Mediassa hyvä kirjoitus:
"Tämän he ovat saaneet aikaan.
02 / 2017, Kirjoittanut Tuula Malin
Suomen ja Venäjän naapurisuhde ei ole ystävyysliitto. Se on pelialusta. Ontuva ja onneton onnellisuuskulissi, jossa sanotaan yhtä ja tehdään toista. Rajanaapuruudesta puuttuvat kaikki arvostavan yhteispelin elementit.
Suomi on uskonut suojaan suuremman kainaloisena. Vaiennut vaatimisen sijaan. Pyytänyt anteeksi, vaikka olisi pitänyt edellyttää anteeksipyyntöä. On luotettu näkymättömyyden tuottamaan turvaan ja poistettu varmistimet ympäriltä, suojat selustasta.
Hiljaisuuden strategia on ollut viesti arasta, löperöstä ja laiskasta luimistelijasta. Valtiosta, jossa itsenäisyyden varmistava toimintakyky, rohkeus, halu ja motivaatio ovat kadonneet. Liike omaksi eduksi on tyystin pysähtynyt.
Venäjälle kansallinen etu on kautta linjan ollut kaiken toiminnan ydin: lähtökohta ja päämäärä. Suomelle oma maa ja kansa kiusallinen sivujuonne. Venäjä on tehnyt siirtonsa oma etu edellä. Suomi sokeana omille intresseilleen. Suomi on laiminlyönyt kansalliset etunsa, unohtanut suvereenin valtion ääriviivat ja kansalaisten turvallisuuden. On oltu aran kiitollisia suuremmalta saadusta huomiosta. Nielty koukku toisensa perään.
Sinisilmäisyyttään Suomi on ajautunut umpikujaan, josta ulospääsy vaatii voimaa ja erityisiä pelitaitoja. Mahdollisesti myös valtavan hyvää tuuria ja muiden vilpitöntä vetoapua.
Peliliitto tulee näkyväksi kaksoiskansalaisuudessa ja kiinteistökaupoissa.
Strategisten alueiden luovuttaminen vieraan valtion haltuun on turvallisuusriski, jonka Venäjä kirkkaasti ymmärtää. Kautta linjan Venäjä on toiminut johdonmukaisesti varautuen ja itselleen turvaa rakentaen. Venäjä on pitänyt määrätietoisesti kiinni strategisista alueistaan. Ei ole myynyt, ei edes vuokrannut.
Suomessa kaikki on ollut kaupan ja venäläisten vapaasti ostettavissa. Hölmöilevä Suomi on vaatinut vastavuoroisuutta – vastausta odotellessaan myynyt tärkeimmät alueensa. Peluri Venäjä on kannustanut Suomea aktiiviseen kaupantekoon. Taputellut selkään, kiitellyt ja kehunut hyvää kauppamiestä. Siitä innostuen Suomi on torpannut kauppoja rajoittavat lakialoitteet ja voimaantunut myymään entistäkin tehokkaammin.
Venäjälle kansalaisuus on ehdoton ja jakamaton. Suomelle sinne tänne jaettava kulutushyödyke. Kansallisen edun: intressiristiriitojen ehkäisemisen ja turvallisuuskärjen sijaan kansalaisuutta on käsitelty Suomessa ihmisoikeuksien ja tasa-arvon näkökulmasta. Venäjä on ymmärtänyt kansallisuuden turvallisuuspoliittisen merkityksen, eikä ole sallinut kaksoiskansalaisuutta omalla puolellaan pelialustaa. Suomelle kaksoiskansalaisuus on ollut humaani uroteko, jota itänaapuri on tukenut ketunhäntä kainalossaan.
Sinisilmäinen Suomi on ajanut itse itsensä umpikijaan. Suomen omasta tahdosta ja tarmosta tänne on rakentunut ulkovenäläisten joukko, jota Venäjä kykenee lainsäädäntönsä oikeuttamana hyödyntämään tarpeen tullen omien valtiointressiensä edistämiseksi. Venäjän lainsäädäntö velvoittaa Venäjän kansalaisia asuinvaltiosta riippumatta palvelemaan kriisitilanteessa Venäjää. Tietoa on tuotettava ja apua tarjottava, vaikkei itse haluaisikaan.
Venäjän näkökulmasta vieraan valtion keskeisissä organisaatioissa työskentelevät ulkovenäläiset ovat nukkuvia soluja, jotka voidaan aktivoida kriisin keskellä. Viisas Venäjä on siis onnistunut huolimattoman Suomen omin voimin ja toimin paikoittamaan Venäjän kansalaisilla monet suomalaisen yhteiskunnan ydintoiminnot. Kriisitilanteessa ulkovenäläiset ovat Suomelle itsestäänselvä turvallisuusriski. Suomi on puolustuskyvytön, jos vastapuoli on jo valmiiksi sisällä kaikissa yhteiskunnan keskeisimmissä organisaatioissa.
