Sen verran väsynyt,tympääntynyt ja kyllästynyt elämässä ettei jaksa mitään tunteita enää kokea,parempi kun on tuntematta ja jättää tunnepuolen asiat niille joilla on energiaa ja puhtia sellaisiin asioihin. Parhaaksi näen että luovutan ja sillä siisti väsyneenä kaikkeen paskhaan yleisesti.
Hitto ihan sama
Hanskat_tiskiin
19606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
lumputteleen ketään. sitä saa mitä tilaa.
Ei väsytä.
Silloin kun muuta sanottavaa ei ole kuin solvata ja halveksia niin palstakin pysyy mukavampana lueskella. Ainakin kannattaisi valita oikea palsta kulloisellekin kirjoitelmalle.
Voi voi.
Mullakin oli hanskat tiskissä.
Mut kerättyäni voimia ja mietittyäni mitä haluan, laitoin hanskat takaisin käteen.'en ole luovuttaja.
Yhdessä olo on energiaa antavaa ja helppoa kun vain uskaltaa.
Ja kannattaa uskaltaa, oli minkä ikäinen tahansa.
Kun rakastuu, tuntee itsensä jälleen nuoreksi.
Turha niitä tunteita on väkisin vängätä ja vääntää. Ehkä sulle tekee hyvää rauhoittua ja laittaa ne hanskat tiskiin. Keksi jotain muuta sisältöä elämääsi nii pääski selkenee. Olen vuoden joogannut, suosittelen.
Sivusta.
Kyllä, rakkaus on kahden suhde.
Eikä ketään voi saada rakastumaan itseensä, ei varsinkaan kun ei ole tekemisissä.
Se on turvallista henkilölle joka pelkää suuria tunteita.
Toisen.oma ikävä palstalla..
Jooga tekee ihmeitä :) lempiasentoni on päällä seisonta, mikä sun?
Oli pitkä tauko joogaamisessa n. 15vuotta, kunnes syksyllä aloitin taas.
Ja taidot ei ollut ruosteessa vain paikat oli päässy jumiin.
Kommentoin aloittajalle ajatellen hänen omista tuntemuksistaan. Joskus on hyvä että on tauon paikka, hellittää kaikista ajatuksista, jotka voivat viedä vaan umpikujiin. Sitä tarkoitin, ettei väkisin vääntämällä ja yrittämällä tunteet välttämättä selkene, pikemminkin niin, että hellittää niistä hetkeksi. Sitten voi tulla elämässä hetki, että niitä haluaa ajatella ja tarvitsee tunteitakin.
Minulle jooga on flow ja sarja, pään tyhjennystä ja meditointia liikkeen avulla, ei mitään asentokikkailuja. Nautin siitä kokonaisuutena. Ja tilanne on se, että koen olevani toisen oma, en sen jota aikoinani täällä kaipasin.
Mulle jooga on lähinnä asentoja, lihaskestävyyttä, voimaa ja venytyksiä, sekä rentoutumista. Mutta en pääse ajatuksiani pakoon joogalla, voin vain lieventää oireita :)
Hyvä flow tulee ja tulee ja tulee.. Se tulee..
Ja aikuisena ihmisenä olet varmaan kertonut tai kerrot irl heille/hänelle kenen luulet kaipaavan sinua täällä.
Eikö vaan.
Jos selvennän nimimerkkiäni, omia tuntemuksiani anonyymisti, miks pitää mennä sekottamaan siihen irl? Tämä ei tietääkseni ole treffipalsta? Ei se jota kaipasin joskus, halunnut irl mitään ja siksi jäin kaipaamaan anonyymisti kun irl en voinut. Ja elämä on out there vahvasti nykyään, mikä helpotus.
sen verran kauan oot palstoilla asunut. kai sitä muutakin on sentään.
turhaa sitä elämää on täällä venkoilemalla tuhlata.
No Oletkos ollut kakkonen joka väsyi kun ei tossunalla eronnut. Olet roikkunut ja vääntänyt nyt voimat poissa. Eli lyöt hanskat tiskiin. Kauan kyllä jaksoitkin roikkua varatussa. Viehän se voimia kun kaikki pitää olla salaista ym. Pelätä juoruja ja yhteisiä tuttuja jopa naapureita kuka sen kertoo. Vie todella voimia.
Kakkoseksi voi jäädä ihan muistakin syistä, ihmisen elämä voi olla niin täysi työstä, omista harrastuksista,muista kavereista ja oman jälkikasvunkin huolehtimisesta ettei siinä ole sijaa seurustelulle. Miettikää ihmiset todella, kun haette kumppania, että mihin teillä on edes mahdollisuuksia. Kaikkea voi luvata, mutta aika paskalta tuntuu olla se viimeinen, jolle on aikaa, kun muu elämä painaa päälle eikä ihminen osaa joustaa, sovitella tai luopua mistään omassa elämässään toisen hyväksi, että suhde saataisiin toimivaksi.
Totta kirjoitat. Onko rakastumiseen edes mahdollisuuksia kaiken kiireen keskellä? Mutta jos rakastuu, niin minkä sillekään voi. Se ei ole järkiasia, vaan nimenomaan tunneasia. Siloin ei ajattele, onko mulla aikaa tällaiseen. Silloin mennään.
Komppaan. Jos jotain haluaa elämäänsä, niin kai sen laittaa silloin ykköseksi elämässään. Terveisin vaimo joka on jossain tärkeysjärjestyksessä 9 miehensä elämässä.
Aikataulut, harrastukset, työt, lapset, ja kaikki yöt kullan kainalossa :) illat, aamut, kännykkä.. Viikonloput.. Vapaat, lomat :) eiköhän aikaa riittäisi.
Samaa mieltä, kun tuntuu oikealta niin tunteen viemänä kohti yhteistä elämää :) Tietysti pienet lapset vie aikaa, mutta nukkumaanmenoaika on ja lapsenvahteja on :)
Ei elämä voi olla este rakkaudelle!
Tavallaan elät mielikuvituksissa, etkä uskalla selvitellä aisoita puhumalla, jos et tunne, niin tutustu, mikäli koet hänet tärkeäksi. Jos hän on sanonut suoraan, ettei haluaa olla tekemisissä , niin silloin kaikki selvä. Pelkkä katse ja haaveilu ei johda mihinkään. Sen eteen on tehvä jotain.
Miten itse selvitit tilanteesi ikävöivääsi kohtaan? Mitä sanoit/teit?