Mitä etuja sinulle tai läheisillesi on ollut ruotsin kielen opinnoista?
10-vuotiaana 1. vieraan kielen opinnoista päätettäessä olisi varmaan vaikea keksiä perusteluja omalle valinnalle.
Totesin, että ruotsin kielen osaaminen on tarjonnut minulle monenlaisia etuja.
Pohjoismaissa tuli helposti toimeen ruotsilla ja oppi nopeasti paikallista kieltä Norjassa ja jopa Tanskassa. Tanskan ääntäminen on erilaista, mutta kirjallista tekstiä on helppo ymmärtää, jos hallitsee ruotsia ja/tai skandinaaviskaa.
Bad English on helppo oppia vaikka ihan opiskelematta, kun televisiossakin on tekstitys suomeksi. Huono englanti taitaa olla Euroopassa eniten käytetty turistikieli.
Saksan kieltä ja muitakin germaanisia kieliä oli helppo opiskella ja oppia, kun hallitsi ruotsin kielen ja sen kieliopin.
Lyhyt saksan ja ruotsin kielen opiskelu tarjoaa tuskin kovinkaan hyviä kielellisiä valmiuksia ja osaamista. Pitkänä kielenä niistä koituu monenlaista etua ja ne oppii kunnolla, joten voi olla melkoinen asiantuntija jo ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Jatko-opinnot ovat arvostettuja ja todella hyödyllisiä.
Itse olisin jäänyt eläkeiän lähestyessä varmaan työttömäksi ilman hyvää ruotsin ja saksan kielen taitoa. Hallitsen muitakin kieliä ja turistisanakirjojen avulla tulen kohtuullisesti toimeen eri puolilla maailmaa liikkuessani.
Ruotsin kieli innosti jo lapsena kielten opiskeluun. Sitä helpotti huomattavasti Suomen kaksikielisyys, kun käytännön kieltä ja sanastoa voi opiskella jopa ruokapöydässä, kaupassa ja ruokaa valmistaessa. Elintarvike- ym. pakkauksissa on tekstit molemmilla kotimaisilla, joten mjölk, mjöl, korv, senap ja monet arjen sanat tulivat melkein itsestään tutuiksi.
Joskus oli kiva puhua huvikseen ruotsia vieraassa kaupassa tai muualla. Myös tulkkaus ja opastus onnistui jo pienestä pitäen. Ruotsi tarjosi monenlaista etua ja innostusta kielten opiskeluun. Mikään muu vieras kieli ei vastaavia etuja meille suomalaisille Suomessa tarjonnut eikä tarjoakaan.
10-vuotiaana 1. vieraan kielen opinnoista päätettäessä olisi varmaan vaikea keksiä perusteluja omalle valinnalle.
Totesin, että ruotsin kielen osaaminen on tarjonnut minulle monenlaisia etuja.
Pohjoismaissa tuli helposti toimeen ruotsilla ja oppi nopeasti paikallista kieltä Norjassa ja jopa Tanskassa. Tanskan ääntäminen on erilaista, mutta kirjallista tekstiä on helppo ymmärtää, jos hallitsee ruotsia ja/tai skandinaaviskaa.
Bad English on helppo oppia vaikka ihan opiskelematta, kun televisiossakin on tekstitys suomeksi. Huono englanti taitaa olla Euroopassa eniten käytetty turistikieli.
Saksan kieltä ja muitakin germaanisia kieliä oli helppo opiskella ja oppia, kun hallitsi ruotsin kielen ja sen kieliopin.
Lyhyt saksan ja ruotsin kielen opiskelu tarjoaa tuskin kovinkaan hyviä kielellisiä valmiuksia ja osaamista. Pitkänä kielenä niistä koituu monenlaista etua ja ne oppii kunnolla, joten voi olla melkoinen asiantuntija jo ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Jatko-opinnot ovat arvostettuja ja todella hyödyllisiä.
Itse olisin jäänyt eläkeiän lähestyessä varmaan työttömäksi ilman hyvää ruotsin ja saksan kielen taitoa. Hallitsen muitakin kieliä ja turistisanakirjojen avulla tulen kohtuullisesti toimeen eri puolilla maailmaa liikkuessani.
Ruotsin kieli innosti jo lapsena kielten opiskeluun. Sitä helpotti huomattavasti Suomen kaksikielisyys, kun käytännön kieltä ja sanastoa voi opiskella jopa ruokapöydässä, kaupassa ja ruokaa valmistaessa. Elintarvike- ym. pakkauksissa on tekstit molemmilla kotimaisilla, joten mjölk, mjöl, korv, senap ja monet arjen sanat tulivat melkein itsestään tutuiksi.
