ja laajemminkin Itä-Suomessa oli todellinen nälänhätä. Kansa söi pettua, jäkälää, ruumenia, sammalta ja kaikkea mitä löysi. Se johtui siitä kun asiat sekaantuivat Venäjällä ja viljan tuonti loppui ja kun Lieksan aluetta kohtasi armoton kesähalla, joka vei perunasadon.
Mutta onko tästä tietoa milloin tarkalleen ottaen tuo oli. Oliko se kevättalvi 1918 vaiko 1919 vai joku muu? Sen luin jostain, että Itä-Suomen koettelemus kesti n. puoli vuotta kunnes alettiin saamaan viljaa jostakin.
Noin 100 v sitten Lieksan alueella
olis.kiva.tietää
68
817
Vastaukset
- hyvä.aloitus
Toivottavasti tietäjät huomaa tämän on meinaan tosi kiinnostava asia.
- paljon.netissä
"Pahin tilanne hellitti nopeasti keväällä 1919, kun Yhdysvalloista otetulla lainalla hankitut viljatoimitukset alkoivat."
http://itsenaisyys100.fi/suomi-pelastui-kevaalla-1919-nalanhadalta-ottamalla-syomavelkaa/ Sivustolla hyvät lähteet, jos jotain asia syvällisesti kiinnostaa.
muita:
http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24178-vuosien-1917-ja-1918-nalanhata- alotinlukemaan
Hyvä sivusto tuo eka. Paljon tietoa historian käännekohdista.
- muistelua
Ovat kyllä hyviä linkkejä Suomen yleistilanteesta. Jos olis paikallisia muisteluita, tai tietoja, ne kinnostaisivat. Aikaa tapahtunnesta on jo niin paljon, ettää ne ovat jo kolmannen polven tietoja. Jos ukki, tai mummo jotain muisteli, niin kertokaa.
- siiderigilffi
Nykyään syö suvakki ja suvaittu. Hyvinkin.
- Osatkääntypäälaelleen
Elättiporsaat voivat hyvin.
Emännät, isännät ja omat lapset näkevät nykyään nälkää. Lapset vielä pelkäävät.
- homorasset
Lieksan homot leikkivät peräaukkoleikkejään 1918 ja kesän oikeat hommat jäivät hoitamatta.
Muistan vanhan kansan puhuneen jotain että aikoinaan Pielinen olisi sulanut jo helmikuussa ja sen jälkeen kesä olisi ollut erittäin kylmä. Sato oli paleltunut pelloille.
Olisiko tämä tapahtunut nälkävuosien 1866-68 aikoihin, tietääkö kukaan?
Nälkävuosista on muistaakseni muistokivi Mähköllä, siinä on mainittu vuosiluku 1867.- saattoi.jäässä.olla
Ehkä ei Pielinen sulanut, koska "Talvi 1866–1867 oli ankara ja kevät tuli myöhässä. Esimerkiksi Helsingin toukokuun keskilämpötila oli normaalin kymmenisen asteen sijaan 1,8 astetta.Jäät lähtivät monin paikoin vasta kesäkuussa, ja kesä alkoi vasta kesäkuun puolivälissä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa järvet olivat jäässä ja pellot paksujen lumikinosten peittäminä vielä toukokuussa."
- kutennykyäänkinperikset
Silloinkin 1867 Lieksan homot kuksivat toisiaan ja työt jäivät tekemättä.
- brouhahhhaaa
Tuolloin ei vielä ollut itä-suomessa homoja keksitty, se homostelu oli etelän ihmisten jokapäiväistä puuhaa, ja on jatkunut nykypäiviin ja jatkuu eteenkinpäin! Siitä johtuu lieksan ulkopuolella asuvien sisäsiittoisuus!
- LieksaGayPride
Lieksan homot ovat aina olleet olemassa. Viime kesänä Lieksassa oli oma Lieksa Gay Pride.
- GayLieksa
Milloin seuraava homojuhla Lieksassa??
- muistelua
On todella mielenkiintoinen aihe. Oli kysymys henkiin jäämisestä. Ja erräät ne vain "puhuu taahovaat homoloista ja mamuloista" . Voi aikoja, voi tapoja.
- kertokaa.tietäjät
taitaa harva tietää miten oli.
- onkonormaalia
Onko Lieksan aikamiespojilla jotenkin poikkeuksellisen vähän naissuhteita??
