Juu elikkä tarkoitus olisi tiedustella noista oikeustapaustehtävistä valintakokeessa. Kuinka pitkiä vastauksia niissä siis odotetaan, jotta saisi täydet pisteet? Ovatko ne sellaisia mini-esseen tapaisia jossa juttuun on mentävä syvällisesti perustelleen, vai riittääkö muutaman lauseen vaustaus, jossa sääntö, tosiseika ja johtopäätös on lyhyehkösti kiteytettynä? Kuinka paljon vastaustilaa kyseisiin tehtäviin annetaan?
Oikeustapaustehtävät pääsykokeessa
Oikteht
4465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiivis on parempi. Jos olet täysin varma, että tapauksessa on jokin punnintaa vaativa seikka, tulee sitä pohtia enemmän tarvittavilla työkaluilla.
Muista aina, että punninnan ja argumentaation pitää perustua sääntöihin ja oikeusperiaatteisiin, ei omiin näkemyksiin tai mielipiteisiin.
Silloin kun minä hain, maksimipituus taisi olla sivun mittainen ja vastauksen maksimipistemäärä taisi olla 10p. Tehtävälle annetun rajan yli menevää osaa ei lueta, joten kannattaa miettiä tarkkaan vastauksen rakenne ja mitä seikkoja tekstiin ottaa, esim ensin suttupaperille. Kannattaa myös opetella kirjoittamaan pienellä, mutta luettavalla, käsialalla, sillä tehtävälle annettu tila täyttyy nopeasti. Rönsyilyyn menee turhasti tilaa eikä niistä välttämättä saa yhtään pisteitä. Kun aloittaa lukuprosessin, saattaa tuntua pelottavalta ajatus, että mistä tietää mistä kaikesta sitten kokeessa saa pisteitä ja mitkä on ne casen kannalta olennaiset seikat jne. Voin kuitenkin lohduttaa, että kun lukuprosessi ja oppiminen alkaa menemään syvällisemmälle tasolle kevään edetessä, alkaa pikkuhiljaa hahmottamaan mitkä asiat on mihinkin olennaisia, miten eri asiat kytkeytyvät toisiinsa ja mistä voisi saada pisteitä. Myös valmennuskurssin tehtävistä, niiden palautteesta ja mallivastauksista on hurjasti hyötyä. Pikkuhiljaan kevään mittaan alkaa hahmottamaan kokonaisuudet ja minkä tyyppisiä oikeustapaukset voivat kokeessa olla. Kun luku-urakan päätteeksi sitten menee lopulta kokeeseen ja tulee oikeustapaus eteen, saattaa jopa tulla fiilis että tämä kaikkihan onkin jo todella tuttua. Tämä on ainakin optimitilanne :) toki kokeissa saattaa olla "ansoja" tai yllättäviäkin tulkinnanvaraisia kohtia. Silloin kannattaa varovaisuusperiaatteen mukaisesti vastata ikään kuin vähän siitä ympäriltä hieman laajemmin. Tsemppiä kevääseen!
-Oikeustapauksissa+vastaustilaa+on+yleensä+joko+1+sivu+(perustapaus),+2+sivua+(laajempi+oikeustapaus)+tai+vastaustila+on+jyvitetty+esimerkiksi+a,+b,+c,+e,+f+ja+g+kohtien+kesken,+jolloin+tilaa+on+yleensä+muutama+rivi,+eikä+paljon+ylimääräistä+pysty+kirjoittamaan.++Tavanomaista+on+myös+sekin,+että+on+yksi+iso+oikeustapausteksti,+jonka+lopussa+on+useita+kysymyksiä.+Tällöin+vastaajan+tulee+itse+kyetä+ratkaisemaan+kuinka+paljon+vastaustilaa+kukin+kysymys+vaatii+esimerkiksi+yhdeltä+sivulta.
