen eli ei lainkaan tilisiirtoihin tai nostoihin, jos niitä ei ole tarkoitus tehdä.
Pankin valmista valtakirja on varmasti järkevintä käyttää, mutta siitä voi viivata yli ne asiat, joihin ei halua valtuutusta antaa.
On hyvä tosiaan miettiä, mitä kaikkia toimia kuolinpesässä pitää pystyä tekemään ennen kuin se voidaan jakaa, ja antaa valtuutus vain niihin.
Jos on tarpeen, niin kuolinpesän tili voidaan liittää muiden osakkaiden verkkopankkiin (jos siis ovat saman pankin asiakkaita). Näin nämä muut osakkaat pystyvät katselemaan tilitapahtumia ja seuraamaan valtuutetun toimintaa. - moimoivainnähdäsain
88989 kirjoitti:
Tilisiirto on nimenomaan siirto toiselle tilille eli jos antaa tällaisen oikeuden valtuutetulle niin hän voi vaikkapa siirtää varat vainajan tililtä omalle tililleen.
On mahdollista antaa valtakirjan vain laskujen maksamiseen eli ei lainkaan tilisiirtoihin tai nostoihin, jos niitä ei ole tarkoitus tehdä.
Pankin valmista valtakirja on varmasti järkevintä käyttää, mutta siitä voi viivata yli ne asiat, joihin ei halua valtuutusta antaa.
On hyvä tosiaan miettiä, mitä kaikkia toimia kuolinpesässä pitää pystyä tekemään ennen kuin se voidaan jakaa, ja antaa valtuutus vain niihin.
Jos on tarpeen, niin kuolinpesän tili voidaan liittää muiden osakkaiden verkkopankkiin (jos siis ovat saman pankin asiakkaita). Näin nämä muut osakkaat pystyvät katselemaan tilitapahtumia ja seuraamaan valtuutetun toimintaa."Tilisiirto on nimenomaan siirto toiselle tilille eli jos antaa tällaisen oikeuden valtuutetulle niin hän voi vaikkapa siirtää varat vainajan tililtä omalle tililleen."
Jos valtuutetulla on oikeus maksaa laskut verkkopankissa (mikä on ainoa järkevä tapa hoitaa laskujen maksaminen nykyään), miten ajattelit, että voidaan erotella sellaiset tilisiirrot, mitä sinä tarkoitat ja laskut? Ei kaikki laskutkaan ole viivakoodillisia tms. Joskus myös on tarpeen korvata esim. jollekin pesän osakkaalle tämän pesän puolesta maksama asia. Jos tilisiirrot on estetty ja käteisen rahan nostaminen on estetty, menee käytännössä joskus tosi vaikeaksi. Kaikkia asioita kun ei voi laskulla maksaa, vaan ne pitää maksaa heti. Eikä henkilö, joka on valtuutettu vastaamaan pankkiasioista ja laskujen maksamisesta välttämättä ole valtuutettu hoitamaan muita pesän asioita.
"Jos on tarpeen, niin kuolinpesän tili voidaan liittää muiden osakkaiden verkkopankkiin (jos siis ovat saman pankin asiakkaita). Näin nämä muut osakkaat pystyvät katselemaan tilitapahtumia ja seuraamaan valtuutetun toimintaa."
Joillain pankeilla muistaakseni on niin, että tällainen "katseluoikeus" (kaikkihan eivät voi esim. maksuja maksaa) on mahdollista vain tietynlaisiin tileihin. Ei välttämättä kaikkiin yksityistileihin. Mutta voihan olla, että asia on muuttunut. - 88989
Oikeus liittää kuolinpesän tilit omaan verkkopankiin ei ole sama asia kuin oikeus tehdä tilisiirtoja tai oikeus maksaa laskuja. Nämä ovat kolme eri asiaa ja niihin pitää antaa valtuutus erikseen.
Lasku on lasku, oli siinä sitten viivakoodi tai ei. Toki lasku maksetaan tekemällä tilisiirto, mutta kaikki tilisiirrot eivät ole laskun maksamista. Tilisiirto on rahan siirtämistä mille tahansa toiselle pankkitilille. Luulisi nyt, että tällaiset peruskäsitteet olisivat jokaisen aikuisen ihmisen tiedossa.
Jos valtuutetulle on annettu oikeus liittää kuolinpesän tilit verkkopankiin, niin silloin hänellä on hyvin laajat oikeudet tehdä melkeinpä mitä vaan.