Joskus oli kiva puhua huvikseen ruotsia vieraassa kaupassa tai muualla. Myös tulkkaus ja opastus onnistui jo pienestä pitäen. Ruotsi tarjosi monenlaista etua ja innostusta kielten opiskeluun. Mikään muu vieras kieli ei vastaavia etuja meille suomalaisille Suomessa tarjonnut eikä tarjoakaan.
Vastaukset 63
Vanhimmat
>Joskus oli kiva puhua huvikseen ruotsia vieraassa kaupassa tai muualla.<
:D
Juu, minäkin joskus 70-luvun alussa Grankullan Varubodenissa sanoin kassalla tack. :)
Samassa putiikissa asioineena 70 luvulla, useampaankin kertaan, eräs kerta kuuntelin aikani ja sitten huusin, tietääkö teistä kukaan mihin suuntaan minun tulee lähteä, että pääsen suomeen?
Porvoossa jotakin ostin kioskilta. Myyjä sanoi hinnan rantaruåtsiksi, jonka kyllä ymmärsin, mutta vasta Venäjänkomennukselta tulleena vastasin automaattisesti venäjäksi. Heti löytyi hurrilta suomenkieli...
Samaa olen sittemmin usein kokeillut ihan tarkoituksella ja tuloksetkin on olleet samoja. Ja ainahan voi vastata serbokroatiaksikin jotakin. Se on melkein kuin venäjää italian nuotilla. Sitä vähän opin joskus nuoruudessa Volvon tehtaalla...
No en minä nyt oikein tiedä mitä minulle siitä niin hyötyäkään ...
Yhtä hyvin pärjäisin pelkällä suomellakin. Aina jostain joku löytyisi tulkiksi.
Lapsilleni siitä on ollut hyötyä suuremman kaveripiirin saamiseksi. Vanhemmalle likalleni ruotsinkielen opettajana siitä varmaan eniten hyötyä.
Ei ole ollut käyttöä eikä hyötyä.
MV-ryhmä kiinnostaa.
Hyhhyh
Onko automaattisesti MV-lehden lukija jos ei kuulu pakkoruotsin kannattajiin.
Sama juttu tässäkin, jos puhuu maahanmuuton haitoista on tietenkin MV-läinen.
Moni ei uskalla kertoa oikeaa mielipidettään juuri tuollaisten takia, kun katsovat nenänvarttaan pitkin kaikkia jotka eivät ajattele samalla tavalla.
Eikö suomessa ole kuin kaksi mahdollisuutta, MV tai yltiösuvaitsevaisuus.
Lienee MV-lehdessä totuudenmukaisimmat uutiset. Kaikissa valtalehdissä valehdellaan päin naamaa, minkä takia niitä en tilaakaan. Kirjastossa yhdestä lehdestä pääuutiset usein luen ja sunnuntain lehdestä kuolinilmoitukset sukututkimukseeni.
Olin nuorna tyttösenä kesällä töissä Ruotsissa. Muuta kieltä en voinut käyttää. Kuulemma puhuin parempaa ruotsia mennessä kuin lähtiessä. (Hih).
Jos olen käynyt tavarataloissa tai putiikeissa, olen ensisijaisesti käyttänyt ruotsia. Kas, kun olen asennoitunut niin, että jos ongelmia tulee, kuulijan korvissako vikaa?
Minulta ensimmäisenä kesänä lomatyöläisenä Ruotsissa kyseltiin, olenko ehkä norjalainen.
Vasta myöhemmin sain tietää, että ruotsalaiset yleensäkin pitävät norjalaisia vähän hidasälyisinä.
Minä jo nuorena opin, että ulkomailla kun oikein töppään, niin hihkaisen "heja svärje"!
Kerran Titon aikaisessa Jugoslaviassa otin pari liftaria kyytiin. Koetin puhua sen vähän mitä osasin serbokroatiaa ja sekaan venättä kun en muuten osannut. Kysyivät, mistä olen kroatiaa oppinut...
taksa mykket ja olen pärjännyt jo vuosikymmeniä
Etuja ruotsikielen opiskelustani:
1. Jokainen oppitunti joka vei aikaa mahdolliselta liikuntatuntien lisäykseltä oli etu.
2. Vuosia olin ihastunut ruotsinmaikkaani, hon var vacker.
3. Ymmärrän mistä puhutaan, esimerkiksi ruotsinkielisissä uutisissa. Olen ne uutiset yleensä kuullut tai lukenut jo suomeksi, mutta on mukavaa kun ymmärtää ruotsia.