Hyvä, että Suomi on vihdoin herännyt ja yrittää nyt kiivaasti sammuttaa itse aiheutettua tulipaloa. Kaksoiskansalaisten pääsy suomalaisen yhteiskunnan keskeisille paikoille on ripeästi estettävä lainsäädännöllä. Puolustusvoimat, poliisihallinto, Rajavartiolaitos, Tulli, liikennelogistiikka, energiatoimitukset ja terveydenhuolto eivät voi olla kriisitilanteessa vieraan valtion vapaasti hyödynnettävinä. Yhteiskunnan ydintoiminnot on pidettävä ulkovenäläisten ulottumattomissa. Salaiset tiedot eivät saa vuotaa vieraan valtion hyötykäyttöön.
Virheiden korjaaminen on tietysti ennaltaehkäisyä hankalampaa. Varsinkin kun viisas Venäjä on varautunut tähänkin. Oman lainsäädäntönsä nojalla Venäjä on varannut itselleen oikeuden suojella ja puolustaa ulkovenäläisiä jopa sotilaallisesti vieraan valtion alueella. Mikäli Venäjä haluaa, se löytää kyllä syyn suojeluun. Pätevä syy voisi olla vaikka viime päivinä otsikoissa ollut kaksoiskansalaisten eli ulkovenäläisten syrjiminen Suomen puolustusvoimienvirkanimityksissä ja varusmiespalveluksessa.
jatkuu...
"Tämän he ovat saaneet aikaan.
02 / 2017, Kirjoittanut Tuula Malin
Suomen ja Venäjän naapurisuhde ei ole ystävyysliitto. Se on pelialusta. Ontuva ja onneton onnellisuuskulissi, jossa sanotaan yhtä ja tehdään toista. Rajanaapuruudesta puuttuvat kaikki arvostavan yhteispelin elementit.
Suomi on uskonut suojaan suuremman kainaloisena. Vaiennut vaatimisen sijaan. Pyytänyt anteeksi, vaikka olisi pitänyt edellyttää anteeksipyyntöä. On luotettu näkymättömyyden tuottamaan turvaan ja poistettu varmistimet ympäriltä, suojat selustasta.
Hiljaisuuden strategia on ollut viesti arasta, löperöstä ja laiskasta luimistelijasta. Valtiosta, jossa itsenäisyyden varmistava toimintakyky, rohkeus, halu ja motivaatio ovat kadonneet. Liike omaksi eduksi on tyystin pysähtynyt.
Venäjälle kansallinen etu on kautta linjan ollut kaiken toiminnan ydin: lähtökohta ja päämäärä. Suomelle oma maa ja kansa kiusallinen sivujuonne. Venäjä on tehnyt siirtonsa oma etu edellä. Suomi sokeana omille intresseilleen. Suomi on laiminlyönyt kansalliset etunsa, unohtanut suvereenin valtion ääriviivat ja kansalaisten turvallisuuden. On oltu aran kiitollisia suuremmalta saadusta huomiosta. Nielty koukku toisensa perään.
Sinisilmäisyyttään Suomi on ajautunut umpikujaan, josta ulospääsy vaatii voimaa ja erityisiä pelitaitoja. Mahdollisesti myös valtavan hyvää tuuria ja muiden vilpitöntä vetoapua.
Peliliitto tulee näkyväksi kaksoiskansalaisuudessa ja kiinteistökaupoissa.
Strategisten alueiden luovuttaminen vieraan valtion haltuun on turvallisuusriski, jonka Venäjä kirkkaasti ymmärtää. Kautta linjan Venäjä on toiminut johdonmukaisesti varautuen ja itselleen turvaa rakentaen. Venäjä on pitänyt määrätietoisesti kiinni strategisista alueistaan. Ei ole myynyt, ei edes vuokrannut.
Suomessa kaikki on ollut kaupan ja venäläisten vapaasti ostettavissa. Hölmöilevä Suomi on vaatinut vastavuoroisuutta – vastausta odotellessaan myynyt tärkeimmät alueensa. Peluri Venäjä on kannustanut Suomea aktiiviseen kaupantekoon. Taputellut selkään, kiitellyt ja kehunut hyvää kauppamiestä. Siitä innostuen Suomi on torpannut kauppoja rajoittavat lakialoitteet ja voimaantunut myymään entistäkin tehokkaammin.
Venäjälle kansalaisuus on ehdoton ja jakamaton. Suomelle sinne tänne jaettava kulutushyödyke. Kansallisen edun: intressiristiriitojen ehkäisemisen ja turvallisuuskärjen sijaan kansalaisuutta on käsitelty Suomessa ihmisoikeuksien ja tasa-arvon näkökulmasta. Venäjä on ymmärtänyt kansallisuuden turvallisuuspoliittisen merkityksen, eikä ole sallinut kaksoiskansalaisuutta omalla puolellaan pelialustaa. Suomelle kaksoiskansalaisuus on ollut humaani uroteko, jota itänaapuri on tukenut ketunhäntä kainalossaan.