- eisittenmuuta
Lieksan rasset kammoksuu ja vihaa naisia. Ainoa turvallinen "naissuhde" on omaan äitiin joka keittelee pikku mussukalle velliä. Pillua on peris saanut kyllikiltä, almalta ja läppäriltä.
- dkjdkjkfjlkhl
Hesan sateenkaariporukat ei tiedä heterosuhteesta mitään, joten pitää täällä kysellä naisista!
Aloittaja voinee tarkoittaa vuosia 1866-1868,taisi joku heittää jo samat vuodet tuossa aikaisemmin.Mähköllähän muistokivi noista nälkävuosien uhreista.Joku epäilys että jossain päin maapallolla olisi suuri tulivuoren purkaus ollut ja siitä syystä koko maapallon lämpötila olisi laskenut joka suoraan tietenkin näkyy viljasadon onnistumisessa.
Näköjään rotesti jo aiemmin selvitti tämän saman;)
- muistelua
Rotestipoeka puhui samansuuntaisia, vaen eipä maininnu mitää tulivuorista. Oisikko tosijaan ollunna, jotta joku tulivuoren pöly ois sotkena ilimaston silläkeinon, jotta tiälläi mäni kesä ja talavi sekalutta. Osoaa se olla silleenii.
- edistystäkö
N. 100 v sitten Liekan alueella pantiin sikoja, nykyjään Liekan alueilla siat panevat liekalaisia.
- näitä.riittää
Normaalit ihmiset keskustelevat. Sitten pipipää tunkee väliin. Häpeä, jos osaat.
Vuodet 1918 - 1919 olivat hyvin vaikeita aikoja myös Pielisjärvellä.
Silloin riehui kaksi sairautta "lentävä keuhkotauti" oli pahin.
Espanjantauti tuli sitten, mutta se ei vienyt niin paljon väkeä.
Lentävään keuhkotautiin kuoli nuoria hyväkuntoisia ihmisiä kymmenittäin.
Siihen tuli nälänhätä, jolloin syötiin pettua, erästä sammalta, lepänkuorijauhoa ja vaikka mitä.
Ihmisiä kuoli nälkään, ja tuohon todella huonoon ravintoon.
Sammalella oli taipumus tukkia suolisto, ja se aiheutti hirmuiset tuskat ennen kuolemaa.
Eräs 12 v tyttöä huusi vuorokauden yhteen menoon, ennekuin kuoli, tämän naapurissa 6 v tyttö kuoli vain muutamassa tunnissa.
Soita joista tuota syötävää sammalta löytyi, kutsuttiin nimellä Leipäsuo.
Niitä on useita Pielisjärven alueella.
Sitä taloa pidettiin rikkaana jonka väki voi sanoa, että meillä syödään puhdasta leipää.
Niitä taloja ei ollut monta.
Tämän lisäksi oli veljesviha ja valkoisten partiot hakivat aivan syyttömiäkin työläisiä öiseen aikaan vietäväksi Äniseen ja muutamaan muuhun paikkaan.- Mummonmuisto
Mummoni kertoi usein tarinaa, joka oli ilmeisesti juuri sisällissodan aikainen tai juuri sisällissotaa edeltävältä vuodelta. Mummoni oli syntynyt v. 1911 ja oli ollut pikkutyttönä alle 7 v. kylän vauraimmassa talossa pikkupiikana.
Mummoni muisteli kyynelsilmin, miten talon tyttäret olivat näyttäneet leipäpalaa ovenraosta ja kutsuneet hakemaan. Oli jäänyt leipä saamatta, mutta suljetun oven ja pilkkanaurun oli kuitenkin saanut hyväuskoisuutensa palkaksi.
Tämä ei ole tapahtunut Lieksassa, vaan Pielisen toisella puolelta. Juualla ei ole omaa palstaa, siksi kirjoitan Lieksan palstalla. Mummonmuisto kirjoitti:
Mummoni kertoi usein tarinaa, joka oli ilmeisesti juuri sisällissodan aikainen tai juuri sisällissotaa edeltävältä vuodelta. Mummoni oli syntynyt v. 1911 ja oli ollut pikkutyttönä alle 7 v. kylän vauraimmassa talossa pikkupiikana.
Mummoni muisteli kyynelsilmin, miten talon tyttäret olivat näyttäneet leipäpalaa ovenraosta ja kutsuneet hakemaan. Oli jäänyt leipä saamatta, mutta suljetun oven ja pilkkanaurun oli kuitenkin saanut hyväuskoisuutensa palkaksi.