4. Keskustelin hiljattain pitkät tarinat norjalaisen pariskunnan kanssa ruotsiksi. Tein varmasti paljon virheitä, mutta ymmärsimme toisiamme. Olisimme voineet puhua englanniksikin, mutta oli mukavaa pärjätä ruotsilla.
5. Jos sisällys- tai ainesluetteloa ei ole suomeksi, ruotsikin riittää. Sama käyttöohjeissa.
Välttävä ruotsinkielentaitoni on vähän niin kuin leuanveto, se ei ole välttämätöntä mutta on tosi mukavaa kun siihen pystyy.
Pakkoruotsin lisäksi en ole kieltä opiskellut.
Vapaaehtoinen venäjänopiskeluni kantoi vähemmän hedelmää.
Juttelin Roomassa norjalaisen kanssa, joka oli töissä presidentin linnan alapuolella. Kyselin jotain nähtävyyttä ja hän toi meidät lähelle sitä. Naureskelimme, kun meillä pohjolassa on tällainen salakieli. Hauska heti.
Minulle on ollut taloudellista hyötyä osata ruotsin kieltä. Nostan eläkettä Ruotsista. Tuon eläkkekertymän kokosin silloin kun eläkettä ei vielä Suomesta kertymyt
Lisäksi olen tehnyt opiskelijavaihdon välityksellä hyväpalkkasta tarjoijan työtä Ruotsin Lapissa.
Hollanin kieltä pystyn helposti ymmärtämään ja seuraamaan, koska luin ruotsin, lyhyen saksan ja pitkän englannin. Hollannin kieli on näiden kolmen maan kielen jonkinlainen sekoitus. Hollannin kieltä en ole opetellut puhumaan, siellä pärjää englannilla.
Ruotsin kielitaitoa en usko jatkossa nuorten tarvitsevan.
Ruotsin kielestä on se ylivoimainen etu, että voi vaatia parempia palveluita kuin suomenkieliset. Esim meille vaasalaisille ruotsinkielisille pitää järjestää omat erikoispalvelut sairaaloissa.
-älä valehtele, sun iässä sellainen on aika lapsellista...
No kyllä siellä sairaalassakin ollaan myös lapsellisia!
On näet oma kohtaisia kokemuksia kyseisessä sairaalassa.
Eli jos olisin puhunut Ruotsia olisi kai saanut myös hoitoa ?
mutta toisin kävi kun ilmoitin het alkuun että eikös me asutakaan Suomessa.
Ruotsia puhuva --hyvin osaa norjaa- tanskaa-- xx islanstia joka on tullut
norjasta--- saksa on hyvin läheinen, siis sukukielet .
Ruotsin vallan ajan perimään perustuva ja validiutuensa jo aikaa sitten menettänestä pakkoruotista on hyötyä vain silloin jos se on myös omaa tahtoa ja tulevia suunnitelmia vastaava.
Muutoin ruotskinkielen opiskelu on puhdasta ajan ja energian haaskausta, rajallisen elinajan ja resurssiensa väärinkäyttöä.
Tuon saman pakko-ruotsiin haaskatun ajan voisi käyttää hyödyllisesti opiskelemalla juuri _itse valitsemiaan_ ja itselleen potentiaalisti myöhemmin hyvin tärkeitä kieliä.
Ihan samahan se on monien muittenkin pakollisten kouluaineitten kanssa.
Niin, pieni lisäys edelliseen.
Mikäli pakollisena tulee opiskella kahta vierasta kieltä, niin ruotsinkieli tulisi laittaa samalle linjalle muiden vieraiden kielten kanssa.
Sitten jokainen valitsee saatavilla olevista vieraista kielistä ne kaksi joihin haluaa panostaa. Harva haluaa skipata englanninkileltä, eli useinkin se olisi en ja jokin toinen, saksa, ranska jne.
Tämä lisäkisi voisi opiskella vapaaehtoisen vaikka kolmatta vierasta kieltä, jos motiivia riittää.
Usein pakkruotsin puolusteluna sen kerrotaan helpottavan muiden kielten ja varsinkin aglo-saksojen oppimista. Tuossa yhtälössä pakkoruotsi on aivan turha lisärsite (ellei joki sitä itse halua opiskella) ja sen skippaamalla voi keskittyä suoraan niihin itselleen tärkeisiin kieliin.
Samanlaista ajan ja energian haaskaamista on jatkuva nettikitinä ja valitus asiasta.
Niille muille pakollisille kouluianeille on aivan loogiset perusteet, sen sijaan Ruotsin vallaan aikaan pohjautuva pakkoruotsi ei todellakaan ole enää aikoihin ollut looginen vaatimus, se on pelkkä perinne ja laillis-poliititnen aikansa valinta.