Yleensä oikeustapauksissa on jotain riidatonta ja jotain mikä on riitautettu. Yleensä nämä asiat selviävät jo tehtävänannosta.
Ei ole tarpeen luetella riidattomia asioita, voit niiden sijaan paneutua heti riidanalaisiin asioihin. Toki voit muotoilla vastauksesi tavalla, jossa pohjustat ja kerrot jo tehtävänannossa kerrottuja asioita, mutta se on turhaa. Voit viitata niihin esim. "Kuten tehtävänannossa sanottiin, jne".
Oikeustapaustehtävissä ensimmäisenä olennaisuutena on oikeustosiseikkojen ja -kysymysten nostaminen tehtävänannosta esiin. Toisin sanoen tunnistaa, mikä asiassa on oikeudellisesti merkityksellistä, ja mihin ylipäätään voidaan oikeudellisilla keinoilla puuttua.
Otetaan tuulesta temmattu esimerkkitehtävä:
Ikääntynyt rouva, jonka kasvihuoneen läpi naapuri on ajanut päältäajettavalla ruohonleikkurillaan seurauksella, että lasit rikkoutuivat ja kasvit tuhoutuivat, on kääntynyt puoleesi.
Lisäksi kerrotaan, että ruohonleikkuria ajanut naapuri oli silminnähden juovuksissa, mutta poliisi ei häntä paikanpäällä puhalluttanut, vaikka hän oli kiroillut ja käyttäynyt epäasiallisesti.
Rouva on kääntynyt puoleesi apua saadakseen, koska tomaatit paleltuvat talvella, eikä pieni eläke riitä korjaamaan kasvihuonetta.
A. Onko Rouvalla mahdollisuus saada mitään korvausta naapuriltaan? Jos on, millä perusteella?
B. Onko naapuri syyllistynyt rikokseen, ja mitä mahdollisuuksia rouvalla on saada hänet siitä vastuuseen?
Vastaustilaa 1 sivu.
Tällaisessa tapauksessa vastaustilaa on annettu paljon, joten se kannattaa käyttää hyväksi.
Vastaus:
A. Tapauksessa on naapuri tuhonnut päämieheni kasvihuoneen edesvastuuttomalla käytöksellään. Suomen oikeusjärjestyksen ja tarkemmin sanottuna vahingonkorvauslainsäädännön mukaan, on naapuri velvoitettu korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
Näin ollen, on nostettava vahingonkorvauskanne naapuria vastaan yleisessä ja tapauksen suhteen toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
B. Tapauksessa naapuri on tuhonnut päältäajettavalla ruohonleikkurilla päämieheni kasvihuoneen. Päämieheni mielestä naapuri oli teon aikana vahvasti juovuksissa. Jostain syystä poliisit eivät kuitenkaan naapuria puhalluttaneet.
Suomen oikeusjärjestyksen mukaan päältäajettava ruohonleikkuri katsotaan ajoneuvoksi. Puolestaan rikoslain mukaan ajoneuvon kuljettaminen juopuneena on rikos. Näin ollen saattaa olla mahdollista, että päämieheni naapuri on syyllistynyt rattijuopumukseen.
Vaikka syyttäjä ei päämieheni ilmoituksen perusteella naapuria rattijuopumuksesta syyttäisikään, olisi päämiehelläni aina mahdollisuus nostaa syyte ilman syyttäjän myötävaikutustakin, koska laki sejase niin sanoo.
Mitä rattijuopumuksen todistamiseen tulee, ei päämieheni naapuria puhallutettu, mutta hän oli monen todistajan silmien alla selkeästi juopunut. On mielestäni selkeätä, että päämieheni naapuri tulisi tuomita vahingonkorvauksien ohella myös rattijuopumuksesta, minkä voimme todistajanlausunnoilla osoittaa.
Olennaista on aina perustella, mihin lakiin mikäkin mainitsemasi toimenpide perustuu. Oikeastaan perustelu on kaiken a ja o, oli lakia taikka ei.