Mikä lienee kaupungin hallintouudistuksen todellinen syy?
Onko motiivina vallan keskittäminen vain muutamiin käsiin?
Miksi esimerkiksi teknistä toimia ollaan siirtämässä elinvoimapalveluihin?
Elinvoimapalvelut (ent. elinkeinopalvelut) eivät ole onnistuneet omassa tehtävässään, miljoonien eurojen panostuksista huolimatta. Kustannukset ovat paisuneet, eikä mitään hyötyjä ole nähtävissä. Miksi siis kasvattamaan epäonnistunutta ja kallista yksikköä?
Vai, onko kenties tarkoitus hämärtää tulosalueiden rajoja siinä määrin, että tulosten ja aikaansaannosten seuranta muodostuu liki mahdottomaksi?
Se ei hyödytä kaupunkia eikä sen veronmaksajaa, mutta aikaansaamatonta yksikköä hyödyttää.
Ennen uudistuksia tulisi tarkastella kriittisesti elinvoimapalveluiden tuloksia ja harkita oman yksikön korvaamista yhteistyön laajentamisella, joka on edullisempaa ja josta taatusti syntyy parempia tuloksia kuin elinvoimapalveluiden puuhastelusta.
Milloin elinvoimapalvelut raportoivat tuloksistaan selkein luvuin?
Yksi outous muiden mukana on kesäteatterin siirto kulttuuripalveluista elinvoimapalveluihin. Vai eikö kaupunki itsekään pidä sitä enää kulttuurina?
Onko motiivina vallan keskittäminen vain muutamiin käsiin?
Miksi esimerkiksi teknistä toimia ollaan siirtämässä elinvoimapalveluihin?
Elinvoimapalvelut (ent. elinkeinopalvelut) eivät ole onnistuneet omassa tehtävässään, miljoonien eurojen panostuksista huolimatta. Kustannukset ovat paisuneet, eikä mitään hyötyjä ole nähtävissä. Miksi siis kasvattamaan epäonnistunutta ja kallista yksikköä?
Vai, onko kenties tarkoitus hämärtää tulosalueiden rajoja siinä määrin, että tulosten ja aikaansaannosten seuranta muodostuu liki mahdottomaksi?
Se ei hyödytä kaupunkia eikä sen veronmaksajaa, mutta aikaansaamatonta yksikköä hyödyttää.
Ennen uudistuksia tulisi tarkastella kriittisesti elinvoimapalveluiden tuloksia ja harkita oman yksikön korvaamista yhteistyön laajentamisella, joka on edullisempaa ja josta taatusti syntyy parempia tuloksia kuin elinvoimapalveluiden puuhastelusta.
Milloin elinvoimapalvelut raportoivat tuloksistaan selkein luvuin?
Yksi outous muiden mukana on kesäteatterin siirto kulttuuripalveluista elinvoimapalveluihin. Vai eikö kaupunki itsekään pidä sitä enää kulttuurina?
Vastaukset 17
Vanhimmat
"... onko kenties tarkoitus hämärtää tulosalueiden rajoja siinä määrin, että tulosten ja aikaansaannosten seuranta muodostuu liki mahdottomaksi?"
Arvattu oikein.
Mutta...
"Yksi outous muiden mukana on kesäteatterin siirto kulttuuripalveluista elinvoimapalveluihin. Vai eikö kaupunki itsekään pidä sitä enää kulttuurina?".
Entä Jäppisen rouva, jonka sivutuloina oli mm. tuotantopäällikön palkkaa? Ja onko Jäppisten klaanin päämaja edelleen Galleria Lambertissa?
Valtapeliä, ahneutta,mulle ja vähän sulle.
Nyt suut suppuun. 1000 ja yksi uutta työpaikkaa nurkan takana.🤔😂
Ai onko työpaikat niin lähellä, täytyy kurkistaa.
Niin vaikea kuin tän palstan mustamaalaajien onkaan ymmärtää, niin muutokset tulevat paljolti uudesta kuntalaista. Toinen vaikuttava asia on toimialuerajojen madaltaminen ja resurssien tehokkaammpi käyttö. Kolmantena asiakaslähtöisyys.
Ei salaliittoa, ei mitään kummallista.
Muuttuuko aikaansaamaton ja suunnattomat määrät rahaa nielevä elinvoimayksikkö aikaansavaksi ja kustannustehokkaaksi, jos siihen yhdistetään esimerkiksi kaavoitus ja kesäteatteri?
Entä onnistutanko tulokset ja saavutukset raportoimaan nykyistä paremmin, kun ne ovat nytkin huonosti raportoituja? Kaupungin tarkastuslautakuntakin totesi raportoinnin olevan näkymätöntä.
Miljoonia euroja siis käytetään eikä kukaan edellytä kattavaa ja läpinäkyvää raportointia? Varsin omituista, eikä olisi elinkeinoelämässä mahdollista. Miksi kaupungissa on?