Tiivistäen, ehkäpä konkreettisimmat ja elämässä sittemmin kantavat pakkoaineet ovat matematiikka ja vieraat kielet. Taloustieteisiin, rahankäyttöön ja sijoittamiseen, sekä yristysmaailmaan tuli panostaa huomattavasti enempi.
Moni muista on enempi yleishyödyllisiä / yleissivistäviä ja valmistaa pohjaa tuleville jatko-opinnoille. Myös yksi peruskoulun rooli on opettaa opiskelemaan, taito jota tarvitaan sitten jatkossa.
Vieraan kielen oppiminen on todella merkittävä panostus ja sillä voi olla todella konkreettista ja kauskantoista hyötyä.
Siksi jokaisen tulee voida itse valita ne kielet joihin haluaa investoida. Ruotsi voi olla osalle yksi niistä.
Miksi opiskella ja haaskata aikaa ja energiaa ruostinkieleen, mikäli sille ei koe tulevaisuudessaan tai ammatillisesti / urakehitykselleen mitään kokreettista hyötyä? Saman panostuksen omaan tulevaisuuteensa voi tehdä valitsemalla ruotsin tilalle kielen jolla todella kokee olevan arvoa itselleen tulevaisuudessa.
Vaikea kokea loogisena ja älykkäänä haaskata nuorten resurseja, joka sekään ei palvele yhteiskuntaa eikä taloudenkaan kopetenssia kokonaisuudessaan.
Vaikka pakkoruotisi laitettaisiin vapaaehtoiseksi vaihtoehdoksi muiden pakkovalinnaisten rinnalle, niin silloinhan ruotsin yhdeksi kielistään valitsisi juuri ne jotka kokevat sen itselleen merkitykselliseksi.
Etkö huoma itse asiaan nähden sisällöllisesti nolla-arvon reagoinnissasi "pientä" ristiriitaa ja extremismiä, sekä argumentum ad hominemia ;-)
Mutta tokihan mm. tuossa toisessa naapurimaassa ja P-Koreassa vapaata keskustelua ja kannaottoja mieluusti suitsitaaan ja torpataan ...
Lässyn lässyn... : )
Toimintasi ja elosi motivaattorina vaikuttaa olevan trollaavaa suunpieksentä.
Vanhuus ja ihmisen sivistymättömyys on huomattavan ruma yhdistelmä.
Siihen eivät edes opinnot ole avuksi ... vasta kuoppaus lääkitsee ... surullista.
Vastauksena kopioin oman kommenttini tuolta toisesta ketjusta:
"""""Ainakin omista lapsistani huomasin melko varhain, kun kouluun menivät, että kummallakin on hyvä kielipää, mutta ei matikkapäätä yhtään (isäänsä varmaan tulleet, haluan uskoa).
Sellaisissa tapauksissa mielestäni pitäisi lapsille koulussa antaa vapautus kokonaan kaikesta korkeammasta matikasta kuin alkeellisimmat laskutoimitukset, ehkä yksinkertaisen prosenttilaskun kanssa.
Matikka pois sellaisilta jo heti kolmos-nelosluokan jälkeen ja tilalle jotain sellaista, mihin heillä on luontaisesti taipumusta vaikkapa muutamaa vierasta kieltä lisää.
Mitä mieltä on rääkätä ketään sellaisella, mikä ei kiinnosta tippaakaan ja mitä pitää itkun kanssa väkisin yrittää saada mahtumaan päähänsä.
Sama tietysti sellaisten kanssa, joilla ei ole kielipäätä. """"
Kuinka korkea matikka kuuluu yleissivistykseen? Tarvitseeko tulevan kieltenopettajan muistaa ulkoa vaikkapa pallon tilavuuden/pinta-alan kaava ollakseen yleissivistynyt?
Muistatko sinä googlaamatta?
"Mikäli pakollisena tulee opiskella kahta vierasta kieltä, niin ruotsinkieli tulisi laittaa samalle linjalle muiden vieraiden kielten kanssa."
Just tuolla toisessa ketjussa kirjoitin, että esim Kuopion opetussunnitelman mukaan, englanti on heillä ensimmäinen pakollinen kieli alkaen kolmannesta luokasta, ruotsi vasta pakollinen seiskalla.
Sä vouhkaat sellaisista asioista joista et tiedä mitään. Ota selvää asioista ensin!
Vähän kuin huutaisit kuuskymppisille äänestysoikeutta.
Niin muuten... ruotsinkieli taisi tulla pakolliseksi kieleksi kouluihin vasta Venäjän vallan alla?