Tämä ei ole tapahtunut Lieksassa, vaan Pielisen toisella puolelta. Juualla ei ole omaa palstaa, siksi kirjoitan Lieksan palstalla.Surullista tuommoinen käytös heikompaa kohtaan.
Edellä mainittu kylmyys on ollut silloin 1867 jolloin helmikuussa oli lämmintä ja maaliskuussa oli Turun seudulla jo kylvöt käynnissä ja puissa lehdet.
Pääskyset teki pesiään, mutta sitten tuli talvi takaisin eikä meinannut hellittää ollenkaan.
Silloin oli nälänhätä, mutta ei olut sotia eikä pahoja kulkutauteja.
Pielisjärvelläkin autioitui kokonaisia kyliä, ja joihinkin kyliin jäi yksi perhe.- muistelua
Vaikeita aikoja ovat olleet nuo seitsemään päättyväät vuosiluvut . (1867 ja 1917) Toivottaan, että tämä 2017 olisi parempi.
- miten.sitten.lie
Kovin erilaista tietoakin on tarjolla: "Sitten seurasi vuosi 1867. Talvesta ei tahtonut sinä vuonna tulla loppuakaan. Vielä toukokuun loppupuolella oli keskisessä Satakunnassa hyvä rekikelitoukokuun loppupuolella oli keskisessä Satakunnassa hyvä rekikeli. Jäät lähtivät järvistä vasta kesäkuun loppupuolella. ...........
http://antifasistit.blogspot.fi/2009/01/totuus-nlkvuosista-suomalainen.html Kertovat että helmikuussa soudettiin kirkkoveneillä Lieksaan kirkonmenoihin.
Vaan sen jälkeen iski talvi uudelleen.- kirjoista.löytyy
miten.sitten.lie kirjoitti:
Kovin erilaista tietoakin on tarjolla: "Sitten seurasi vuosi 1867. Talvesta ei tahtonut sinä vuonna tulla loppuakaan. Vielä toukokuun loppupuolella oli keskisessä Satakunnassa hyvä rekikelitoukokuun loppupuolella oli keskisessä Satakunnassa hyvä rekikeli. Jäät lähtivät järvistä vasta kesäkuun loppupuolella. ...........
http://antifasistit.blogspot.fi/2009/01/totuus-nlkvuosista-suomalainen.htmlSama näkyy olevan kamuttajan tieto hän vaan kertoi mitä oli ennen kylmää kevättä. Sama löytyi koulun hissankirjasta.
- mähkön.poeka
Arvasin kyllä ainakin kamuttaja tietää ja ihmeen yksityiskohtaisesti. Kuliko Mähköltä paljon ihmisiä kuka tietää.
- Nesene
Suuret nälkävuodet 1800 luvulla olivat tulivuorten purkauksien aiheuttamia. Se pölläys voi tulla nyttii ja sillon ei paljjoo paena onko Runppi, tahi Pjutin vallassa. Luontoäiti kun päättää, siihen ei onneksi voi vielä ihmispaska vaikuttaa. Tosin onhan ihminen jo pilannut elinympäristönsä. Mutta sitä suuremmalla syyllä luonto tulee vastaamaan ja se vastaus on aivan varmasti paljon pahempi, kuin mitä ihmispolo voi kuvitellakkaan.
- tatkailii
Siitä, että 1867 olisi ollut lämmin jakso varhain keväällä ei löydy viitteitä. Asiaa puidaan hyvin monissa lähteissä, mutta tuollaista tietoa ei löydy.
"Nälkävuosien sääolosuhteet
Pitkin 1860-lukua oli koettu useita katoja etenkin maan pohjoisosissa. Vuoden 1867 sääolosuhteet vaikuttivat kuitenkin ratkaisevasti siihen, että lähes koko maa joutui hätätilaan. Kevät tuli vuonna 1867 myöhään, sää lämpeni vasta kesäkuun lopulla. Muutos sääolosuhteissa oli suuri, sillä heinäkuussa saatiin nauttia hellesäistä. Kuitenkin myöhäinen kevääntulo aiheutti sen, ettei syksyn sadolle voitu asettaa isoja odotuksia. Syyskuun alun halla tuhosi vähäisetkin satotoiveet. Syyskuun
4. ja 5.päivän välisenä yönä vuonna 1867 ankara halla tuhosi suuren osan sadosta lähes koko maassa.