Sinisilmäinen Suomi on ajanut itse itsensä umpikijaan. Suomen omasta tahdosta ja tarmosta tänne on rakentunut ulkovenäläisten joukko, jota Venäjä kykenee lainsäädäntönsä oikeuttamana hyödyntämään tarpeen tullen omien valtiointressiensä edistämiseksi. Venäjän lainsäädäntö velvoittaa Venäjän kansalaisia asuinvaltiosta riippumatta palvelemaan kriisitilanteessa Venäjää. Tietoa on tuotettava ja apua tarjottava, vaikkei itse haluaisikaan.
Venäjän näkökulmasta vieraan valtion keskeisissä organisaatioissa työskentelevät ulkovenäläiset ovat nukkuvia soluja, jotka voidaan aktivoida kriisin keskellä. Viisas Venäjä on siis onnistunut huolimattoman Suomen omin voimin ja toimin paikoittamaan Venäjän kansalaisilla monet suomalaisen yhteiskunnan ydintoiminnot. Kriisitilanteessa ulkovenäläiset ovat Suomelle itsestäänselvä turvallisuusriski. Suomi on puolustuskyvytön, jos vastapuoli on jo valmiiksi sisällä kaikissa yhteiskunnan keskeisimmissä organisaatioissa.
Hyvä, että Suomi on vihdoin herännyt ja yrittää nyt kiivaasti sammuttaa itse aiheutettua tulipaloa. Kaksoiskansalaisten pääsy suomalaisen yhteiskunnan keskeisille paikoille on ripeästi estettävä lainsäädännöllä. Puolustusvoimat, poliisihallinto, Rajavartiolaitos, Tulli, liikennelogistiikka, energiatoimitukset ja terveydenhuolto eivät voi olla kriisitilanteessa vieraan valtion vapaasti hyödynnettävinä. Yhteiskunnan ydintoiminnot on pidettävä ulkovenäläisten ulottumattomissa. Salaiset tiedot eivät saa vuotaa vieraan valtion hyötykäyttöön.
Virheiden korjaaminen on tietysti ennaltaehkäisyä hankalampaa. Varsinkin kun viisas Venäjä on varautunut tähänkin. Oman lainsäädäntönsä nojalla Venäjä on varannut itselleen oikeuden suojella ja puolustaa ulkovenäläisiä jopa sotilaallisesti vieraan valtion alueella. Mikäli Venäjä haluaa, se löytää kyllä syyn suojeluun. Pätevä syy voisi olla vaikka viime päivinä otsikoissa ollut kaksoiskansalaisten eli ulkovenäläisten syrjiminen Suomen puolustusvoimienvirkanimityksissä ja varusmiespalveluksessa.
jatkuu...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jatkuu...
"Tilanne on ristiriitainen. Kun Suomi vihdoin toimii kuten suvereenin valtion pitääkin, saattaa Venäjä tulkita toimet riidanhaastamiseksi ja rynnistää suojelemaan uhreiksi joutuneita kansalaisiaan. Venäjä voi siis halutessaan tulkita Suomen toimet russofobiaksi ja ulkovenäläisten syrjimiseksi. Kyse olisi Venäjän kansalaisten diskriminoinniksi, johon Venäjän armeijan pitää puuttua.
Tätä ottelua ei pelattaisi kiekkokaukalossa, eikä edes yksin itärjalla. Suojelu tapahtuisi Suomen sisällä, kansan keskellä.
Viisas Venäjä!
Mahdollisista äkkivääristä itäreaktioista huolimatta Suomen olisi saatettava kaksoiskansalaisiin liittyvät rajoitteet voimaan pikimmiten. Kyse ei ole syrjinnästä, vaan omaa olemistaan arvostavan suvereenin valtion hyväksyttävästä riskienhallinnasta. Kaksoiskansalaisten virkanimityksiä rajoittava laki on arkipäiväinen suojaustoimi, itsenäisen valtion normaalia ja järkevää varautumista.
Nähtäväksi jää, onko Suomi valtio, jolla on itsetuntoa vaalia kansallista turvallisuuttaan ja vapauttaan omien kansalaistensa eduksi ja hyväksi. Toivottavasti kuntohuipun kiriaika riittää. "
Ja mitkä puolueet olleet vallassa kun näitä pöljiä päätöksiä vaalean punaisten aurinkolasien läpi katseltuna tehty?
Kyllähän tuo Bernerikin on jopa ministeri, Suomen ei pidä turhia hämmentää hyviä suhteita venäjään, se on virhe arvio tuo puolustusministerin porvari politikointi
Onko totta että Bernerillä on kaksoiskansalaisuus?
Minkä maan etuja hän ajaa, mm. jos ajattelee liikenneasioita.
Berner kerrankin oikea ministeri joka tekee oikeita päätöksiä kypärää nostan hänelle!!
Siinähän tuo joukon jatkona menee,aivan sama kuka siinäkin virassa on.
Ensiviikolla tulee varmaan "nastarengasvero"