"Kuinka korkea matikka kuuluu yleissivistykseen? Tarvitseeko tulevan kieltenopettajan muistaa ulkoa vaikkapa pallon tilavuuden/pinta-alan kaava ollakseen yleissivistynyt?"
Matikan opettajat tosinaan kertovat matemaattisen hahmottamisen ja logiikan olevan avuksi myös mm. vieraidenkin kielten kieliopin omimisessa. Kouluohjelmista päättäjien kriteerit eivät aina vastaa kaikkien tarpeisiin.
Kommentistasi+huolimatta+pakkoruotisi+on+edelleen+voimassa+täysin+riippumatta+Kuopion+politiikasta.+
Eikös se ruotsi tullut pakolliseksi vasta peruskoulun myötä?
Eihän entivanhaisessa kansakoulussa ruotsia opiskeltu. Oppikoulussa vasta.
Kyllä minusta kuuluu yleissivistykseen jos mikä, olla ainakin pikkusen hajulla oman maansa toisesta kotimaisesta kielestä. Mieluumminkin kuin kuution- ja neliönjuurista, viidennen asteen yhtälöistä ...
Onhan noilla kieliasioilla varsin vaihteikas historiikki kaiken kaikkiaan.
Olen kuitenkin vahvasti taipuvainen ajattelemaan samalla tavalla kuin alla "pakkoruotsi.net" sivulla on asiasta esitetty.
Itselläni ei ole mitään Ruotsia tai ruotsinkieltä vastaan itsesään, mutta pakkoversiona koen sen tarpeettomana.
Kuten edellä jo linkitin, niin neljä viidestä haluaisi ruotsinkielen pois pakkoruotsin asemastaan. Sitten ne 'yhdet viisistä' & Co kyllä siltikin saisivat mahdollisuuden ruotsia opiskella.
*
"Ruotsin pakollisuus asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Ne jotka haluavat lukea englantia ja ruotsia, saavat lukea näitä kahta kieltä. Ne jotka haluavat lukea jotain muuta kieltä kuin ruotsia, joutuvat lukemaan kolmea kieltä."
"Ei voida vaatia että 95 prosenttia kansasta opettelee 5 prosentin äidinkieltä voidakseen olla vuorovaikutuksessa tämän vähemmistön kanssa. Lisäksi samaan aikaan ruotsinkieliset opettelevat suomea kouluissa."
"Ruotsi ei ole yhteispohjoismainen kieli."
"Suomen kaksikielisyys ei ole realiteetti vaan poliittinen päätös. Kouluopetuksen pitää olla vapaata politiikasta, eikä näin voi kasvattaa kunnioittamaan tiettyä poliittista päätöstä."
- http://pakkoruotsi.net/opiskelu.shtml
*
"Alun perin kansakouluissa ei opetettu äidinkielen lisäksi muita kieliä. Vuonna 1964 voimaan tulleen kansakoululain jälkeen toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli saattoivat kuulua kansakoulun pysyviin oppiaineisiin."
"Peruskoulu-uudistus toteutettiin alueittain vuosina 1972–1977.[6] Päätöstä perusteltiin Suomen virallisen kaksikielisyyden turvaamisella, mutta perusteluiksi esitettiin myös pohjoismaista yhteistyötä ja työllistymistä muissa Pohjoismaissa. Myös sillä, että peruskoulun rinnalla oli vielä pitkään oppikoulua käyviä oppilaita, joille toinen kotimainen kieli oli pakollista ensimmäisestä luokasta alkaen, oli merkitystä."[10]
"Vuonna 2003 eduskunta päätti Vanhasen I hallituksen esityksestä vakinaistaa vuosia jatkuneen ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilun, ja sen myötä toinen kotimainen kieli muuttui ylioppilaskirjoitusten osalta vapaaehtoiseksi.[9]
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_kotimainen_kieli#Historia
*
"Suomen kielipolitiikka"
"Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. Suomen kielipolitiikan erityispiirteeksi nousi 1800-luvulta lähtien maan suomen ja ruotsin kielten virallinen asema ja voimasuhteet, jota usein nimitetään myös kielikysymykseksi. Erityisesti Suomen itsenäisyyden alkuaikoina ruotsin ja suomen asemasta käytiin kiihkeää poliittista kamppailua."
Ruotsin vallan aika
"Nykyisen Suomen valtion alue kuului Ruotsin valtakuntaan 1100–1300-luvuilta vuoteen 1809 asti. Valtion hallintokielenä toimi yleensä ruotsi, vaikka keskiajalla käytettiin myös latinaa ja unionikautena jossain määrin myös tanskaa. Katolisen kirkon kieli oli latina. Niillä Itä-Suomen alueilla, jotka ennen vuoden 1617 Stolbovan rauhaa kuuluivat venäläisten valtioiden alaisuuteen, hallinnollinen kieli oli venäjä[1] ja kirkollinen kieli ortodokseilla kirkkoslaavi."