Kuopion, Oulun ja Mikkelin läänissä ruissato oli 27 %, ohrasato 32 % ja vehnäsato vain 17 % normaalista sadosta. Myös Vaasan läänissä satotulokset jäivät heikoiksi. Ainoastaan lounaisrannikolla saatiin lähes tavanomainen sato.
Jos sääolosuhteet olivat kesällä poikkeukselliset, niin myös talvisää poikkesi normaalista. Sekä talvi 1867 että talvi 1868 olivat molemmat kylmiä. Pakkanen oli vuoroin ankaraa, vuoroin tuli runsaasti lunta."
sivulta 29
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97002/GRADU-1430312953.pdf?sequence=1
Kuolleisuus oli erityisen runsasta alueella, joka ulottuu Suomen halki Pohjois-Karjalasta KeskiSuomen yli Pohjanmaalle sekä suuressa osassa Satakuntaa ja Hämettä. Kuolleisuus lisääntyi huomattavasti myös niillä paikkakunnilla, joilla oli suuria hätäaputyömaita, kuten Lempäälässä Lempoisten kanava tai Hollolassa Riihimäen–Pietarin ratatyömaa. Tutkittu on paljon myös säätä:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor="katovuodet 1867-1868"&type=Subject- Penapartsikalta
En minäkään löytänyt tietoa talven lämpimästä jaksosta tai varhaisesta keväästä. Päinvastoin. Löytyy sivulta kuusi. Kansan suussa voi kiertää tietoja, joissa vuosiluku onkin jokin muu kuin tarkoitettu.
http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=0b532682-c4ee-4536-ae4b-16a670c04b9d&groupId=30106 - vaaranlaelta
Kyllä näkyy luotettavasti kylmää olleen. Tieteellisissä opinnäytteissä on se hyvä puoli, että tieto on tarkistettava useista lähteistä, joiden validiuden ohjaajat myös tarkistavat. Toki niissäkin tieto täydentyy ja se on koko tieteen idea.
Hieno aihe ja kiinnostuin perehtymään siihen lisää. - lisäksi
Samaa mieltä ja mukava lukea näitä perusteltuja näkökantoja, joissa ei muita lähetä arvostelemaan, vaan tuodaan lisäsineksia keskusteluun.
Kehaisenpa tässä samalla Ollikaisen kirjaa Nälkävuosi. Luin sen silloin tuoreeltaan vaimoni vihjeestä ja palautui nytkin heti mieleen. Pieni suuri teos.
http://www.siltalapublishing.fi/kirja/112/ lisäksi kirjoitti:
Samaa mieltä ja mukava lukea näitä perusteltuja näkökantoja, joissa ei muita lähetä arvostelemaan, vaan tuodaan lisäsineksia keskusteluun.
Kehaisenpa tässä samalla Ollikaisen kirjaa Nälkävuosi. Luin sen silloin tuoreeltaan vaimoni vihjeestä ja palautui nytkin heti mieleen. Pieni suuri teos.
http://www.siltalapublishing.fi/kirja/112/Hyvä kirja näyttää olevan arvosteluista päätellen.
Katselin minäkin noita ilmatilastoja.
Kylmää ne näyttää, mutta miksihän joissain vanhoissa oppikirjoissa kerrotaan siitä talven lämpimästä jaksosta, ja niissä sanotaan samanlaisen olleen myös 1617.
Tuo yksi tieteellisen tutkimuksen lähdeaineisto oli mielenkiintoinen, perustui muistitietoon Pohjanmaalta.
Ei heidän muistitieto ole yhtään luotettavampi, kuin muidenkaan maakuntien.
Muistitieto nimittäin kertoo myös lämpimästä talven jaksosta, niin Satakunnassa kuin Pielisjärvellä.
En ala siitä väitellä, koska ei näy olevan varmaa tietoa kellään, vain todennäköisyyksiä, ja vanhat viime vuosisadan alkupuolen jotkut oppikirjat puhuu toisin.
Lisäksi aloituksessa oli kyse noin sadan vuoden takaisista asioista.- tutkailii
Näin ilman muuta on! Aivan kuten joku tuossa kirjoittikin halusin tuoda vain lisäaineksia keskusteluun. Erityisesti ajatus talvella kirkkoon soutamisesta toi mieleeni sen pelastiko kala sitten nälältä. En mistään lähteestä löytänyt tietoa lämpimästä jaksosta, ja aika kuitenkin on jo hyvin tallennettujen ilmastotietojen piirissä, siksi kommentoin asiaa.