Viime keväänä tehdyssä kyselyssä Heinola sai elinkeinopalveluistaan alueen heikoimmat tulokset. Asiasta uutisoitiin paikallislehdessä. Kyse ei ollut varmaankaan siitä, että tekninen toimi on oma yksikkönsä. Kaupungin elinvoima rakentuu muusta kuin vallan keskittämisestä entistä harvempiin käsiin.
Tässä vielä linkki lehden uutiseen
http://www.itahame.fi/Uutiset/art2271199
Heinolan tilanne paranee edullisimmin, jos päättäjät ja virkamiehet korjaavat asenteitaan sekä ymmärtävät että heidän tulee työskennellä kaupungin, sen asukkaiden ja yritysten hyväksi.
Siispä alas norsunluutorneista ja töitä tekemään, ei siihen epämääräisiä hallintouudistuksia tarvita!
Elinvoimapalvelujen saavutus, josta Seppä kirjoitti itukassa on se, että kun työttömien kuolleisuus on suurempi kuin työssä olevien ja elossa olevat työttömät muuttavat muihin kuntiin ja kaupunki tyällistää pitkäaiktyöttömiä, niin elinvoimatoimisto on hoitanut leiviskäänsä hienosti koska työttömien lukumäärä on laskenut.
Vaikea on ymmärtää miten uuden lain mukaan Heinolan hallintouudistus parantaisi esim. asukkaiden tiedonsaantia ja osallistumista. Mikä on kiire, että hallintouudistus pitäisi tehdä ennen vaaleja?
Kun lukee lautakuntien esityslistoilta lausuntoja hallintouudistuksesta, jokaisessa kommentoidaan kaupungin työsuhteisten työehtojen muutosta sekä vain joitakin oman alueen uudistusesitykdessä olevia virheitä. Kuka arvioisi hallintouudistuksen kokonaisuutta Heinolan tulevaisuuden kannalta. Sote-asioiden ja sitä vastaavan verokertymän siirtyessä kuntayhtymälle, Heinolankin verokertymä puoliintuu. Myös pelastustoimi siirtynee myöhemmin kuntayhtymälle, joten Heinolaan jää kulttuuritoimi, sivistystoimi (hyvinvointipalveluihin) ja kaavoitus sekä maankäyttö.
Hyvät ja hyvinhoidetut, ympärivuotiset kulttuuripalvelut toisivat Heinolaan elinvoimaa ja tukevat liiketoimintaa ja muuttovirtaa Heinolaan. Kulttuurilain mukaisia avustuksia paikallisen kulttuurin järjestämiseen tulisi hyödyntää. Nyt Heinola saa valtionapua vain museotoimintaan. Kulttuuritoimi tulee järjestää ammattitaitoisesti paikallisen kulttuurin merkitys ja mahdollisuudet huomioiden ei jaettuna hyvinvointipalveluihin ja elinvoimayksikköön.
Sivistystoimessa kouluolot ovat kehnosti hoidettu. On käsittämätöntä osaamattomuutta, että yli puolet oppilaista suorittaa opintovelvollisuuttaan parakkikouluissa, joista veronmaksajat maksavat yli kaksi miljoonaa vuosivuokraa. Neljässä vuodessa vuokra on jo yhteensä noin kahdeksan miljoonaa.
Elinkeinoyksikön pitäisi huolehtia työllisyydestä ja työpaikoista... niistä tuhannesta, jotka pitäisi järjestää. Kovin tesurssiviisasta ei ole se, että ns. KELAn sakkoja, eli pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tarkoitettuja määrärahoja palautetaan myös viime vuodelta 1,8 miljoonaa.
Yhteensä "Kelan sakot" ja parakkikoulujen vuokrat nielaisevat verorahoja vuodessa lähes neljä miljoonaa.
Kun elinkeinoyksikkö ei ole pystynyt hoitamaan työllisyyttä eikä uusia työpaikkoja, omia päätoimiaan, ei ole järkevää siirtää elinkeinoyksikkoon enää kaavoitusta tai maankäyttöä eikä kesäteatteria. Surullinen näyttö elinkeinoyksiköltä on myös Heinolan brändäys "ison elämän pikkukaupunkina". Paljonko brändi tuli maksamaan? " Ison elämän kaupungista" väestökato on edelleen suuri, noin 200 asukasta vuodessa. Jos
Heinolaan jäljelle jäävät vain vanhukset ja eläkeläiset (lukuisiin palvelutaloihin) aktiiviväestön nopeasti vähentyessä, niin passiiviväestö on tulevaisuudessa suurempi, mitä Heinolan kaupunkistrategia on tukenut.
Hallintouudistuksessa pitäisi tehdyt virheet myöntää. Uusiin virkoihin, yhdistetyille toimialoille ei ole varaa palkata sopivia, vaan on rekrytoitava kovia alan ammattilaisia, joilla on hyvä työkokemus ja vahva näyttö osaamisesta.