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
.
Jos neljä viidestä on jotain mieltä, niin tottahan sinunkin on silloin oltava samaa mieltä ja kaikkien toistenkin olisi mielestäsi vaellettava määkien lauman mukana.
Pakkoruotsissa+on+kyse+puhtaasti+aikansa+poliittisesta+päätöksestä,+hyvin+kiistellystä+sellaisesta,+aikansa+olosuhteissa.+
Kyllähän matematiikka opettaa johdonmukaiseen ajatteluun.
Epäilenpä, että lapsillasi on ollut surkea opettaja. Joutunut matikan opettajaksi. Ja lapsille välittyy tuo fiilis.
Opetin aikoinaan ystäväni lasta muutaman vuosikymmenen jälkeen hänen oppikirjansa mukaan. Ei ollut helppoa.
Lapsi sai "sopivan" numeron, mutta tunsin itseni opetustaidoiltani tosi, tosi surkeaksi, vaikka se oli ollut aina ns. vahva aine - tykkäsin.
Sitten, kun eletään kvarttaaleissa, kyllä seuranta on paljolti numeerista. Jopa kun pohjustetaan seuraavia sopeuyuksia, saa ns. tunnusluvuista osviittaa, missä mennään.
Pyydän anteeksi jos olin turhan kärkäs.
Asiat ei ole ihan niin yksinkertaiset kun pakkoruotsi.net antaa ymmärtää. Ja kehottaisin selvittämään taustat, ennen kuin uskoo jotain ns. "laitaa" tai äärimmäisryhmää.
Pähkäilin täällä hetken, että jaksanko naputtaa. Taidan jaksata, toivottavasi joku jaksaa myös lukea :) oon tästä nyt novellia täällä vääntämässä kieli poskella.
Ymmärrän että monia sapettaa se pakkoruotsi. Ei joku kuopiolainen varmaan tajua miksi sitä pitää päntätä päässä joka ei ota sitä vastaan. Se ON vaikea kieli, ja saattaa varmaan helposti mennä ristiin rinnakkain opiskeltavan ruotsinkielen kanssa.
Mutta kuopiolaiset ovatkin olleet niin fiksuja (ja tuskin on ainut kunta Suomessa) että päättivät lykätä sitä pakko-opiskelua seitsemänteen luokkaan saakka. Kyseenalaistan, onko ihan oikein paapota tuota nuorisoa, että "ei sun oo pakko koska et halua"? Ja että sitä "ei sun tarvi" jatketaan lukioon saakka, joka kuitenkin on yliopistoa edeltävä askel? Kuitenkin mun käsittääkseni suomenkielisille ruotsinkielen tenttaaminen on vapaaehtoista.
Kerroin jo toisessa ketjussa miten kieliopiskelut menee Suomessa. Siinä missä ruotsinkielinen taapertaa kahta pakollista kieltä oman kielen lisäksi kolmannesta luokasta saakka, suomenkielinen saa keskittyä yhteen vieraaseen kieleen, ja keskittyä ihan johonkin muuhun. Niin kuin jo kerroin, Kuopiossa toinen vieras kieli tulee kuvioon vasta 7 luokalla. Mutta tuntimäärät pitää olla samat.
Minusta suomenkielisillä on jo etulyöntiasema mitä tulee eri aineiden opiskeluun. Suon sen heille, kaikki me hurrit suomme sen teille. Ruotsinkielisillä taas on se etulyönti, että saavat opetella kieliä silloin kun lapsi oppii parhaiten, esim. ääntämään.
Mihin kehitys menisi jos suomenkielisillä olisi valinnaisena yksi kokonainen aine, kun ruotsinkielisillä se sama on pakollinen? Veikkaan että saisi aikaan sen, että monet kaksikieliset lapset valitsevat suomenkielisen koulun ruotsinkielisen sijasta. Kun oppilasmäärä vähenee, kouluja suljetaan. Pienten koulujen ylläpito maksaa suhteessa enemmän kuin suurten.
Oikeus omaan kieleen on säädetty perustuslaissa. Joten pienistä kouluista et pääsisi eroon, säästöjä ei syntyisi. Todennäköisesti ne harvenisi, ja maksaisit pitkät koulukyydit veronmaksajana.