Nuo edellä lainaamani säätiedot eivät ole tutkimuksen muistitiedoista vaan tutkimuskirjallisuudesta, joka muodostaa tutkimuksen viitekehyksen.
Tutkimuksessa on kyllä mukana myös Suomen Historiallisen Seuran vuosina 1916–17 keräämiä muistitietoaineistoja sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston nälkävuosia koskevaa muistitietoaineistoa. Se kattaa koko maan. Jonkin alueen aineisto ei luonnollisestikaan ole sen merkittävämpää kuin toisenkaan, paitsi paikallisessa mikrohistoriassa. Merkittävää joka tapauksessa, että tuo keräystyö on hoksattu silloin tehdä, kun muistitietoja vielä on ollut saatavilla.
"Muistitietotutkimuksen metodologian mukaisesti tutkimuksessani olennaista on se, millaisia asioita ihmiset nälkävuosista kertovat, eikä niinkään se, kuinka todenmukaisia nuo kertomukset ovat."
Asiakirjoihin perustuvaa ja eri näkökulmista tehtyä tutkimusta nälkävuosista on kosolti. Tutkimusajankohta tuo aina omat näkökulmansa selvityksiin. Mitä miloinkin pidetään keskeisenä tutkia.
Minusta on tärkeintä, että tiedämme ja arvostamme historiaamme, jonka virheistä ja menetyksistä monet hyvinvointivaltion järjestelmät välillisesti kumpuavat. - Harrin.luokalla
tutkailii kirjoitti:
Näin ilman muuta on! Aivan kuten joku tuossa kirjoittikin halusin tuoda vain lisäaineksia keskusteluun. Erityisesti ajatus talvella kirkkoon soutamisesta toi mieleeni sen pelastiko kala sitten nälältä. En mistään lähteestä löytänyt tietoa lämpimästä jaksosta, ja aika kuitenkin on jo hyvin tallennettujen ilmastotietojen piirissä, siksi kommentoin asiaa.
Nuo edellä lainaamani säätiedot eivät ole tutkimuksen muistitiedoista vaan tutkimuskirjallisuudesta, joka muodostaa tutkimuksen viitekehyksen.
Tutkimuksessa on kyllä mukana myös Suomen Historiallisen Seuran vuosina 1916–17 keräämiä muistitietoaineistoja sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston nälkävuosia koskevaa muistitietoaineistoa. Se kattaa koko maan. Jonkin alueen aineisto ei luonnollisestikaan ole sen merkittävämpää kuin toisenkaan, paitsi paikallisessa mikrohistoriassa. Merkittävää joka tapauksessa, että tuo keräystyö on hoksattu silloin tehdä, kun muistitietoja vielä on ollut saatavilla.
"Muistitietotutkimuksen metodologian mukaisesti tutkimuksessani olennaista on se, millaisia asioita ihmiset nälkävuosista kertovat, eikä niinkään se, kuinka todenmukaisia nuo kertomukset ovat."
Asiakirjoihin perustuvaa ja eri näkökulmista tehtyä tutkimusta nälkävuosista on kosolti. Tutkimusajankohta tuo aina omat näkökulmansa selvityksiin. Mitä miloinkin pidetään keskeisenä tutkia.
Minusta on tärkeintä, että tiedämme ja arvostamme historiaamme, jonka virheistä ja menetyksistä monet hyvinvointivaltion järjestelmät välillisesti kumpuavat.Kyllä vielä viisikymmentäluvulla Rantalassa Damsteni opetti sillon 1867 ja 68 olleen erikoisen lämpimään helmikuun ja maaliskuutakin sitten tuli takatalvi. Silleen oli sen ajan kirjossakin. Kuka lienöön oikeassa ja mistä se väärä opetus oli lähtösin kirjoihin ja opettajille sitä en ymmärrä. Oli mikä syy hyvään vaan ei vielä ole tehty tyhjäksi sitä että oli nälkävuodet. Kai sekin kohta muuttuu.