Hallintouudistuksessa pitää huomioida muuttuva sote-lainsäädäntö, väestökehitys, asukkaiden sosioekonominen asema ja ennenkaikkea väestökato pitää saada loppumaan ja suurtyöttömyys hoitaa valtakunnan keskitasolle. Elinkeinoyksikön tulee saavuttaa tavoitteensa. Tavoitteita ei saavuteta siten että valtaa lisätään mutta ei vastuuta. Tehdyt virheet pitää korjata eikä tehdä niitä lisää, entistä suurempina.
Kyllä huomioidaankin. Asioita osataan, ole rauhassa.
Niin mitä on osattu, jos kerran kyselyssä on saatu surkeat tulokset, työttömyyttä ei ole osattu hoitaa, asukaskato jatkuu, eikä uusia yrityksiä saada?
Eikös pikemminkin ole oltu osaamatta? Ja siitä huolimatta käytetään miljoonia euroja veronmaksajien rahoja tuloksettomaan toimintaan.
Kyllä se nyt vaan näyttää siltä, että osaamattomuus on huippuluokkaa!
Onko se osaamista, kun Heinola velkaantuu nopeasti. Väki vähenee 200 asukkaalla vuosittain. Suurtyöttömyys jatkuu samanlaisena, vaikka elinvoimayksikköön satsataan miljoonia. Koulut jäävät rakentamatta. Investoinnit tekemättä. Heinolalaisia on vaalikauden lopussa noin 19.000. Lähes tuhat vähemmän kuin vaalikauden alkaessa. Niin, että kertoisitko mitä asioita osataan.
Yksi iso investointi kohta valmis (Hopeasilta), toinen iso just tehty (uimahalli). Kouluinvestoinnit alkamassa kunhan valittajien sabotaasi loppuu. Muutakin on. Uusia yrityksiä aloittanut, useita vireillä.
Ottakaa mustat lasit pois niin myönteiset asiat näkyy.
Sekä Hopeasilta että uimahalli ovat investointeina pohjanoteerauksia. Niillä ei ole varsinaista referenssiarvoa, jos tarkoitus on viestiä osaamisesta!
Lähinnä investoinnit ovat osoituksena ylihintaisista hankkeista, jotka osaavissa käsissä olisi toteutettu huomattavasti laadukkaammin ja edullisemmin.
Ainuttakaan merkittävää uutta yritystä ei ole saatu kaupunkiin, työllisyys ei ole parantunut ja vireillä olo ei lohduta, kun se ei johda mihinkään. Sama tilanne on kaupungin hankkeissa, niitäkin on vireillä kymmeniä ja ne päättyvät lähinnä tuloksettomina.
Ota sinä ne vaaleanpunaiset lasit silmiltäsi ja katso tilannetta realistisesti.
Tulevaisuudessa hyvinvointiyhtymä päättää Hopeasillan käytöstä, sitten kun se valmistuu liian pienelle rinnetontille. Vanhan, homeettoman, Hopeasillan purku n. puoli miljoonaa? Resurssiviisastako?
Hopeasiltaa ennen on valmistunut Attendon hulppea palvelutalo isolle tontille Sinilähteelle. Myös Jyränkölän setlementin "Helena" palvelutalo valmistunee keskustaan.
Koulujen rakentamisesta on riidelty, kun koulujen rakennuspaikoista ei ole päästy yksimielisyyteen. Luulisi jo, ettei Heinolassa ole rakennusmaata ja tyhjiä tontteja. Ensin riideltiin prioriteeteistä koulut vai Hopeasilta. Sitten tonteista. Sitten odotettiin kouluverkkoselvitystä ja päätöksiä esim. liito-oravatontti valituksesta, kun koulu voidaan rakentaa vain liito-oravien tontille.
Niinpä puolet koululaisista jatkaa parakeissa, joista vuokramenot ovat kaksi miljoonaa vuodessa. Ei kovin resurssiviisasta.
Valtuusto voisi selvittää kuinka monta eri hanketta on tällä kaudella lopetettu tai haudattu ja mikä on kiireellisyysjärjestys.
Tarkastuslautakunta tietää, mitkä toimialojen tavoitteet eivät ole vaalikaudella totetuneet ja ehkä myös miksi. Olisiko lautakunta voinut selvittää hallintouudistusmallin osalta miten uudistus vaikuttaa totetumattomiin tavoitteisiin ja onko ajankohta hallintouudistukselle oikea juuri ennen vaaleja ja uuden valtuuston valintaa.
Ei tarvitse töitä, on yö. Saalista saa.
Linnuille uusi koti.
Onko nyt tarpeen palkita joku uudella palkkioviralla?
Vai edellyttääkö jonkun nykyisen vallanhimo ryhtymään toimeen?
Vaikuttaa varsin mielipuoliselta hallintouudistukselta.