Jos joku on maksanut kuolipesän laskuja omista varoistaan, niin usein on helpointa se, että nämä kulut maksetaan hänelle perinnönjaon yhteydessä. Tietysti jos rahojen saamisella on kiire, niin asia voidaan hoitaa heti perunkirjoituksen jälkeen. Useinhan kaikki osakkaat ovat paikalla perunkirjoituksessa, jolloin tilisiirtolomakkeen allekirjoittaminen kaikkien toimesta on yksinkertaista.
Verkkopankin katseluoikeuden taas voi saada kaikkiin verkkopankissa näkyviin asioihin. Niin tileihin kuin vaikkapa osakkeisiin, rahastoihin ja vakuutustuotteisiin. Muistelet nyt kyllä ihan omiasi tuon osalta että katseluoikeutta ei voisi toteuttaa, eli huono argumentti sekin ja väärää tietoa.
- ensuosittele
vaarana on se että se yksi tyhjentää kuolinpesän tilit. Meillä oli yksilöity asianajovaltakirja, ja sittenkin ne huijarit pystyi tekemään vilppiä! älä anna mitään valtakirjoja! itse sain kokea kantapään kautta miten sukulaiset muuttuu kun rahanhimo iskee. Kuten sanottu hautajais ym laskut voi maksaa kp tililtä ilman valtakirjoja. Ja jos tulee ongelmia, niin sitten pesänselvittäjä heti mukaan. Senkin virheen tein että odotin reilut puol vuotta jos sukulaisten kanssa voisi sivistyneesti asioista sopia ja neuvotella, mutta kun ei niin ei. Kalliiksi tuli, mutta muuta vaihtoehtoa ei ollut.
- Maalikko
Olen vähän hämmästynyt ylläolevista viesteistä: hoidin isäni kuolinpesän asioita 2013, ja silloin ainakin napsahtivat pankkitilit lukkoon välittömästi kuoleman jälkeen. Vaikka yhdellä lapsista oli tilinkäyttöoikeus ja verkkopankkitunnukset, nekin lakkasivat samantien ( ja tämä siis tapahtui Danske Bankin, Nordean ja S-pankin tileille). Eli ei kyllä onnistu kuolinpesän laskujen maksaminen kuolinpesän tililtä enää nykyään (lukuunottamatta sinne jo aiemmin kirjattuja maksuja jotka kohdistuvat vainajaan, kuten vastikkeet tai sähkölaskut), vaan ne on maksettava muuten ja vähennetään kuolinpesän varoista (kuitteja vastaan!) perunkirjoituksessa. Tai pitää olla tosi nopea, siinä voi päivän tai parin viive olla ennekuin tieto kuolemasta saavuttaa pankit.
- ainaelinainkeröinen
Mitä sekoilet? Ylläolevissa viesteissä keskusteltiin tilanteesta, jossa on tehty perukirjoitus ja yksi kuolinpesän osakas saa valtakirjan kuolinpesän pankkiasioiden hoitoon. Esittämäsi asia on ihan eri eli koskee tilannetta, jossa kuolema on juuri tapahtunut. Lue siis vähän tarkemmin kommentit.
- Lukutaito
ainaelinainkeröinen kirjoitti:
Mitä sekoilet? Ylläolevissa viesteissä keskusteltiin tilanteesta, jossa on tehty perukirjoitus ja yksi kuolinpesän osakas saa valtakirjan kuolinpesän pankkiasioiden hoitoon. Esittämäsi asia on ihan eri eli koskee tilannetta, jossa kuolema on juuri tapahtunut. Lue siis vähän tarkemmin kommentit.
Aina on näitä nimimerkki Maallikon kaltaisia ihmisiä, jotka eivät vain kerta kaikkiaan pysty lukemaan yksinkertaisiakaan asioita. Tässäkin on mennyt täysin yli ymmärryksen kolmen pankin ohjeet kuolinpesän pankkiasioiden hoitamisesta sekä koko tämä keskustelu.
Ennen perunkirjoitusta yksikin osakas saa maksaa hautajaiskulut yms.
Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän osakkaat päättävät yhdessä asioiden hoitamisesta. Muut voivat antaa yhdelle valtakirjan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 535098
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233347Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281482Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1821317- 761016
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24918Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49867Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259816Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35758Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt482717