- lisäksi
Nyt sidotaan nälkävuodet yhteiskunnan kehitykseen. Asiayhteyksien ymmärtäminen lienee tähtäimessä.
http://hi4kurssi.blogspot.fi/2015/08/irti-vanhasta-1860-luvun-murros.html tutkailii kirjoitti:
Näin ilman muuta on! Aivan kuten joku tuossa kirjoittikin halusin tuoda vain lisäaineksia keskusteluun. Erityisesti ajatus talvella kirkkoon soutamisesta toi mieleeni sen pelastiko kala sitten nälältä. En mistään lähteestä löytänyt tietoa lämpimästä jaksosta, ja aika kuitenkin on jo hyvin tallennettujen ilmastotietojen piirissä, siksi kommentoin asiaa.
Nuo edellä lainaamani säätiedot eivät ole tutkimuksen muistitiedoista vaan tutkimuskirjallisuudesta, joka muodostaa tutkimuksen viitekehyksen.
Tutkimuksessa on kyllä mukana myös Suomen Historiallisen Seuran vuosina 1916–17 keräämiä muistitietoaineistoja sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston nälkävuosia koskevaa muistitietoaineistoa. Se kattaa koko maan. Jonkin alueen aineisto ei luonnollisestikaan ole sen merkittävämpää kuin toisenkaan, paitsi paikallisessa mikrohistoriassa. Merkittävää joka tapauksessa, että tuo keräystyö on hoksattu silloin tehdä, kun muistitietoja vielä on ollut saatavilla.
"Muistitietotutkimuksen metodologian mukaisesti tutkimuksessani olennaista on se, millaisia asioita ihmiset nälkävuosista kertovat, eikä niinkään se, kuinka todenmukaisia nuo kertomukset ovat."
Asiakirjoihin perustuvaa ja eri näkökulmista tehtyä tutkimusta nälkävuosista on kosolti. Tutkimusajankohta tuo aina omat näkökulmansa selvityksiin. Mitä miloinkin pidetään keskeisenä tutkia.
Minusta on tärkeintä, että tiedämme ja arvostamme historiaamme, jonka virheistä ja menetyksistä monet hyvinvointivaltion järjestelmät välillisesti kumpuavat.Aivan asiaa kirjoitit.
Ihmettelen vain miten voi olla entisajan oppikirjoissa samaa, mitä 1800- luvun puolivälin ihmisillä oli muistitietona, mutta sitten toinen muistitieto kumoaa sen.
Tuossa tutkielmassahan oli aivan päinvastaisiakin väitteitä mm. rikollisuudesta siihen aikaan.
Kyllä nykyinen ajatus näyttää olevan, ettei ole ollut lämmintä kautta alkukeväästä.
Ihmettelen miten tuollainen oliko se sitten "väärä" tieto on päässyt oppikirjoihin.
Olen tästä asiasta kuullut vanhojen muistelevan muissakin maakunnissa, ja samaa sanovat "on soudettu veneellä maaliskuussa niin Kokemäenjoella kuin Kymijoellakin.
No se on ollut ja mennyt miten mennyt.
Historia on ihmeellistä, mutta minkäs me sille voimme, tehdään historiaa tuleville sukupolville.- järkevää
lisäksi kirjoitti:
Nyt sidotaan nälkävuodet yhteiskunnan kehitykseen. Asiayhteyksien ymmärtäminen lienee tähtäimessä.
http://hi4kurssi.blogspot.fi/2015/08/irti-vanhasta-1860-luvun-murros.htmlNoin se historia pitääkin opettaa. Ei irrallista nippelitietoo vaan kokonaisuuksia. Kun meikä oli koulussa kaikki oli irallista vielä lukion kirjoissakin.
Ilmeisesti ilmasto oli ylipäätään ääripäästä toiseen silloin 1600-1900 välisenä aikana,mistäkähän "kasvihuone ilmastosta "silloin puhuttu?
Olet oikeassa ilmastosta.
Ajatella, että vain vähän ennen noita nälkävuosia vietiin Pielisjärveltäkin hevosella viljaa jopa Pietariin.
Ohraa ja kauraa jauhoina, ruista jyvinä.- ei.ymmärrä
kamuttaja kirjoitti:
Olet oikeassa ilmastosta.
Ajatella, että vain vähän ennen noita nälkävuosia vietiin Pielisjärveltäkin hevosella viljaa jopa Pietariin.
Ohraa ja kauraa jauhoina, ruista jyvinä.Miksi ohra ja kaura jauhoina ja ruis jyvinä mikä logiikka?