Itse puhuin ruotsia kotona lapsille pienistä saakka, isä puhui suomea. Näin koen itse, että ovat riikkaammat kuin jos heille olisi puhuttu pelkästään suomea. Soisin kaikille lapsille tämän rikkauden, oikeuden kahteen kieleen, oli se toinen kieli sitten ihan mikä tahansa. Se on heille lahja. Ihan yhtä typerää on minusta puhua pelkästään ruotsia lapsilleen Suomessa. Kun on se mahdollisuus antaa pienestä saakka hyvän perustan. Mutta se on vissiin niin, että siihen ei kannata ryhtyä, ellei hallitse just sitä kieltä sujuvasti, ettei lapsi opi väärin alusta alkaen. Suomessa on edelleen ihmisiä jotka eivät hallitse suomea sujuvasti, minunkin suvussa. Pakkosuomesta huolimatta.
"Pakkoruotsin lisäksi en ole kieltä opiskellut."
Hip hei, nyt onkin vedettävä sanoja takaisin, enhän mä ole koskaan pakkoruotsia lukenutkaan. Kansakoulussa valitsin vapaaehtoisesti englannin sijaan ruotsin ekaksi vieraaksi kieleksi.
Siksi jouduin kahden muun oppilaan kanssa vaihtamaan luokkaakin.
Kansakoulussa englantia?
Jep. -52 tai -53 syntyneille opetettiin jo englantia. Vanhat kansakoulunopettajat joutuivat opettelemaan kielen, jotta osaidivat taas opettaa vaaditut asiat. Voitte kuvitella, miten vaikea sana oli the.
Olen syntynyt - 47 ja opiskelimme kansakoulussa englantia.
Aika jännää. Olen - 51 syntynyt, eikä meille sitä vielä opetettu pääkaupunkiseudulla. Se the opetettiin sitten ääntämään "rö" eräällä luokalla, koska opettaja epäili, etteivät lapset opi (hih).
Ei meiän kansakoulussa mitään englantia, oppikoulussa vasta !
Sain aikoinaan toikkaan nelosen ruotsinkielestä,
mutta työelämässä olikin hyötyä huonostakin ruotsinkielen hallinnasta, asiakkaa tykkäsivät vaik ei osannukkaa täydellistä ruotsia,
niin tykkäsin minäki,
"Missä+demokratiavaltiossa+5%+sanalee+ko.+kaltaisia+kaikkia+koskevia+lakeja?
"Meilläkään+ei+5%+prosenttia+ole+säätänyt+"pakkoruotsilakia".+Se+on+enemmistön+päättämä."
-jos Suomen kielipolitiikka olisi sen tason "taakka" tässä maassa, mitä yrität väittää, olisi viimevuotinen kansalaisaloite saanut satojatuhansia allekirjoittajia sen muuttamisen puolesta, vaan ei; se aloite sai 6 kuukauden jatkuvasta massapostauksesta huolimatta ympäri esim. Suomi24:sta vain n.20.000 nimeä, eikä pääse eduskunnan käsittelyyn.
Juuri nyt on meneillään aloite Vaasan keskussairaalan täyspäivystyksen puolesta hallituksen sotelakia vastaan, se on saanut alle viikossa enemmän allekirjoituksia, kuin tuo kielialoite. Asian, aloitteen ollessa tärkeä, siihen tulee nimiä ilman spammaustakin.
Yleisen+mielipiteen*+ja+alla+mainitun+Nikin+tutkimuksen+valossa+onkin+hyvin+yllättävää,+että+aktiivisuutta+/+osanottoa+ei++sitten+käytännön+tasolla+asian+muuttamiseksi+ollut+kuin+laimeasti.++Itse+en+ole+tietoinen+miten+tuosta+kansanaloitteesta+on+mediassa+tiedotettu.++Lopputulema+on+itselleni+puhdas+arvoitus.
"massiivinen ylimääräinen taakka"..väität ruotsinkielen olevan, mielipiteelläsi ei vain ole kovinkaan paljoa vastakaikua.
Joo, ei kukaan jaksa tollasta trollaamista.
Joskus se mieli vaan tekee tepposet ja joku pikkuasia nousee elämän tärkeimmäksi asiaksi ja pakkomielteeksi.
Sekoittelet+asioita+ja+samalla+sivuutat+itse+asian+ytimen.+
"Joo, ei kukaan jaksa tollasta trollaamista."
"Joskus se mieli vaan tekee tepposet ja joku pikkuasia nousee elämän tärkeimmäksi asiaksi ja pakkomielteeksi. "
Sinulla ei ole mitään älyllistä kommentoitavaa itse asiaan ja saamiisi vastineisiin.
Sitte siirryt vilkaasti suunpieksentä-riidanhaasto-moodiin ja ad hominemiin.