- tuuuttuuu
ei.ymmärrä kirjoitti:
Miksi ohra ja kaura jauhoina ja ruis jyvinä mikä logiikka?
Ei taida tietää valehteli tuonkin lämpimän kevään. Damsten olikin epäpätevä opettaja ei tiennyt mitään ja vanhat kirjat puhuu satuja.
ei.ymmärrä kirjoitti:
Miksi ohra ja kaura jauhoina ja ruis jyvinä mikä logiikka?
Logiikka on tämä.
Ohrasta ja kaurasta otetaan akanat (olkikuori) pois vasta jauhaessa, joten niitä kuoria ei rahdattu sinne.
Rukiista ne lähtee jo puinnissa, joten hukkaprosenttia ei ole, koska siihen aikaan jauhettiin vain täysjyvää.
Minunkin aivan lähisukulaisia kuoli noina vuosina tauteihin, ja vähän kauempia sukulaisia nälkään.
- oletko.niin.vanha
kamuttaja kirjoitti:
Lähisukulaisilla tarkoitan perhepiiriä, ja kauemmilla serkkuja.
Miten läheisiä sinulta sitten muka kuoli veli vai sisko?
oletko.niin.vanha kirjoitti:
Miten läheisiä sinulta sitten muka kuoli veli vai sisko?
Läheisiä verisukulaisia.
Niin taisi käydä monessakin suvussa.Minun sukuhaara taisi jakaantua vähän sen seurauksesta Kontiovaarasta ympäri Pohjois-Karjalaa.
- Päivänn
Aaringon valo loppu, kun Islannin Hekla purkkautu. Sillon ei kasva mikkää jos ei sua aaringonvalloo. Ei ies päevänkakkara. Voekukkoo suapi muuten syyvä.
Totta puhut Heklasta ja nyt pelätään sen Pohjosen Ameriikan supertulivuoren räjähtävän.
Italijassa voe käävä samalla tavaslla, siellähi supertulivuori herräellöö.
Yellowstonen Kaldera taisi olla se supertulivuori mikä voisi lopettaa tämän maallisen vaelluksen ihmiskunnalta.
- NoSese
Siinä se vielä paha pierasttaan, jos se Kaldera alkaa tupruamaan. Sittenhän sinne jenkkilään on ennustettu se iso maanjäristys Enkelten kaupungin tienoille. Nämä molemmat varmasti tapahtuu, mutta ajankohtaahan ei kukaan voi tietää, eikä semmoista toivois tapahtuvaksi, vaan luonto kun ei kuuntele, se toimii omalla tavallaan.
- leikinleipää
Kun on selvitty noista kauheuksista, selvitään nykyisistä pienistä vaikeuksista heleposti.
- ihminen.on.pahin
Ihminen on itse osin vaikuttanut tuohon maapallon mannerlaattojen epävakauteen paukuttamalla ydinpommeja maanalla?
Eihän se ihme ole jos se lopulta sitten jostain kohdin pettää!- olen.atomipommi
Ei ihmisellä eikä ydinpommeilla ole mitään osuutta.
- Kamalaajos
Kyllä varmuusviljavarastot pitäisi olla edelleen, niin kuin oli vielä ei niin pitkä aika sitten. Monessa asiassa historia kyllä tunnetaan, mutta mitä siitä on sitten hyötyä, jos ei olla niin viisaita, että jotain oltaisiin valmiita myös siitä oppimaan.
- ahtisaarenmoka
Minusta olisi parempi jos olisi ne tiehöylät eli tiekarhut vielä, mutta kun se Ahtisaari lahjoitti ne sinne afrikkaan tummien leikkikaluiksi! Enempi niillä olsi käyttöä kuin viljavarastolla! Viljaa tuntuu oelvan poltettavaksi asti!
Suomen varmuusvarastot ovat erittäin pienet.
- peltiruuvi
sujommededassamuusvaazazrto
- on.niin.sekava
kamuttaja kirjoitti:
On tainnut alkoholinkäyttösi karata käsistä.
Minä epäilen että on jossain mömmöissä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt3107041- 582154
- 331591
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että261403IS Viikonloppu 29.-30.6.2024
Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio711117- 1111113
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel329989- 15833
Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen
Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin47818Miksei persut järjesteä koskaan miekkareita tai kulkueita?
Pelkäävätkö saavansa pataansa, ja sen vuoksi vain öyhöttävät netissä? Ei öyhöttämisellä muuteta maailmaa. Pitää olla ak274777