Miksi ja millä logiikalla muuten itse takerrut tähän kieliasiaan, toki lähinnä vain sivistymättömän suunpieksennällisesti, jos kerran koet sen merkityksettömäksi ;-)
Voisin melkein allekirjoittaa aloittajan tekstin, ja olen useimmista kohdista samaa mieltä. Iloitsen siitä, että saimme opiskella ensimmäisenä vieraana kielenä yhteiskoulun 1. luokalta lähtien ruotsia. Se tarjosi hyvät valmiudet saksan opiskeluun ja tietysti myös muiden germaanisien kielten. Saksaa oli hyvä opiskella pitkänä kielenä, kun englantia oppi ihan helposti lyhyenäkin - keskipitkällä matematiikkalinjalla. - Kielilinjalla olisin joutunut lukemaan venäjää, ja se tuntui siihen aikaan jo ajatuksenakin vastenmieliseltä. - Myöhemmin olen kyllä opiskellut myös vähän venäjää ja kyrillisten kirjainmerkkien jälkeen myös kreikkalaisia. ;)
Muistan, että joskus aikuisena piti käydä suorittamassa jokin ruotsinkielen tasotutkinto, jotta oli valmiudet joihinkin työtehtäviin. En enää muista millainen työpaikka vaati moista, mutta onneksi tutkinto ei vaatinut paljonkaan ylimääräistä opiskelua ja meni ensi yrittämällä kerralla läpi. - Jossain vaiheessa minulta katosi useampiakin työpaikkoja alta, ja piti yrittää pitää huolta omista valmiuksistaan uusia työpaikkoja varten.
Ruotsinkielen opinnoista ei todellakaan ole ollut minulle mitään haittaa, päinvastoin.
Noista tasokokeista huolimatta meillä Korvessa ei saa juurikaan engalnninkielistä palvelua esim. terveydenhuollossa. Olimme ottamassa hepatiittipistoksia pari viikkoa sitten terveyskeskuksessa, hoitaja ujosteli ja vähätteli kielitaitojaan eikä halunnut puhua englantia mieheni kanssa.
Olen myös ollut tulkkina mieheni lääkärikäynnillä sillä lääkäri ei puhunut englantia.
Eräs vanha ystävättäreni oli aikoinaan sosiaalihuollossa merkittävässä tehtävässä. Hän ei osannut englantia ei ruotsia liioin. Eipä niitä Korvessa tarvitse hän tuumasi.
Nyt tosin korvessa loisevien mamujen myötä on ollut pakko alkaa puhumaan tai palkata tulkkeja terveydenhoito-, ja lakiasianinhoito tehtävien tueksi.
"korppis"
No voi...
Eikö sinulle kukaan vastaa missään...Sinun ressukan on kierrettävä kaikkialla, kuin siili-.pulp-fic jne.
"Minä katson hyväksi asiaksi että korvaamme Ruotsin-kielisille sen että he aikanaan tekivät meistä kanta-Suomalaisista sivistyneen kansan."
H.
No, voi sinua reppanaa etkö tule huomatuksi muutoin kuin kaksoisnimimerkin kietoessa yhä lujempaa otettaan sinuun. Onkohan se jotenkin naiviutta ajautua alistaviin ihmissuhteisiin vai ruotsin kielen antaman sivistyksen ansiota.
"Nyt tosin korvessa loisevien mamujen myötä on ollut pakko alkaa puhumaan tai palkata tulkkeja terveydenhoito-, ja lakiasianinhoito tehtävien tueksi."
Maahan pääsyn yhtenä ehtona / vaatimuksena tulisi olla vastaanottomaan kielen opiskelu ja tuon opiskeun, sekä sen tuloksien kontrolointi ja ellei tulokisia synny, niin oleskelulupa pois ja pihalle (Trump laittoi sulkulistalle mm. Somalian).
Suomessa ollaan aivan liian asetus-kuuliaisia ja naiveja ko. tulijakiintiöiden ja lähtömaiden suhteen. Riskeerataan herätä vasta sitten kun on jo liian myöhäistä ja tilanne muuttunut kontroloimattomaksi kuten jo niin monissa toisissa EU-maissa.
Voin kuunnella valtiopäivän avajaiset ja kuunnella tasavallan presidentin puheen kahteen kertaan. Säilyy kielitaito ja aina voi oppia uuttakin. On hyvää aivojumppaa vanhalle.
Jos matkustelet pikkukylissä maaseudulla ja haluat jutella iäkkäämpien ihmisten kanssa, ruotsinkielellä se sujuu.
Heh, kasvoin sveko-fenno suhteessa joten en tiiä minkä kielen opin ensteks.- On se vaa mukavaa ku joskus käyn siellä Fennomaalla että osaan immeisten ka keskustella :*